Aivan hetki sitten oli pinnalla Helsingin Sanomien käyttämät keksityt haastateltavat jutussaan. Tämän seurauksena ei toistaiseksi ole menetetty työpaikkoja tai ajettu yrityksiä konkurssiin, mutta ikävän kuprun juttu aiheutti Hesarin maineeseen. Paljastuksen vyyhti sai alkuna Katleena Kortesuon blogista ja on nyt levinnyt laajasti sosiaalisessa medissa. Myös perinteiset mediat ovat tarttuneet aiheeseen ja muun muassa Kaleva sekä YLE uutisoivat aiheesta.
If Vahinkovakuutusyhtiön teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain 32 % suomalaisyrityksistä on sisällyttänyt some-seurannan osaksi yleistä kriisivalmiutta. Naapurimaissamme ollaan selvästi valveutuneempia asian suhteen. Norjassa sosiaalinen media on jo otettu keskeiseksi osaksi kriisivalmiutta 61 %:ssa yrityksiä ja Ruotsissa 54 %:ssa yrityksiä.
Somen käytön kieltäminen työaikana ei suojaa yrityksiä kriisien leviämiseltä sosiaalisessa mediassa. Sen sijaan yritysten tulisi aktiivisesti seurata sosiaalista mediaa ja laatia toimintasuunnitelmat kriisien varalle. Monissa yrityksissä ei kuitenkaan ole ymmärretty, että sosiaalisen median seuraaminen ei vaadi yrityksen omaa aktivoitumista sosiaalisessa mediassa. Liian usein sosiaalisen median seuraamista aletaan miettiä vasta siinä vaiheessa, kun yritys itse päättää aktivoitua sosiaalisen median kanavissa. Joskus tämä on liian myöhään ja kriisi on jo ehtinyt levitä, eikä yritys ole päässyt reagoimaan siihen ajoissa.
Hyvin tehtynä sosiaalisen median seuranta voidaan ulkoistaa ja automatisoida täysin, jolloin se ei kuormita yritystä lainkaan. Suomalaisen yrityksen kannattaa valita kotimainen työkalu sosiaalisen median seurantaan. Kansainväliset työkalut harvoin ymmärtävät suomen kieltä saati seuraavat suomalaisia lähteitä.
Harri Rauhanummi
Liiketoimintajohtaja,
040 525 6261