Ihmisten toimintaa ohjaavat erilaiset käyttäytymisen standardit, joihin vaikuttavat sekä yksilön omat että ympäristön asettamat normit, asenteet, uskomukset ja ihanteet. Koskelaisen tutkimuksen mukaan myös sosiaalisen median käyttöä ohjaavat siihen liittyvät käyttäytymisen standardit.
– Facebookin käyttöä ohjaavat standardit määrittelevät ”normaalin” tai ”hyväksyttävän” Facebookin käytön rajat. Tutkimuksen tulosten mukaan kaksi keskeisintä Facebookin käyttöä ohjaavaa standardia liittyvät käyttäjien yksityisyyteen sekä siihen miten paljon käyttäjät kuluttavat aikaa Facebookin käyttöön, summaa Koskelainen.
Ihmiset asettavat Facebookin käytölle yksityisyyteen liittyviä standardeja perustuen omaan käsitykseensä siitä, mikä on sopiva määrä jakaa yksityistä informaatiota Facebookissa sekä siihen, kuka tai ketkä pääsevät katsomaan heidän profiiliaan ja henkilökohtaisia tietojaan. Facebookin käyttöön kulutettuun aikaan liittyvät standardit taas perustuvat käyttäjän käsitykseen siitä, mikä on hyväksyttävä/sopiva määrä viettää aikaa Facebookissa ilman, että se häiritsee liikaa muuta elämää.
Tutkimuksen tulosten mukaan käyttäjät pystyivät yleensä noudattamaan asettamiaan käytön rajoja muuttamalla Facebookin käyttöä tilanteen mukaan. Joillekin käyttäjille standardien noudattaminen aiheutti kuitenkin haasteita tai ongelmia. Tutkimus toi esiin Facebookin käyttöön liittyviä haasteellisia tilanteita ja liiallisesta käytöstä aiheutuvia mahdollisia negatiivisia asioita, kuten teknostressi ja Facebook-riippuvuus.
Uusi näkökulma teknologian käyttöön
Perinteiset teknologian käyttöä kuvaavat teoriat ja mallit eivät pysty kuvaamaan henkilökohtaisen teknologian käytön dynaamista luonnetta. Koskelaisen väitöskirjan tuloksena syntynyt vaiheteoria sosiaalisen median käytöstä auttaa ymmärtämään sosiaalisen median käytön aikana tapahtuvia muutoksia sekä niiden syitä.
– Käytännön tasolla tutkimuksen tulokset tarjoavat monipuolista tietoa Facebookin käytöstä ja käyttäjien toimintaan vaikuttavista tekijöistä sekä Facebookin käytön hallintakeinoista ja mahdollisten negatiivisten vaikutusten välttämisestä, Koskelainen kuvailee.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää käyttäjien yksityisyyden hallintaan ja siitä tiedottamiseen. Nykyään Facebookin tietosuoja ja yksityisyysasetukset ovat sekavia ja niitä muutetaan usein, jolloin käyttäjät eivät tiedä miten ja kenelle heidän tietonsa ja käyttäytymisensä näkyvät. Facebookin käyttäjiä voidaan sitouttaa jatkamaan käyttöä uutisvirran kohdennetulla sisällöllä. Monet tutkimukseen osallistuvista kertoivat vähentäneensä Facebookin käyttöään, koska uutisvirran sisältö on muuttunut niin, että he näkevät vain kavereidensa kavereiden tykkäyksiä sekä mainoksia, eivätkä omia kiinnostuksensa kohteita.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Facebookin käyttäjät, joita pyydettiin kertomaan Facebookin käytöstään ja siihen liittyvistä kokemuksista. Aineisto kerättiin yksilöhaastattelujen ja päiväkirjatutkimuksen avulla.
KTM Tiina Koskelaisen tietojärjestelmätieteen väitöskirjan ”Toward a stage theory of adaptive social media use: explaining change in Facebook use” tarkastustilaisuus on perjantaina 21.9.2018 klo 12.00, Seminaarinmäki S212. Vastaväittäjänä professori Virpi Tuunainen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Siponen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.