Yle on asettanut tavoitteekseen tavoittaa jokaisen suomalaisen yhä paremmin. Tämä tarkoittaa kanavien uudistamista ja muutoksia ohjelmatarjonnassa. Lasten, varhaisnuorten ja nuorten aikuisten ohjelmia ja palveluja kehitetään voimakkaasti. Ylen talous pyritään saamaan tasapainoon vuoden 2012 loppuun mennessä.

Ylen hallitus on päättänyt lähivuosien sisältö-, tuotanto- ja kanavalinjauksista. Kyse on vuosien 2012–2014 keskeisistä linjoista. Yksityiskohtaisia päätöksiä ohjelmien ja palvelujen kehittämisestä Ylessä tehdään myöhemmin tänä ja ensi vuonna. Muutokset näkyvät ruudussa ja kuuluvat radiossa ensi vuodesta alkaen.

”Seuraavien kolmen vuoden aikana Yle kehittää julkisen palvelun radio- ja tv-toimintaansa entistä asiakaslähtöisemmäksi, lisää samanaikaisesti ohjelmatuotantonsa tehokkuutta ja saattaa taloutensa kestävälle perustalle”, sanoo Ylen hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo.

”Nuorten ja nuorten aikuisten tavoittaminen on erityinen haasteemme. Nyt siirrämme selkeästi voimavaroja sellaiseen tarjontaan, jolla voimme palvella näitä yleisöjä paremmin. Tämä ei tarkoita vanhempien yleisöryhmien hylkäämistä vaan kokonaispalvelun selkeyttämistä ja päällekkäisen kanava- ja ohjelmatarjonnan hallittua suuntaamista”, toteaa Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

”Ylen yleisösuhde keskimäärin on erinomainen. Alle 44-vuotiaiden ikäryhmässä on kuitenkin paljon heitä, jotka eivät löydä Yleä tai pidä Ylen ohjelmia kiinnostavina. Nyt haluamme profiloida televisio- ja radiokanavat toisistaan selkeämmin erottuviksi ja eri kohderyhmiä palveleviksi, sillä julkisen palvelun ohjelmatarjonta kuuluu kaikille”, linjaa Kivinen.

Tavoitteiden saavuttamiseksi haetaan muutoksia aiheiden, tyylin, kerronnan ja toteutustapojen avulla kaikilla sisältöalueilla.

Yleisötavoitteet: 100 - 90 - 80

Yle tähtää siihen, että vuoden 2013 lopussa 100 prosenttia suomalaisista käyttää vuositasolla edelleen Ylen palveluja. Toinen tavoite on, että 90 prosenttia pitää jotakin ohjelmaa tai palvelua kiinnostavana. Kolmanneksi halutaan, että suomalaisista 80 prosenttia käyttää jotakin Ylen palvelua päivittäin.

Tavoitteista tehdään totta muun muassa uudistamalla kanavia ja niiden tarjontaa. YLE TV1:n linjaa johtavana uutis-, ajankohtais-, asia- ja keskusteluohjelmien kanavana vahvistetaan. YLE TV2:sta muokataan entistä selkeämmin lasten, nuorten ja perheiden kanava, joka tarjoaa virikkeitä, elämyksiä ja viihtymistä. YLE TV2:n alueohjelmia kehitetään ajantasaisen ja monipuolisen kuvan antamiseksi Suomesta. YLE Teeman kulttuuriroolia terävöitetään ja YLE FST5:n tarjonnassa pohjoismaisuus nostetaan esille entistä vahvemmin SVT Worldin ohjelmiston myötä.

Radiossa suurimmat muutokset kuuluvat YLE Puhe- ja YleX-kanavilla. Valtakunnallistettavasta YLE Puheesta kehitetään puheradio kiireisiä ruuhkavuosia eläville suomalaisille. YleX:n nuorisomusiikkitarjontaa lisätään. YLE Radio Suomen alue-, uutis- ja ajankohtaisotetta terävöitetään ja YLE Radio 1:n kulttuuriorientaatiota syvennetään muun muassa profiloiduin uutislähetyksin.

Internetissä Yle keskittää tarjontaansa voimakkaasti ja karsii palvelujen lukumäärää. YLE Areena, YLE Elävä Arkisto, Uutiset ja Lasten palvelu ovat kehittämisen kohteina samalla, kun yksittäisten tv- ja radio-ohjelmien sivustoja vähennetään. Areenan käyttö on lisääntynyt nopeasti ja sen merkitys on erityisen suuri nuorille ikäryhmille. Yle valmistautuu Areenan seuraavan sukupolven julkaisuun ensi talven aikana.

Kestävään taloudenpitoon vuosina 2013–2014

Ylen talous pyritään tasapainottamaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Tähtäimessä on nollatulos, joka perustuu 440 miljoonan euron tuottoennusteeseen. Vaikka kulut muun muassa olympiakisojen vuoksi nousevat, niitä ei kokonaisuudessaan tästä vuodesta kasvateta. Kestävä pohja taloudenpidolle voidaan rakentaa vuosina 2013–2014, mikäli Ylen rahoitusmalli on turvattu. Yle on pitänyt kymmenen vuoden ajan kulunsa kurissa siten, että euromääräisesti yhtiön toiminnan kulut ovat vuosina 2001–2011 kasvaneet vain 2,2 prosenttia.

Taloutta tasapainotetaan tehostamalla ja uudistamalla tuotantotapoja. Lähtökohta on, että ohjelmatarjonnan määrä pidetään nykytasolla. Yhtälö ei Kivisen mukaan ole ylivoimainen, mutta vaatii huomattavia uudistuksia. ”Kehitämme toiminta- ja tuotantotapoja. Raskaita tv-tuotantoja tehdään nykyistä harkitummin ja kevyempiä tuotantoformaatteja ja uutta tekniikkaa hyödynnetään entistä enemmän”, Kivinen listaa.

Kotimaisten ensilähetysten laatuun panostetaan määrän sijasta. Kotimaisten tv-ohjelmien esitysoikeusvarastoa käytetään suunnitelmallisesti niin, että sen arvo laskee vuoden 2013 loppuun mennessä noin kolmanneksella.

Työvoiman ja muiden tuotantoresurssien käytöllä ohjataan vahvasti talouden tasapainottamista. Vuonna 2011 Yle panostaa täysimääräisesti omaan tuotantoon. Ulkopuolelta ostetaan hieman aiempaa vähemmän ohjelmia ja hankintojen osuus kustannuksista on kaikkiaan 21 prosenttia. Lontoon olympialaisten esitysoikeudet kuormittavat vuotta 2012, jolloin hankintakustannusten osuus nousee 22 prosenttiin.

Henkilöstön määrää vähennetään edelleen hallitusti siten, että eläkepoistuma hyödynnetään. Vuoden 2012 lopussa vakinaisten työntekijöiden määrä Ylessä voi olla korkeintaan 3000. Kuluvan vuoden helmikuun lopussa Ylessä oli 3156 vakinaista työntekijää.

Myös määräaikaista ja free-työvoimaa joudutaan käyttämään tulevaisuudessa jonkin verran nykyistä vähemmän.

Ennakkotietoa vuoden 2010 tilinpäätöksestä

Yleisradion vuoden tulos tilikaudelta 2010 oli alijäämäinen. Liikevaihto oli 398,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tappio oli 26,5 miljoonaa. Tilikauden tulokseen on kirjattu eläkekuluja 30,3 miljoonaa euroa, mikä on 14,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2009. Edellinen tilikausi oli 1,9 miljoonaa euroa voitollinen.

Ylen tulokseen vaikutti vuonna 2010 esitysoikeuskorvausten nousu. Urheilun esitysoikeudet kasvoivat pääosin talviolympialaisten ja jalkapallon MM-kisojen takia. Myös henkilöstö- ja eläkekulut nousivat, kun ne vuosina 2008 ja 2009 olivat poikkeuksellisen alhaiset. Tämä johtui eläkesäätiön onnistuneesta sijoitustoiminnasta ja erittäin vahvasta vakavaraisuusasemasta. Vuonna 2010 palattiin lähemmäs pitkän aikavälin normaalitasoa.

Kulut ja poistot olivat yhteensä 447,1 miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 33,0 miljoonaa.
Ylen taloutta rasittaa digisiirtymästä käynnistynyt jatkuva tv-maksukertymän lasku. Noin joka neljäs talous ei nykyisin maksa tv-maksua.

Luvut ovat ennakkotietoja vuoden 2010 tilinpäätöksestä. Ylen hallintoneuvosto vahvistaa hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kokouksessaan 29. maaliskuuta.