Nokia on selkeä esimerkki yrityksestä, jonka ei paljonkaan tarvitse piitata, mitä mieltä media tai kansa on sen toiminnasta Suomessa. Suomi on markkinana margininaalinen ja myös tuotannollisesti kotimaan merkitys on laskenut. Nokialla on Suomen julkisuus hanskassaan sen taloudellisesta ylivoimastaan johtuen.

Nokian ei enää tarvitse välittää työntekijöidenkään mielipiteistä kuten ennen. Niinpä se jätti kylmän viileästi maksamatta työntekijöilleen bonuksensa viime vuodelta, vaikka aiemmin jokainen on saanut pienen lisän vuosipalkkaansa, koska firmalla on mennyt hyvin. Oli aivan yhdentekevää Nokian kannalta, vaikka Turun Sanomat julkistikin Salon työntekijöiden katkeria kommentteja. Tulijoita taloon riittää, jos jollekin työ ei maistu pienemmälläkin palkalla.

Nokia tarvitsee hyvää julkisuutta kuitenkin suuressa mittakaavassa, globaaleilla markkinoilla. Sen tuotteiden on oltava esillä, ja firmasta on tultava ulos positiivinen sanoma kaikissa medioissa. Muutoin alkaa osakkeen kurssi laskea ja tuotteiden kysyntä hiipua.

Nokia näyttää osaavan tämän julkisuuspelin ilahduttavan hyvin toimimalla rationaalisesti. Pitää näkyä siellä, missä se on tarpeen. Nokia on hyvin esillä mm. johtavissa talouslehdissä, erikoisjulkaisuissa, taivaskanavilla, messuilla ja varsinkin verkossa.

Mainonta on tärkeä osa julkisuutta. Vielä merkittävämpää on PR-julkisuus, jota media tuottaa journalistisesti. Nokia on osannut liittoutua tarvittaessa oikeiden tahojen kanssa, mikä luonnollisesti edistää mediajulkisuutta. Nokian sponsoroima pieni sektori, joka on kännykkäkansaa lähellä, on lumilautailu. Ei aina tarvitse olla kohteena suuren luokan Formula-sirkusta, josta saa näkyvyyttä. Hyvä idea on tukea myös New Yorkin 10 julkisen puiston wlan-verkkoa, josta pääsee Nokian laitteilla erityiseen mobiiliportaaliin.

Tärkeä julkisuuden muokkaaja on yrityksen toimiva johto. Jorma Ollila on menestynyt tässäkin lajissa hyvin. Nokian toimitusjohtajana hän on esiintynyt harkiten, mutta kuitenkin painokkaasti silloin kun on ollut tarve. Hänestä maailman median synnyttämä mielikuva on asiallinen. Jorma Ollila mielletään rohkeaksi riskinottajaksi, joka osaa vetää joukkonsa menestykseen. Hän on osannut myös välttää sammakot, mikä kielii ajattelun kirkkaudesta. Hän on ollut usein maailman arvostetuimman talouslehden Businessweekin kannessa, mikä ei ole varmaankaan tapahtunut sattumalta.

Ollila on laittanut itsensä koko uransa aikana julkiseen peliin, minkä tulisi tehdä jokaisen pienemmänkin firman nokkamiehen. Sellainen tuo uskottavuutta ja herättää luottamusta. Sitä paitsi kansaa kiinnostaa henkilöt enemmän kuin asiat. Kun toimitusjohtaja kertoo näkemyksistään, hän edistää samalla parhaiten myös yritystään. Toimitusjohtajaan henkilöityy firman toiminta pääosaltaan. Ollila on erinomainen esimerkki mediataitojen hyvästä hallinnasta.

Toinen merkittävä tekijä, jonka Nokia tekee hyvin, on tiedottamisen aktiivisuus. Yritys lähettää maailmalle vuosittain satoja ellei lähes 500 lehdistötiedotetta, joista suuri osa päätyy median palstoille. Tiedotteita julkaistaan useilla kielillä ja niitä lokalisoidaan tarvittaessa. Tästä voi päätellä, että mitä enemmän, tehokkaamin ja laajemmin tiedottaa, sitä paremmin menee firmallakin.

Hyvä tiedottaminen edistää liiketoimintaa. Jostain syystä kaikki todella hyvin menestyvät yritykset ovat myös osaavia tiedottajia.