Digitaalisesti suuntautuneiden pk-yritysten suhdannenäkymät seuraavalle vuodelle ovat muita pk-yrityksiä positiivisemmat. Pk-yrityksistä digitaalisesti suuntautuneita yrityksiä on arviolta kahdeksan prosenttia, joista yli 40 prosenttia odotti suhdannenäkymien kohenevan seuraavan vuoden aikana. Nämä tiedot perustuvat 7.9.2015 julkaistun pk-yritysbarometrin aineistoihin.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimien keskeisenä kohdejoukkona olevien kansainvälisten, voimakkaasti kasvuhakuisten ja digitaalisesti suuntautuneiden pk-yrityksien suhdannekuva on selvästi keskivertaista pk-yritystä myönteisempi.
– On hyvä muistaa, että liiketoimintojen digitaalisuus on kilpailukyvyn ytimessä – nyt ja tulevaisuudessa. Ja nimenomaan tätä pyrimme myös omilla politiikkatoimillamme edistämään, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Markku Wallin.
Digitaalisesti suuntautuneet yritykset ovat selkeitä edelläkävijöitä suomalaisessa yrityskentässä. Kyselyn mukaan digitaaliset yritykset ovat vahvasti uusiutuvia. Kaikkiin pk-yrityksiin verrattuna ne ovat lanseeranneet markkinoille selvästi enemmän uusia tuotteita tai ottaneet käyttöön uusia teknologioita. Ne myös palkkaavat uutta henkilöstöä ja laajentuvat uusille markkinoille suhteellisesti useammin kuin kaikki pk-yritykset.
Digitaalisuudesta hyötyä kaikilla toimialoilla
Digitaaliset työkalut nähdään kasvun mahdollistajana ja niiden merkitys on kasvamassa. Sosiaalisen median merkitys on korostumassa kaikilla toimialoilla. Kuluttajavetoiselle kaupalle verkkomyynti ja sosiaalinen media ovat erityisen tärkeitä väyliä hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuuksia.
Yrityspalveluja tuottavat yritykset ovat pilvipalvelujen sekä digitaalisten jakelukanavien käytössä selkeitä edelläkävijöitä. Big data tai teollinen Internet eivät näytä lyöneen läpi pk-yrityksissä ja vain hyvin harva yritys käyttää näitä toistaiseksi.
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä PK-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Syksyn 2015 barometri perustuu yli 6 500 pk-yrityksen vastaukseen. Kyselyn tuloksia hyödynnetään laajasti muun muassa alueellisina raportteina sekä TEM:n erillisraportteina.