– Brändien tulisi entistä tarkemmin tiedostaa, millaisia odotuksia ja aiempia kokemuksia yleisöllä on ja millainen niiden liikkumavara on yleisöjen suhteen. Liikkumavara on usein sitä tiukempi mitä vakiintuneempi brändi on. Yleisölle muodostuu yleensä vahvoja käsityksiä siitä, mikä vakiintuneelle brändille on sopivaa ja ketkä sen puolesta voivat puhua, toteaa projektitutkija Hanna Reinikainen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Hyvä sisältö on hyödyllistä, totuudenmukaista ja persoonallista
Hyvän sisällön ominaisuuksiin kuuluvat tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti hyödyllisyys ja totuudenmukaisuus. Hyödyllinen sisältö on yleisölle sekä informatiivista että parhaimmillaan myös viihdyttävää. Totuudenmukaisuus merkitsee tutkijoiden mukaan erityisesti yleisön arviota sisällön totuudenmukaisuudesta.
Tutkimuksen mukaan yleisö voi kokea läheisyyttä sosiaalisen median välityksellä kohtaamiensa ihmisten kanssa. Omasta arjestaan avoimesti kertova bloggaaja voi tuntua tutulta, ja sama kokemus voi syntyä myös brändien some-edustajia kohtaan, jos heidän päivityksensä ovat persoonallisia. Kokemus tuttuudesta ja todellisesta vuorovaikutuksesta voikin saada yleisön palaamaan sisällön pariin yhä uudestaan ja viettämään pidempiä aikoja sen parissa.
Sisältömarkkinoinnin mittaaminen alkaa tavoitteista
Sisältömarkkinointia tulee myös mitata, jotta sitä voitaisiin tehdä tehokkaasti ja kehittää edelleen. Mittaamisen tulisi perustua aina yrityksen itse asettamiin tavoitteisiin – vertailu muiden brändien kanssa ei useimmiten ole järkevää, tutkimuksessa todetaan. Jos alussa ei ole määritelty selkeitä, mitattavia tavoitteita, on myöhemmin vaikeaa tehdä mittaamista siten, että se järkevällä tavalla palvelisi yrityksen toiminnan kehittämistä.
Vaikuttajayhteistyön onnistumista on usein seurattu saavutettujen tykkäysten, jakojen ja kommenttien avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tällainen yleisön osallistuminen lisää vaikuttajan uskottavuutta, mikä osaltaan edistää vaikuttajan tekemän suosittelun tehokkuutta. Yleisön osallistuminen antaa siis viitteitä yhteistyön onnistumisesta ja yleisön asenteesta brändiä kohtaan.
Tulokset perustana markkinointiviestinnän suunnittelussa
– Sisältömarkkinoinnin ammattilaisille tutkimuksemme tulokset eivät varmastikaan tule yllätyksinä. Esimerkiksi sisältöjen hyödyllisyydestä ja human-to-human-markkinoinnista on puhuttu alalla jo pitkään. Tutkitun tiedon avulla pystymme nyt kuitenkin tarjoamaan vahvemmat perustelut yritysten markkinointiviestinnän strategiatyöhön, Reinikainen korostaa.
Black Box -hankkeen pohjalta lähdetään jatkossa kehittämään digitaalista sisältökompassia (DigiCC), joka voi auttaa vielä tarkemmin kohdentamaan ja tekemään entistä parempaa sisältömarkkinointia ja ottamaan yleisön odotuksia huomioon. DigiCC on Business Finlandin rahoittama hanke.
Tulokset perustuvat Business Finlandin vuosina 2016 – 2018 rahoittamaan Opening the Black Box of Content Marketing -tutkimushankkeeseen. Tutkimuksessa analysoitiin yli sata sisältömarkkinoinnin sisältöä, haastateltiin yli kahtakymmentä sisältömarkkinoinnin asiantuntijaa ja kerättiin vastauksia yli kahdeltatuhannelta yleisön edustajalta. Tampereen yliopiston lisäksi projektin yliopistopartnereita olivat Oklahoman ja Macquarien yliopistot. Projektin yrityskumppaneita olivat Alko, A-lehdet, Aamulehti, DNA, Fazer, Nordea, Pirkanmaan lehtitalo, Vapa Media ja PING Helsinki.
Tutkimuksessa olivat mukana erityisasiantuntija Mari Ainasoja, erityisasiantuntija Sanna Rytövuori, tutkijatohtori Niina Uusitalo ja erityisasiantuntija Elina Vulli Tampereen yliopistosta sekä projektitutkija Hanna Reinikainen, tohtorikoulutettava Matias Lievonen, professori ja hankkeen tutkimusjohtaja Vilma Luoma-aho, projektipäällikkö Andra Aldea-Löppönen ja tutkimusavustaja Susanne Cederberg Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.