”Lakiesityksen päävaatimus Ylen tekstimuotoisen verkkojulkaisemisen liittymisestä tv- ja radio-ohjelmistoihin on oikea ja välttämätön. Liitynnän määrittely tarvitsee kuitenkin vielä tarkentamista, jotta sekä Ylellä, muilla mediayrityksillä ja lain valvojilla on selkeä käsitys rajanvedosta”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg toteaa.
Hallituksen esityksessä todetaan, että komission näkemyksen taustalla on tulkinta, jonka mukaan tekstimuotoinen journalistinen sisältö ei pääsääntöisesti ole yleisradiotoimintaa, jos sillä ei ole liityntää yleisradioyhtiön julkaisemaan liikkuvaan kuvaan tai ääneen. Jos palvelu ei ole yleisradiotoimintaa, niin tällöin julkista tukea on arvioitava yleisten valtiontukisääntöjen mukaisesti eli sillä ei saa olla haitallista vaikutusta kilpailuun.
Hallituksen esitys sisältää edelleen useita poikkeuksia pääsäännöstä. Yleisradio saisi esityksen mukaan jatkaa tekstimuotoista verkkojulkaisemista ilman kytkentää yleisradiotoimintaan muun muassa uutistoimistoyhteistyön perusteella, nopeissa uutisissa sekä kulttuurin ja oppimisen alueilla.
”Olemme tyytyväisiä, että ruotsinkielisiä aluelehtiä syrjivä poikkeus on poistettu esityksestä. Muitakin poikkeuksia olisi rajattava niin, että ne selvästi täyttäisivät EU:n valtiontukisäännösten vaatimukset”, Holmberg perustelee.
Medialiitto jätti valtiontukikantelun Euroopan komissiolle kesällä 2017. Komissio on sen pohjalta ilmaissut Suomen valtiolle, että Yle-lakia ja Ylen toimintaa on muutettava vastaamaan EU:n valtiontukisääntelyä.
Medialiitto päättää kanteluprosessin jatkosta sen jälkeen, kun Yle-lain muutokset on säädetty eduskunnassa ja muutosten käytännön vaikutukset Yleisradion toimintaan on arvioitu.