Sanoma- ja aikakauslehtiä edustava Medialiitto on kannellut EU-komissiolle Ylen saamasta väärästä valtiontuesta, koska Yle tekee verorahoilla kilpailevaa tekstimuotoista verkkosisältöä. Medialiiton mukaan Yle ei ole ryhtynyt noudattamaan lakia, joka kieltää tekstimuotoisen verkkouutisoinnin.
Medialiitto on toimittanut Euroopan komissiolle 10.9. valtiontukikantelun Yleisradion julkaisemista tekstimuotoista verkkosisällöistä, joilla ei ole Suomea sitovan Euroopan unionin sääntelyn edellyttämää läheistä liityntää Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin.
Medialiitto pyytää komissiota arvioimaan myös, onko Yleisradiota valvova hallintoneuvosto yhtiöstä riippumaton, kuten EU:n valtiontukisääntely edellyttää.
Taloustutkimuksen Medialiiton toimeksiannosta tekemä tutkimus osoittaa, että Yleisradion tekstisisällöt ja sanomalehdet kilpailevat samalla markkinalla ja ovat osin toisilleen vaihtoehtoisia.
Medialiitto teki kesäkuussa 2017 Euroopan komissiolle valtiontukikantelun Yleisradion tekstimuotoisen journalistisen verkkosisällön julkisesta rahoituksesta. Medialiiton kantelu ja komission tutkinta johtivat Yle-lain muuttamiseen elokuussa 2022. Muutoksen seurauksena Yleisradion tekstipohjaista julkaisutoimintaa rajoitettiin sen varmistamiseksi, että toiminta jatkossa noudattaisi EU:n valtiontukisääntöjä.
Lakimuutoksen taustalla olivat Suomen valtion ja Euroopan komission käymät neuvottelut. Neuvotteluissa komissio ilmaisi, ettei sanomalehdenkaltainen tekstimuotoinen sisältö lähtökohtaisesti ole yleisradiotoimintaa, ellei sillä ole läheistä liityntää yleisradioyhtiön liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin.
Lain mukaan Yleisradion julkisen rahoituksen turvin tuottamien sisältöpalvelujen pääpainon tulee olla liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävissä julkaisuissa. Yleisradion tekstimuotoisen sisällön tulee laissa rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta liittyä Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun.
Lakimuutoksesta huolimatta Yleisradio on jatkanut laajamittaista tekstimuotoista verkkosanomalehdenkaltaista julkaisutoimintaa. Yleisradio on itse julkaisemiensa tietojen perusteella julkaissut vuosittain yli 70 000 tekstimuotoista artikkelia. Näistä artikkeleista suuren osan kohdalla edellä kuvattu liityntävaatimus ei Medialiiton selvityksen mukaan täyty.
Yleisradion laajamittainen verkkosanomalehden kaltainen julkaisutoiminta heikentää riippumattoman sanomalehdistön asemaa ja elinvoimaisuutta ja voi viime kädessä johtaa median monimuotoisuuden kannalta vakaviin seuraamuksiin.
”Suomalaisen yhteiskunnan ja demokratian kannalta on tärkeää, että yksityinen mediasektori ja laadukas yleisradiopalvelujen tarjonta elävät rinnakkain. Tämä tavoite voi toteutua vain, mikäli Ylen nykyisen tekstimuotoisen julkaisutoiminnan ja sen rahoituksen sekä valvonnan valtiontukisääntelynmukaisuus varmistetaan”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg perustelee.
Kyse on yleisradiotoiminnan rajanvedosta
Medialiitto pyysi lokakuussa 2023 Yleisradion hallintoneuvostoa ryhtymään kiireellisiin korjaaviin toimenpiteisiin, jotta Yleisradion tekstimuotoinen julkaisutoiminta saataisiin vastaamaan muutettua Yle-lakia ja sitovia EU:n valtiontukisääntöjä. Vastauksessaan neuvosto kuitenkin totesi – valtiontukioikeudellisia näkökulmia lainkaan arvioimatta – ettei se ollut löytänyt todisteita Yleisradion tekstimuotoisen julkaisutoiminnan lainvastaisuudesta.
Oikeudellisesti Medialiiton kantelussa on kyse siitä, kuuluuko sellainen Yleisradion tekstimuotoinen julkaisutoiminta, joka ei tunnistettavasti liity Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin, EU:n valtiontukisääntelyyn sisältyvän yleisradiotoimintaa koskevan poikkeuksen piiriin.
Jos kyse ei ole poikkeuksen piiriin kuuluvasta toiminnasta, kyseisen palvelun julkinen rahoitus on lähtökohtaisesti kiellettyä valtiontukea, ellei jäsenvaltio osoita, että julkinen rahoitus on tarpeen esimerkiksi markkinahäiriön korjaamiseksi. Suomen markkinoilla Yleisradion tekstimuotoisen verkkosisällön julkinen rahoitus ei kuitenkaan ole tarpeen, sillä markkinoilla on runsaasti markkinaehtoista tarjontaa vastaavista journalistisista sisällöistä.
Valvonta muutettava Yleisradiosta riippumattomaksi
Medialiitto on kantelussaan kiinnittänyt komission huomiota myös siihen, että Yleisradion julkisen palvelun tehtävän valvonta on Suomessa uskottu yhtiön hallintoneuvostolle, joka on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti osa Yleisradion johtoa.
Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu esimerkiksi Yleisradion strategiasta sekä talouden ja toiminnan suuntaviivoista päättäminen. Hallintoneuvosto ei siten ole yhtiön johdosta riippumattoman tavalla, jota EU:n valtiontukisääntely edellyttää yleisradioyhtiötä valvovalta elimeltä.
EU:n yleisradiotoimintaa koskeva sääntely edellyttää lähtökohtaisesti, että valvonta uskotaan elimelle, joka on tosiasiallisesti riippumaton yleisradioyhtiön johdosta. Yleisradion toiminnan valvonnalla on keskeinen merkitys yksityisen media-alan ja julkisen palvelun yleisradioyhtiön toimivan rinnakkaiselon varmistamisessa. Tästä syystä Medialiitto pitää tärkeänä, että myös Yleisradion nykyiseen valvontajärjestelyyn liittyvät epäkohdat korjataan.
Yleisradion tekstisisältö vähentää sanomalehtien lukemista ja tilaamista
Medialiitto on selvittänyt Yleisradion toiminnan sanomalehdistöön kohdistuvia vaikutuksia Taloustutkimuksen toteuttaman kyselytutkimuksen avulla kesäkuussa 2024. Tutkimukseen osallistui 3224 vastaajaa, ja sen keskeiset tulokset ovat painotetusti seuraavat:
- 87 % suomalaisista pitää sanomalehdistöä erittäin tai melko tärkeänä demokratian edistäjänä.
- 41,5 % suomalaisista katsoo, että sanomalehtien ja Ylen tekstisisällöt ovat hyvin tai melko paljon toisiaan korvaavia, kun ajatellaan Ylen kansallisia uutisia. Vastaava luku on 33,3 %, kun ajatellaan Ylen alue- tai paikallisuutisia.
- 35,6 % suomalaisista katsoi Ylen kansallisen tekstisisällön vähentävän hyvin paljon tai melko paljon halukkuutta maksaa sanomalehtien sisällöstä. Vastaava luku on 39 %, kun ajatellaan Ylen alue- tai paikallisuutisia.
- 55 % lisäisi Ylen tekstisisällön käyttöä, jos sanomalehtien sisältö ei olisi käytössä, kun ajatellaan Ylen kansallisia uutisia. Vastaava luku on 54,4 %, kun ajatellaan Ylen alue- tai paikallisuutisia.
- 43,4 % lisäisi sanomalehtisisällön käyttöä, jos Ylen tekstisisältö ei olisi käytössä, kun ajatellaan Ylen kansallisia uutisia. Vastaava luku on 42,8 %, kun ajatellaan Ylen alue- tai paikallisuutisia.
- 20,1 %:lla sanomalehtitilauksensa lopettaneista vastaajista nimenomaan Ylen ilmainen verkkopalvelussa tai mobiilisovelluksessa saatavilla oleva tekstisisältö vaikutti sanomalehtitilauksen lopettamiseen.
Tulokset osoittavat, että suomalaiset kuluttajat pitävät sanomalehtiä erittäin tärkeinä demokratian edistäjinä. Kuluttajat myös pitävät Yleisradion tekstimuotoisen verkkosisällön tarjontaa osin vaihtoehtoisena sekä valtakunnallisille että paikallisille yksityisille sanomalehdille.
”Tutkimus vahvistaa, että Yleisradion toiminnalla on vaikutusta kuluttajien halukkuuteen maksaa sanomalehtisisällöstä ja että Yleisradion toiminta on osaltaan vaikuttanut kuluttajien päätöksiin peruuttaa maksullinen sanomalehtitilauksensa”, Holmberg toteaa.
Yleisradion tekstimuotoiset verkkosisällöt kilpailevat lukijoista yksityisten sanomalehtien kanssa, ja ne hyötyvät tässä kilpailussa julkisen rahoituksen tuomasta edusta.
”Valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten sanomalehtien ahdinko ja mahdollinen toiminnan lopettaminen ovat uhka paitsi kansalaisten sananvapaudelle, myös demokratian toteutumiselle. Median monimuotoisuuden säilyttäminen takaa, että erilaiset näkökannat nousevat esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa myös tulevaisuudessa. Näistä syistä Medialiitto on pitänyt tärkeänä saattaa Yleisradion tekstimuotoinen julkaisutoiminta ja sen rahoitus sekä valvonta Euroopan komission tutkittavaksi.”
Medialiiton kantelu ei koske Yleisradion audiovisuaalisen julkaisutoiminnan kattavaa julkisen palvelun tehtävää eikä sellaisen tekstimuotoisen journalistisen verkkosisällön julkaisemista, joka on läheisesti yhteydessä Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin.