Tarkastuksen tekijä nimeää myös digiversiot levikiksi, vaikka ne eivät ole varsinaisesti levikkiä, vaan digitaalisen sisällön tilauksia. Tavoittavuutta digitilaukset kuitenkin mittaavat.

On hienoa, että HS on kyennyt saamaan pelkkiä digitilauksia noinkin paljon, 111 887. Se on vain tuhat vähemmän kuin pelkät printin tilaajat. Digitaalisuudessa onkin Hesarin tulevaisuus. Jos HS tekisi kuten sanoo eli kehittäisi digiversioon oikeasti laadukasta journalismia, niin tilausluvut menisivät suhteellisesti yhtä korkealle kuin vastaavasti laatulehti New York Times’lla. Valitettavasti HS on kuitenkin valinnut linjakseen sensaatiojournalismin tyylin. Näin se koettaa digiversiollaan kisailla Sanoman ilmaisen IS.fi:n sivuston kanssa. 

Maakuntalehdillä digi etenee kuitenkin vaivalloisesti. Esimerkiksi oululainen Kaleva on saanut vain 6 518 pelkkää digitilaajaa ja digi+paperitilaajiakin vain 18 470. Näiden tuloilla ei kummoista laatulehden toimitusta enää ylläpidetä. Kunnon digijournalismilla Kalevakin onnistuisi, jos vain haluja olisi muuntua maailman mukana. Sisältöön tulisi panostaa enemmän kuin nyt. 

Jostain syystä Alma Median lehdistä Aamulehti ja Kauppalehti eivät osallistu tarkastukseen. Voi vain arvella, että näiden paperilehtien levikit eivät enää kestä päivänvaloa mainostajille. KL:n digisisältö on kohtalainen, vaikka ei vedä vertoja kuitenkaan Ruotsin Dagens Industrille, jossa on pysytty nopeassa, kovassa ja laadukkaassa journalismissa.