Pahiten mainostulojen hiipuminen on iskenyt maakunta- ja paikallislehtiin. Ne ovat joutuneet YT-kierteeseen, mikä samaan aikaan vähentää myös tilaajien määrää, koska sisältö heikkenee toimittajien ja mainosten vähentyessä. Maakuntalehdistä liipasimella ovat miltei jokainen. Vain sellaiset, joilla on reservissä iso muu omaisuus, voivat selvitä. Digitaalisuuteen panostaminen on edennyt hitaasti, vaikka mm. Alma Media ja Ilkka-Yhtymä ovat ehtineet rakentaa digibisnestä sen verran, että liiketoimintaa voidaan jopa laajentaa.
Yhdeksän maakuntalehteä lähetti kesällä avoimen kirjeen ja vetoomuksen Suomen johtaville poliitikoille, että Yleisradion tulee lopettaa tekstimuotoisten uutisten tarjoaminen ilmaiseksi verkkosivuillaan. Lehtien on mahdotonta kilpailla Ylen kanssa, koska niiden pitää periä maksut kuluttajilta. Lehdet vetoavat EU-säännöksiin. Ne kieltävät yksipuolisen valtion tuen jollekin mediatalolle.
Yleisradio tietenkin torjuu lehtien vaatimukset. Oletettavasti nykyinen Suomen hallitus haluaa pitää Yleisradion laajana tiedotusvälineenä eduskunnan tiedotuslaitoksena, ja vähät välittää EU:n pykälistä tässä kohtaa.
Mielenkiintoista on havaita, että Medialiitto ei ole mukana yhdeksän maakuntalehden kirjeessä. Siitä ovat poissa myös Keskisuomalainen -konserni ja Sanoma, joilla on niin ikään useita maakunta- ja paikallislehtiä. Jonkilainen mediapeli on siis käynnissä.
Helppoa ei ole myöskään aikakauslehdillä. Sanoma on raportoinut, että toisella neljänneksellä aikakauslehtienkin mainostulot tipahtivat 30 prosenttia. Pienemmät kustantajat taitavat keikahtaa talven kuluessa.