”Media ja yleisön luottamuksen ulottuvuudet: instituutiot, journalismi ja mediasuhde” -tutkimus keskittyy mittamaan, miten yleisö luottaa Yleen, MTV:n uutisiin, Helsingin Sanomiin, Ilta-Sanomiin ja Iltalehteen. Tutkimusprojektia on johtanut lehtori Janne Martikainen.
Perussuomalaisten äänestäjistä vain 40 prosenttia ilmaisi luottamusta perinteistä mediaa kohtaan. Tuloksia voidaan verrata e2-ajatuspajan vuonna 2016 toteuttamaan kyselyyn, jossa Perussuomalaisten kannattajista peräti 71 prosenttia ilmoitti menettäneensä luottamuksensa perinteiseen mediaan.
Suomalaisten luottamus uutismediaa kohtaan on pysynyt kansainvälisesti katsoen vahvana. Yleisöt erottavat luotettaviksi arvioidut, laatujournalismiin keskittyneet uutislähteet vähemmän luottamusta herättävistä iltapäivälehdistä ja toisaalta ammattimaiset uutisorganisaatiot epäluotettaviksi koetuista verkon ja sosiaalisen median uutislähteistä.
Vaikka keskeisiin valtakunnallisiin tiedotusvälineisiin luotetaan yhä laajasti, hienoista luottamuksen heikkenemistä on havaittavissa. Mikäli suunta jatkuu samanlaisena, voidaan alkaa puhua trendinomaisesta muutoksesta, tutkimuksessa todetaan.
Valtasuhde median ja kansalaisten välillä koetaan epätasapainoisena: noin puolet suomalaisista kokee, että yleisöillä on liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa uutissisältöihin.
Suomessa on yhtäaikaisesti sekä paljon kriittisyyttä että vahvaa luottamusta mediaa kohtaan. Tämä osoittaa, että yleisöjen luottamus mediaa kohtaan on monitahoinen ja osittain ristiriitainen kysymys. Yhtäältä median ja sosiaalisen median mahti huolestuttaa, toisaalta luotetaan omaan lukutaitoon ja vaikutusvaltaan hallita moninaiset välineet ja sisällöt haasteineen.
Yleisöt kokevat, että medialla on paljon valtaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Enemmistö kokee vallan jopa kasvaneen viime aikoina. Medialla nähdään suuri vaikutusvalta sekä kansalaisten poliittisiin mielipiteisiin että itse poliittisiin päätöksiin. Samaan aikaan arviot median ja journalismin yhteiskunnallisesta roolista ja suoriutumisesta ovat tulleet aiempaa kriittisemmiksi.
Eniten ovat heikentyneet arviot siitä, miten media onnistuu edistämään suomalaista kulttuuria ja yhteenkuuluvuutta. Myös luottamus median riippumattomuuteen ja kykyyn valvoa vallankäyttöä on vähäisempää kuin ennen. Suomalaisten luottamus journalismin vastuullisuuteen on keskimäärin aiempaa heikompaa. Etenkin luottamus tiedonvälityksen totuudenmukaisuuteen on vähäisempää kuin vuonna 2007. Aiempaa vähemmän luotetaan myös siihen, että journalismissa erotetaan tosiasiat mielipiteistä ja fakta fiktiosta. Journalististen prosessien läpinäkyvyyden merkitys luottamuksen rakentamisessa nousi keskeiseksi tulokseksi myös yleisö- ja asiantuntijahaastatteluissa.