KTM Boyang Zhang toteaa viestinnän väitöskirjassaan “Organisaatiot ovat sosiaalisessa mediassa uusien haasteiden edessä”, että sosiaalinen media asettaa organisaation kriisiviestinnän uusien haasteiden eteen.
Vastaväittäjänä toimi dosentti Chiara Valentini (Aarhusin yliopisto) ja kustoksena professori Marita Vos (Jyväskylän yliopisto).
– On esimerkiksi tärkeää ymmärtää, miten internetkeskustelut syntyvät, kehittyvät ja muuttuvat, Zhang kertoo.
Zhangin selvitti, miten informaatio leviää sosiaalisessa mediassa ja mitä organisaatiot voivat siitä oppia ongelmien ja kriisien hallinnassa. Tutkimus keskittyi ongelmiin ja kriiseihin, jotka koskivat kansainvälisiä organisaatioita sekä niiden sidosryhmiä, ja joista on keskusteltu julkisilla keskustelufoorumeilla, erityisesti Twitterissä ja Facebookissa.
Kriisin leviäminen ei ole yksiselitteistä
Ymmärrys internetkeskusteluiden kulusta tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden ymmärtää, miten tieto leviää sosiaalisessa mediassa, ja mitä tämä tarkoittaa organisaatioiden vuorovaikutukselle. Tiedon leviämistä sosiaalisessa mediassa voidaan ymmärtää vain, kun tunnistetaan ilmiön monimutkaisuus.
– Tiedon leviämisestä syntyvä kriisi sisältää moninaisia ongelmia. Ongelmat voivat olla keskenään hyvin erilaisia, ja riippuu niiden luonteesta, miten nopeasti ne leviävät, Zhang toteaa väitöskirjassaan.
Ongelman leviämisen seuraaminen ei ole helppoa. Tieto leviää monia eri reittejä pitkin, ja keskustelut kehittyvät sosiaalisessa mediassa, missä useat eri toimijat ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Toimijoilla on usein eri päämäärät, ja he käyttävät erilaisia strategioita useissa toisiinsa liittyvissä medioissa.
– Esimerkiksi tiedon leviäminen uutisten ja sosiaalisen median välillä tapahtuu molempiin suuntiin: joissain tapauksissa lehdistö toimii nopeammin, joskus taas silminnäkijät, Zhang toteaa.
Grafiikasta on apua kriisien hahmottamisessa
Kun organisaatio seuraa internetkeskustelua kriisitilanteessa, huomion keskipisteen tulisi olla keskustelun yleisen huolenaiheen tunnistamisessa.
– Erinäisiä visuaalisia tekniikoita voidaan hyödyntää keskusteluiden tulkinnassa. Esimerkiksi avainsanapilvet (word clouds) ja toistumistiheyttä kuvaava grafiikka auttavat nopeasti havaitsemaan kriisin kehityssuunnan ja priorisoimaan ongelmat, jotka kannattaa ottaa huomioon viestintästrategian suunnittelussa, Zhang kertoo.