Yhdysvalloissa sanomalehdet kuolevat ensimmäiseksi, vuonna 2017. Sen jälkeen ovat vuorossa Iso-Britannia ja Islanti vuonna 2019, Kanada vuonna 2020 ja Suomi, Singapore ja Gröönlanti vuonna 2021. Ruotsissa lehdet säilyvät pidempään vuoteen 2025 saakka, Dawson toteaa ennusteissaan.
Kauimmin lehdet säilyvät kehittymättömissä maissa. Venäjällä lehdet kuolevat vasta vuonna 2036, samoin Turkissa. Dawson tosin toteaa, että kehityvissä maissa kaupunkien ympäristössä sanomalehtien häviäminen on nopeampaa kuin maaseudulla.
Dawson perustelee muutoksia tekijöillä, joiden hän arvelee vaikuttavan sanomalehtien kuolemaan. Yleisiä maailmanlaajuisia muutostrendejä ovat matkapuhelinten ja sähköisten lukulaitteiden kustannustehokkaan suorituskyvyn parantuminen, digitaalisen paperin kehittyminen, muutokset lehtien painatuskustannuksissa, digitaalisten uutisten ansaintamallien kehittyminen, muutokset mainostamisessa ja kohdentamisessa sekä avoimien alustojen kehittyminen.
Kansallisesti tärkeitä ovat teknologian kehittyminen laajakaistan saatavuuden lisääntyessä ja kustannusten aletessa. Älypuhelinten ja sähköisten lukulaitteiden yleistyminen on ratkaisevaa.
Taloudessa tärkeintä on, millaisena johtavien sanomalehtien talous säilyy. Myös mainostulojen osuus suhteessa lehden taloudesta on olennaista. Jakelun toteuttaminen on kolmas tekijä, jolla Dawson arvioi kunkin maan sanomalehdistön tulevaisuutta.
Lukijoiden ikärakenne, syntyvyys ja maahanmuutto ovat kysyntää sääntelevinä arviointiperusteina. Lisäksi kaupungistumisen aste ja lukutaidon lisääntyminen vaikuttavat maakohtaisiin päätelmiin.
Poliittisia tekijöitä ovat lainsäädännölliset rajoitukset, valtion tuet medialle, sensuuri ja rajoitukset.
Kuluttajien käyttäytymisen vaikutuksia hän arvioi mediakanavien menestymiseen , halukkuudella maksaa uutisista ja kiinnostuksen asteella paikallisiin ja kansainvälisiin uutisiin.