Sosiaalista mediaa käytetään muun muassa juttuaiheiden etsimiseen (54 prosenttia käyttää säännöllisesti) sekä haastateltavien ja mielipiteiden etsimiseen (45 prosenttia vastaajista käyttää säännöllisesti). Toimittajista etenkin urheilu- ja lifestyletoimittajat ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa.
Toimittajat suhtautuvat kuitenkin kriittisesti sosiaalisesta mediasta löytyvään tietoon: vain 8 prosenttia vastaajista kokee, että sosiaalisessa mediassa liikkuva tieto on luotettavaa.
”Suomalaistoimittajat ovat selvästi ottaneet sosiaalisen median omakseen, mutta onneksi toimittajat näyttävät suhtautuvan sosiaalisessa mediassa liikkuvaan tietoon terveellä kriittisyydellä”, kertoo Journalistiliiton koulutusasiamies Jarmo Häkkinen.
Tutkimus osoitti, että selvästi merkittävimmät sosiaalisen median välineet toimittajille Suomessa ovat Facebook ja Wikipedia. Eri alojen toimittajien käyttötottumukset eroavat merkittävästi toisistaan. Taloustoimittajat suosivat selkeästi keskustelupalstoja jutunteon tukena, kun taas lifestyletoimittajat käyttävät Facebookia jutunteon tukena.
Lyhyesti:
- Lähes kaikki (97 prosenttia) käyttävät Wikipediaa juttujen lähteenä ainakin silloin tällöin. Peräti puolet vastaajista (52 %) ilmoitti käyttävänsä Wikipediaa säännöllisesti juttujen tukena.
- Facebook on noussut erittäin merkittäväksi lähteeksi: Facebookia käyttää säännöllisesti jutunteon tukena 38 prosenttia toimittajista. Toimittajien Facebook-kaveripiiri vaikuttaa voimakkaasti juttujen sisältöihin: lähes 90 prosenttia toimittajista seuraa omien Facebook-ystäviensä kautta nousevia puheenaiheita ammatillisessa tarkoituksessa ja yli puolet toimittajista (54 prosenttia) etsii Facebookista haastateltavia juttuihinsa. Naiset seuraavat Facebook-kavereiden puheenaiheita tiiviimmin kuin miehet.
- Paljon kohua herättänyt Twitter näyttää vielä jääneen Suomessa verrattain pienen piirin mediaksi. Twitteriä käyttää säännöllisesti jutunteon tukena vain 9 prosenttia. Miehet käyttävät Twitteriä selvästi enemmän kuin naiset.
”Sosiaalisen median välineiden hallitsemisen lisäksi on tärkeää ymmärtää niiden toimintalogiikkaa. Vaikka lähes kaikki toimittajat käyttävät Wikipediaa jutunteon tukena, niin uskon, että harva kuitenkaan käy katsomassa Wikipedian keskustelusivuilta aiheeseen liittyvää keskustelua, mikä olisi lähdekritiikin kannalta tärkeää”, kertoo tutkimuksen toteuttaneen viestintätoimisto Aleksin Kaiku Oy:n partneri Ville Lehtovirta.
Toimittajat eivät kirjoita someen
Tutkimus paljasti myös, että toimittajat kuitenkin tuottavat itse sisältöä sosiaaliseen mediaan yllättävän harvoin: vain 7 % ilmoittaa osallistuvansa usein tai melko usein keskusteluun median omalla keskustelupalstalla. Kolme neljäsosaa toimittajista ei myöskään koskaan ole kirjoittanut omaa blogia.
Sosiaalisen median käyttö vaihtelee selvästi toimittajan iän mukaan. Siinä missä nuorista, alle 25-vuotiaista toimittajista, 70 prosenttia käyttää sosiaalisen median palveluja useita kertoja päivässä työnsä tukena, niin vain kolmasosa (33 prosenttia) yli 51-vuotiasta toimittajista käyttää palveluja useita kertoja päivässä. Niinikään peräti 80 prosenttia alle 25-vuotiaista toimittajista etsii juttuaiheita sosiaalisesta mediasta, kun vain kolmannes (36 prosenttia) yli 51-vuotiaista etsii niistä juttuaiheita.
Tutkimuksen toteuttivat Suomen Journalistiliitto ja viestintätoimisto Aleksin Kaiku Oy ja siihen vastasi 536 Journalistiliiton jäsentä. Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin joulukuussa 2011 ja tammikuussa 2012. Tutkimuksen raportti on tilattavissa Journalistiliiton tai Aleksin Kaiun kautta.