Tällä hetkellä kustannusalalla ei ole tarpeeksi digitaalista osaamista vastaamaan ajan tarpeisiin ja ehkä siksi mörköjä ja fobioita on riittämiin – pelkoa, jonka taustalla tuntuu olevan vankka epäluottamus siihen, että nämä jo mainitut kirja-alan ydinosaamisalueet eivät riitä saattamaan maailmaan hyviä kirjoja. Kyllä ne riittävät, hän sanoi.

Muut kirja-alan kovan ytimen muodostamat osaamisalat eli kirjoittaminen, editoiminen ja kääntäminen voivat yhtä hyvin. Nämä kirja-alan perusasiat eivät ole pohjimmiltaan muuttuneet eivätkä muutu: tarinoita luodaan yhä samalla tavalla kuin ennenkin, kirjoja editoidaan yhä kuten ennenkin, niitä käännetään ja tarinoita luetaan kuten ennenkin, yksikään näistä asioista ei ole kokenut metamorfoosia ja muuttunut vaikkapa riippuliitämiseksi tai kananmunien keittämiseksi, Sofi Oksanen sanoi.

"Minun työni ydin eli kirjoittaminen on ihan samaa kuin kahden sadan vuoden takaisilla kollegoillani ja tähän ytimeen kuuluvat ongelmat ovat ihan samoja, kuten fiktiivisten henkilöiden luonteenpiirteiden hahmotteluun liittyvät. Tulevien sukupolvien kirjailijat miettivät samoja ongelmia kuin minä: mikä on tarinalle paras nimi, pitäisikö päähenkilön menettää rakkautensa vai saada sydämensä valittu, tai onko tämä tai tuo metafora luonteva tai keinotekoinen. Mikäli jokin genre sattuisikin muuttumaan tai muovautumaan lukumakujen tai – käyttöliittymien myötä, mitä sitten? Kirjallisuus kehittyy ja muuttuu maailman myötä ja on aina tehnyt niin ja niin syntyi muutosten myötä myös tämän päivän suosituin genre, romaani. Sen sijaan kustannusalalla tietyt ydinosaamisalueet ovat viime aikoina tupanneet jäämään seinäruusuiksi."