Toimittajilla itsellään on suurin vastuu vihapuheiden ja valeuutisten kitkemisestä, todetaan Liana Technologiesin tekemässä selvityksessä.
Liana Technologies toteutti toimittajakyselyn nyt kolmatta kertaa. Uusi kysely tehtiin yhteistyössä ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n kanssa, koska mukaan haluttiin kysymyksiä viestinnän kentältä hieman laajemmin kuin ainoastaan tiedotteiden käytöstä. Kyselyssä olivat kuitenkin vahvasti esillä myös tiedotteita laativia henkilöitä kiinnostavat kysymykset siitä, mitä toimittajat toivovat lehdistötiedotteilta vuonna 2022. Liana lähetti kyselyn toimittajille ePressi-tiedotejakelupalvelun kautta. 157 suomalaista toimittajaa vastasi kyselyyn.
Viestintäkulttuuria koskevissa kysymyksissä Liana Technologies kysyi toimittajilta, onko viestintäkulttuuri Suomessa heidän mielestään muuttunut viime vuosina parempaan vai huonompaan suuntaan vai pysynyt samana. 47 % vastaajista kertoi viestintäkulttuurin heidän mielestään pysyneen ennallaan, 30 % kertoi sen muuttuneen parempaan suuntaan ja 23 % huonompaan suuntaan. Ne toimittajat, jotka näkivät viestintäkulttuurin muuttuneen huonompaan suuntaan, kertoivat syyksi esimerkiksi sen, että valheellista informaatiota liikkuu enemmän kuin ennen pitkälti sosiaalisen median nousun myötä.
“Some on tehnyt keskustelusta riitelevämpää, kärjistävämpää ja töykeämpää. Toimittajille tulevan vihapalautteen määrä on kasvanut ja sävy muuttunyt törkeämmäksi”, kuvaili eräs toimittaja. Toisaalta vastauksissa kerrottiin sosiaalisen median lisäävän vuorovaikutusta myös positiivisella tavalla.
Kun toimittajilta kysyttiin “Ketkä ovat mielestäsi suurimmassa vastuussa hyvän viestintäkulttuurin ylläpidosta sekä valeuutisten ja vihapuheen kitkemisestä”, osoitti 78 % journalisteista suurimman vastuun hyvän viestintäkulttuurin ylläpidosta omalle ammattikunnalleen. Journalistin ohjeet tietysti tukevat tähän mielipiteeseen päätymistä ja median näkemistä portinvartijana informaation levittämiselle sekä vallan vahtikoirana toimimiselle. Journalistin ohjeita tulkitsee Julkisen sanan neuvosto (JSN), mutta se ei ole tuomioistuin eikä käytä julkista valtaa. Lianan kyselyssä myös viestinnän ammattilaiset (69 %) ja tiedottavat organisaatiot (60 %) nähtiin tärkeänä vastuunkantajana hyvän viestintäkulttuurin ylläpidosta. Lainsäätäjät (48 %) ovat omalta osaltaan myös linkkinä tässä keskustelussa.
“Organisaatiot teettäkööt työn osaavilla ihmisillä, toimittajat ja viestintäalan ammattilaiset olkoon huolellisia ja oikeellisuuteen pyrkiviä, lainsäätäjät pysykööt valveilla nopeasti muuttuvassa maailmassa. Ei kukaan mahda mitään vapaana versovalle huuhaalle, mutta siitä voi huolehtia ettei itse tuota tai jaa sitä minkään organisaation nimissä”, kiteytti kyselyyn vastannut journalisti jaetusta vastuusta.
Toimittajakyselyssä nousi esille, että tiedotteet ovat edelleen tärkeä osa toimittajien arkea ja niihin paneudutaan tilanteen sallimissa määrin. Osa toimittajista on erittäin kiireisiä työssään, joten tiedotteiden laatijoiden tulisi kiinnittää huomiota muutamaan perusasiaan, jotka helpottavat toimittajan työtä ja tekevät tiedotteen lukemisesta miellyttävää. Erittäin suuri joukko toimittajia huomautti avoimissa vastauksissa otsikoinnin tärkeydestä ja siitä, että ensimmäisessä kappaleessa tulee kertoa tiedotteen tärkein anti. Huomattavan moni toimittaja myös korosti hyvälaatuisten kuvien liittämistä tiedotteisiin tai niiden helppoa saatavuutta linkin kautta. Toimittajien vastauksissa kuului myös toive siitä, että tiedotteiden oikeakielisyyteen kiinnitettäisiin huomiota.
