Tietosuojasäännösten noudattaminen vaalimainonnan yhteydessä on tärkeää kansalaisten luottamuksen ja demokratian säilyttämiseksi. Myös sosiaalisen median kautta kerättyjen henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava avoimuutta, käyttötarkoitussidonnaisuutta ja laillisuutta koskevia velvoitteita.
Mainonnan kohteena oleville henkilöille on kerrottava, miksi heille kohdennetaan tietoa, kuka vastaa mainonnasta ja miten he voivat käyttää tietosuojaoikeuksiaan. Jos henkilötiedoista paljastuu poliittisia mielipiteitä, tiedot kuuluvat erityisiin henkilötietoryhmiin. Sellaisten henkilötietojen käsittelystä on säädetty normaalia tiukemmin niiden arkaluonteisuuden vuoksi.
Jos tietosuojasäännöksiä ei noudateta, kohdennettu mainonta ja profilointi voivat aiheuttaa vakavia riskejä yksityisyyden suojalle ja demokratialle. Cambridge Analytica -tapaus osoitti, että henkilötietojen suojan rikkominen voi vaikuttaa myös muihin perusoikeuksiin, kuten mielipiteenvapauteen ja mahdollisuuteen ajatella vapaasti ilman manipulointia. Vaalihäirinnästä puhutaan, kun vaaleista käytävän keskustelun tarkoituksena on esimerkiksi huijata valeuutisia ja perättömiä tietoja levittämällä, provosoimalla ja kärjistämällä.
Sosiaalisen median alustojen mainostyökalut mahdollistavat kiinnostuksen kohteiden, elämäntapojen ja arvojen perusteella kohdennettujen räätälöityjen mainosten ja viestien välittämisen. Yksityishenkilöiden kannattaa harkita, millaisia tietoja he jakavat sosiaalisen median palveluissa. Profilointia ja kohdentamista voidaan tehdä hyvin tarkasti, kun tietoja yhdistetään ja niihin lisätään informaatiota vierailluista verkkosivuista. Jos henkilö on esimerkiksi kirjautunut Facebookin käyttäjätunnuksilla muihin alustoihin, se voi vaikuttaa Facebookin tekemään profilointiin ja siihen, millaisia sisältöjä käyttäjälle kohdennetaan Facebookissa. Kohdentamista voi pyrkiä rajoittamaan muuttamalla sosiaalisen median tilien asetuksia.