EU-komission esitys digitaalisten julkaisujen (lehtien ja kirjojen) arvonlisäverouudistuksesta on neuvoston päätettävänä tänä syksynä. Esitys jäi hyväksymättä talousministereiden kokouksessa kesäkuussa ainoastaan Tšekin jarruttavan kannan vuoksi.
Vetoomuksen mukaan kotimaisen media-alan kilpailukyvylle ja siten luotettavan journalismin ja laadukkaan kirjallisuuden tuottamiselle olisi ensiarvoisen tärkeää, että digitaalisten julkaisujen arvonlisävero (24 %) voitaisiin laskea samalle tasolle painettujen lehtien tilausten ja kirjojen (10 %) kanssa heti ensi vuoden alussa.
Kuluttajatulojen saaminen digitaalisesta sisällöstä on ratkaisevaa sanomalehtien, aikakauslehtien ja kirjojen tulevaisuudelle. Painettujen lehtien mainostulot ovat tänä vuonna laskeneet lähes kymmenen prosentin vauhtia, vaikka Suomen talous kasvaa pitkästä aikaa hyvin. Verkkomainonnasta Google ja Facebook ottavat yhä suuremman osuuden, tuottamatta itse sisältöä.
Verokannan laskeminen painettujen tuotteiden tasolle vauhdittaa media-alan digitalisoitumista, kannustaa investointeihin ja parantaa alan kykyä tuottaa työpaikkoja ja verotuloja. Se tukee toimivalle demokratialle välttämätöntä vapaata lehdistöä ja suomalaisia sivistävää kustantamista. Verouudistuksen laskennallinen hintalappu ilman dynaamisia vaikutuksia on tähän nähden pieni, arviomme mukaan noin 10 miljoonaa euroa, toteavat Medialiitto ja Suomen Journalistiliitto kannanotossaan.
Vetoamme teihin, että hallitus sisällyttäisi budjettiesitykseensä digitaalisten julkaisujen alv-kannan alennuksen toteuttamisen 1.1.2018 EU-päätöksen syntymiseen sidottuna. Samalla kannustamme jatkamaan verolain muutoksen valmistelua niin, että muutos voi tulla voimaan välittömästi, kun EU:n arvonlisäverosääntely sen sallii, kirjoittavat Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg ja Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.