Tuorein esimerkki huolestujasta on oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.), joka vaatii sosiaalisen median yhtiöitä eli siis Facebookia toimimaan vastuullisesti ja avoimesti vaalivaikuttamisessa. Hän vaatii jopa vaalirahoituksen kiristämistä, jos jos some-firmat eivät oma-aloitteisesti lisää avoimuutta. Hän on erityisesti huolissaan vieraan valtion vaalivaikuttamisesta eli käytännössä Häkkänen pelkää, että Venäjä sekaantuu Suomen vaalikampanjointiin. Hän edellyttää, että Facebookin tulee avata algoritmit julkisesti.

Häkkäsen vaatimukset ovat yhtä tyhjän kanssa, kuin huutaisi vastatuuleen. Sosiaalista mediaa eli Facebookia, LinkedIniä tai Whatsappia ja muita kanavia ei saada muuttamaan bisneslogiikkaansa Suomen oikeusministerin vaatimuksesta. Somen vauhti tulee vain kiihtymään, huhujen ja epämääräisen tiedon määrä kasvamaan sekä vaalivaikuttamisen merkitys tulee entisestään nousemaan. Tämä on maailmanlaajuinen trendi, jolle ei voida mitään.

Minun mielestäni somea ei tule kahlita millään tavoin. Kansalaiset päättävät, mitä he haluavat käyttää kommunikaatioalustanaan. Demokratiaan kuuluu sananvapaus, tietenkin kaikkia lakeja noudattamalla. Sen sijaan puolueiden tulee osata sopeutua muuttuneeseen tiedotusmaailmaan. Niiden on lisättävä omia panostuksiaan someen ja nettiin, koska kansa on siellä. Ainoa keino menestyä vaaliviestinnässä on osallistua nettikeskusteluun ja nettiviestintään entistä voimakkaammin ja ammattitaitoisemmin. Ei ole muuta vaihtoehtoa tai muutoin jää jalkoihin. Puolueiden viestintätoiminta elää vielä 90-luvulla.

Valtio ja koko yhteiskunta voi sen sijaan lisätä lasten ja nuorten medialukutaidon kehittämistä. Kouluissa tulee opettaa, miten väärä ja oikea tieto voidaan erottaa netissä. Samoin nettietikettiä eli käyttäytymissääntöjen tuntemusta on lisättävä. Tässä on valtava haaste koululaitokselle ja lasten vanhemmille ennen muuta. Monelta ikävältä vaikuttamisyritykseltä katoaa siivet alta, kun nuoret ymmärtävät, mikä on totta ja mikä ei. Samoin rikollisten houkuttelut mm. lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön vähenevät, kun lapset opastetaan, miten toimitaan huijareiden ja namusetien viestien käsittelyssä.