<- Back

Kansa arvostaa Yleä, verkko-uutisten suosio noussut

toimitus · Jan 2, 2021

Suomalaisten arvostus Yleä kohtaan on hieman kasvanut ja henkilökohtainen merkitys pysynyt entisellä tasollaan, kertoo vuoden 2020 Kanava- ja palvelumielikuvatutkimus (KMK).

Vuonna 2020 suomalaiset arvioivat Ylen olemassaolon suomalaisessa yhteiskunnassa hieman aiempaa tärkeämmäksi. Ylen tärkeys sai suomalaisilta arvosanan 8,4 skaalalla 1–10, kun viime vuonna arvosana oli 8,3. Ylen henkilökohtainen merkitys suomalaisille on pysynyt suunnilleen edellisvuoden tasolla arvosanalla 7,3 (tavoite: 7,5). Viime vuonna arvosana oli 7,4.

Viikoittain Ylen palveluita ja sisältöjä käyttää 96 prosenttia suomalaisista. Luku on pysynyt ennallaan viime vuodesta. Suomalaiset kuluttavat Ylen sisältöjä myös aiempaa monikanavaisemmin: viikon aikana 37 prosenttia suomalaisista käyttää ainakin yhtä Ylen televisiokanavaa, radiokanavaa sekä verkko- ja mobiilipalvelua. Viime vuonna sama luku oli 32 prosenttia.

Ylen verkko- ja mobiilipalvelut tavoittavat viikoittain kolme neljästä suomalaisesta. Edellisvuoteen verrattuna verkko- ja mobiilipalveluiden päivittäinen käyttö on kasvanut 33 prosentista 41 prosenttiin. Tavoittavuuden lisäksi Ylen verkko- ja mobiilipalveluiden kiinnostavuus (69%) on suomalaisten silmissä noussut (2019: 63%).

Ylen radiokanavat tavoittavat aiempaa enemmän ihmisiä: tänä vuonna 53 prosenttia suomalaisista on kuunnellut Ylen radiokanavia viikoittain. Viime vuonna vastaava luku oli 50 prosenttia. Tämän lisäksi Ylen suomenkielinen uutissivusto on vahvassa nousussa sekä alle 45-vuotiaiden (6 prosenttiyksikköä) että 45 vuotta täyttäneiden (10 prosenttiyksikköä) kohdalla. Suoratoistopalveluiden kärjessä jatkaa Yle Areena 54 prosentilla.

Suomalaiset luottavat Yleen, poikkeusolojen viestintä kerää kiitosta

Suomalaisten luottamus Yleen on hieman vahvistunut edellisestä vuodesta. Yleen luottaa erittäin tai melko paljon 71 prosenttia suomalaisista, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Erittäin paljon luottavien osuus kasvoi niin ikään neljällä prosenttiyksiköllä 21 prosenttiin. Yle on kuudenneksi luotetuin 19 instituution vertailussa ja mediayhtiöistä luotetuin, kertoo vuoden 2020 Ylen arvo suomalaisille -kyselytutkimus.

Vuosittainen Ylen arvo suomalaisille -kyselytutkimus selvittää suomalaisten käsityksiä Ylen onnistumisesta julkisen palvelun tehtävien hoitamisessa, luottamusta Yleen, vuorovaikutusta ja vastuullisuutta sekä yleisesti arvioita Ylen tarjonnasta ja verorahoituksesta.

Suomalaiset katsovat Ylen onnistuneen varsin hyvin julkisen palvelun tehtävässään. Keskiarvoksi Yle saa julkisen palvelun tehtävien hoidosta 4,71 asteikolla 1–6, mikä on edellisvuotta hieman korkeampi arvosana (2019: 4,63). 91 prosenttia vastaajista arvioi Ylen suoriutuneen tehtävästään vähintään melko hyvin, 64 prosenttia hyvin tai erittäin hyvin.

Viestintä poikkeusoloissa on noussut tänäkin vuonna Ylen onnistuneimpien tehtävien kärkisijoille. Lisäksi kotimaiset sisällöt omalla äidinkielellä sekä sisältöjen ja palvelujen löydettävyys ovat tehtäviä, joissa Yle on suomalaisten mielestä onnistunut parhaiten. Suomalaiset arvostavat Ylen palveluissa muun muassa luotettavaa tietoa, lasten korkeatasoisia ohjelmia ja sitä, että Ylen avulla voi ymmärtää paremmin Suomessa ja muualla maailmassa tapahtuvia muutoksia sekä saada monenlaisia kulttuurikokemuksia.

Yleä pidetään myös vastuullisena toimijana. Avoimuudesta Yle saa melko hyvän arvosanan. Yle-veroon erittäin tyytyväisten osuus on kasvanut hieman edellisvuodesta: suomalaisista 73 prosenttia on melko tai erittäin tyytyväisiä Yle-veroon rahoitusmuotona ja 77 prosenttia kokee saavansa melko tai erittäin hyvin sille vastinetta.

Kanava- ja palvelumielikuvatutkimus 2020 on Ylen tilaama tutkimus, jonka kenttätyön teki IRO Research Oy. Tutkimus tehtiin loka-marraskuun aikana verkon kyselytutkimuksena sekä yli 65-vuotiaalle ei-verkkoväestölle puhelinhaastatteluina väestöllisen edustavuuden takaamiseksi. Tutkimukseen osallistui 2 929 suomalaista, kohderyhmänä 15+-vuotiaat. Otos on muodostettu sukupuolen, äidinkielen ja asuinpaikkakunnan mukaan väestöä edustavaksi. Tulosten virhemarginaali on +/- 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.