Tulokset paljastavat, että generatiiviset tekoälyt kuten ChatGPT, Claude, Gemini, Mistral ja Perplexity suosittelevat vain kolmea yritystä yli puolessa hakujen tuloksissa, kun tekoälychatit etsivät tietoa ja vertailevat vaihtoehtoja käyttäjien puolesta. 3/4 selvityksen sadasta yrityksestä saa tekoälyltä näkyvyyttä vain 0–30 % keskusteluissa eli useissa keskusteluissa tekoälypalvelu ei mainitse tiedonhakijalle kyseistä yritystä, sen tuotteita tai palveluita.

Tekoälychattien käyttö tiedonhakuun lisääntyy koko ajan. Yrityksille tekoälypalvelut avaavat uudenlaisen kilpailukentän, jossa tuotteiden ja palveluiden näkyvyys määräytyy eri tavalla kuin perinteisissä Google-hauissa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 suomalaisista 23 % käytti tekoälyä ja yleisin syy oli tiedonhaku. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 17 % aikuisista käyttää tekoälypohjaisia chatbotteja vähintään kerran kuukaudessa etsiessään terveystietoja ja neuvoja. Alle 30-vuotiaiden keskuudessa luku nousee 25 prosenttiin. Lokakuussa 2024 tehdyn tutkimuksen mukaan 36 % kuluttajista pitää tekoälyä hyödyllisenä työkaluna monimutkaisen vakuutustiedon ymmärtämisessä.

Superlinesin toinen perustaja ja teknologiajohtaja Kimmo Ihanus kuvaa tiedonhaun muuttumista:

“Tähän asti ihmiset ovat googlanneet etsiessään tietoa ja saaneet esimerkiksi parasta perheelle sopivaa sähköautoa etsiessään listan linkkejä autovalmistajien ja vertailusivujen sivuille. Mukana on myös yritysten ostettuja mainoslinkkejä näkyvyyden varmistamiseksi. Tekoälypalvelut, kuten ChatGPT, toimivat toisin. Ne tarjoavat hakulöydösten lisäksi vertailuja ja selkeitä suosituksia tuotteen tai palvelun valintaan. Käyttötapa on ihmiselle luonnollisempi kuin perinteisen hakukoneen tarjoama linkkilista. Nyt yritysten on varmistettava, että niiden brändi tai tuote tulevat mainituksi tekoälyn suosituksissa. Muuten näkyvyyttä ei ole.”

Tekoälyn suosittelemaksi pääseminen vaatii yrityksiltä uudentyyppistä optimointia, jota kutsutaan nimellä tekoälyoptimointi, generative engine optimization (GEO). GEO tarkoittaa tekoälypohjaisten hakujen ja keskustelujen optimointia eli sitä, että yrityksen nimi, tuotteet tai asiantuntemus päätyvät osaksi kielimallien suosituksia silloin, kun ihmiset kysyvät tekoälyltä neuvoa (vrt. hakukoneoptimointi eli SEO).

Microsoft, Posti ja Karl Fazer saavat eniten suosituksia tekoälyiltä

Superlines selvitti maaliskuun toisella viikolla Talouselämä 500 -listan 100 suurimman suomalaisyrityksen näkyvyyden tekoälypalveluissa kehittämällään teknologialla, joka analysoi tekoälyhakuja ja niiden tuloksia yleisimmillä kielimalleilla: ChatGPT, Claude, Gemini, Mistral ja Perplexity. Superlines teki tekoälypalveluissa yhteensä 3500 suomenkielistä hakua, joiden muotoilut pohjautuivat ihmisten tekemiin Google-hakuihin ostopolun alkuvaiheessa.

100 suurimman yrityksen joukossa oli vain kolme yritystä, joita tekoäly suosittelee yli puolessa heidän alaansa koskevissa keskusteluissa. Toisin sanoen parhaiten tekoälynäkyvyydessä pärjäsivät Microsoft 70 %, Posti 63 % ja Karl Fazer 60 %. Kiinnostavasti liikevaihdoltaan Suomen aivan kärkiyritysten eli 10 suurimman yrityksen joukossa yhdelläkään näkyvyys ei ole vahvaa: vain alle puolella näkyvyys oli yli 30 %.

Tietyt toimialat, kuten rekrytointialustat, suuret elektroniikkaliikkeet ja päivittäistavarakaupat, saavat tekoälysuosituksia muita toimialoja paremmin eli 30–50 %:ssa tekoälyhakutuloksissa.

Vähittäiskaupan toimijoista suurin näkyvyys on SOK:lla 48 %, vakuutusalan toimijoista Fennialla 25 %, terveys- ja hoivapalveluiden osalta Terveystalolla 35 % ja pankki- ja rahoitustoimialalla Nordealla 35 %.

Suomalaiselle teollisuuden B2B-sektorille tekoäly ei tarjoa tällä hetkellä hyvin näkyvyyttä, kun ihmiset etsivät niiden tuotteisiin ja palveluihin liittyvää tietoa. SSAB Suomi ja Meyer pärjäsivät niistä parhaiten 38 % näkyvyydellä.

Superlinesin toimitusjohtaja ja toinen perustaja Jere Meriluoto kuvaa tilannetta:

“Käytännössä tekoälypalvelut toimivat jo nyt yritysten asiakaspalvelijoina ja myyjinä. Jos tekoäly ei mainitse yrityksen tuotetta tai palvelua, menee asiakas todennäköisemmin kilpailijan luo. Jotta yritykset ja niiden tarjooma pääsevät tekoälyn vastauksissa esille, pitää tekoälypalveluilla, näillä 24/7 hereillä olevilla myyjillä, olla oikeat materiaalit käytössään. Generatiiviselle tekoälylle tehty sisältö on enemmän ihmisille tehtyä sisältöä, kun viime vuosina sisältö on tuotettu pääasiassa algoritmeille hakukoneiden optimointiin. Tekoäly haluaakin helposti ymmärrettävää, keskustelevaa sisältöä ilman ylimääräistä höttöä. Tämän selvityksemme perusteella monilla Suomen suurimmilla yrityksillä ei välttämättä vielä ole GEO-strategiaa, mikä näkyy siinä, että “tekoälymyyjät” eivät ole niin hereillä monen kohdalla kuin voisivat olla.”