”USA:n sanomalehtien romahdus”, otsikoi Helsingin Sanomat räväkästi 10. kesäkuuta. Yhdysvalloissa sanomalehdistö on todella ajautunut syöksykierteeseen kansan siirtyessä nettiin. Suomessa lehtien tilanne on vielä aika hyvä, mutta ei kauan. Muutokset tulevat meille vain hieman myöhässä, ehkä 2-5 vuoden viiveellä tässä tapauksessa.

HS kertoo, että maineikas sanomalehti San Francisco Chronicle vähentää 400 toimittajasta sata parin kuukauden kuluessa. Myös monet muut sanomalehdet supistavat toimituskuntaansa.
Viime vuoden aikana Yhdysvaltain mediateollisuudesta hävisi lähes 18 000 työpaikkaa, edellisvuonna vielä enemmän, noin 20 000.

Levikkikehitys on Chroniclessa samanlaista kuin kaikkialla Pohjois-Amerikassa. Paperiteollisuuden kansainvälisen etujärjestön PPPC:n mukaan sanomalehtipaperin myynti Pohjois-Amerikassa on supistunut vuoden 1990 tasosta 26 prosenttia.

HS:n haastattelema Berkleyn yliopiston journalismin professori Dan Gillmor ei juuri lohduta Chroniclen toimittajia.
“En näe yhtään perustavaa laatua olevaa syytä, että Chronicle olisi paperisena lehtenä olemassa vielä 15 vuoden päästä”, hän ennustaa.

Sanomalehdet saavat Gillmorin mukaan syyttää vaikeuksista osin itseään.

“Ne ovat käyttäytyneet kuin kaikkitietävät oraakkelit ja laiminlyöneet lukijoiden näkemykset.”

Säilyykö Suomi saarekkeena? Ei varmasti

Suomessa ilmestyy parisataa sanomalehteä, mikä on suuri määrä väkilukuun verrattuna. Jos verrataan asukasmäärää lehdistön kokonaislevikkiin, Suomi sijoittuu Japanin ja Islannin jälkeen kolmanneksi teollisuusmaiden välisessä vertailussa. Yhdysvallat on sijalla 14.

Sanomalehtien maailmanjärjestön WANin tuoreiden tilastojen mukaan sanomalehtien levikki laski Suomessa viime vuonna 0,71 prosenttia ja Pohjois-Amerikassa lähes kaksi prosenttia.

Syynä Suomen kohtalaiseen tilanteeseen pidetään tilauskäytäntöä. Irtonumeromyynnin varassa toimivat joutuvat nopeammin kansan leikkurin kohteeksi.

Laskukausi on näkynyt selvimmin taloussanomalehtien kehityksessä. Levikkiä ei pystytä pitämään, ja mainosmyynti ei vedä entiseen malliin. Niinpä väkeä ovat vähentäneet sekä Kauppalehti että Taloussanomat. Pian nähdään kuinka maakuntalehdetkin ja Hesari alkavat potkia pois toimitus- ja mainosväkeään.

Tuorein esimerkki talousinformaation katoamisesta verkkoon on Helsingin Sanomien ratkaisu siirtää sijoitusrahastojen noteeraukset lehdestä verkkosivuille. Aiemmin niihinkin on käytetty useita paperisivuja. Taloustiedon seuraajat ovat ahkerimpia verkon lukijoita.

Milloin USA:ssa havaittu sanomalehtien romahdus alkaa toteutua Suomessa? Yleensä muutokset tulevat meille hieman viiveellä, mutta tulevat joka tapauksessa. Ehkä valistunut arvaus on 2-5 vuoden kuluttua. Muutos ei välttämättä merkitse kustantavien yhtiöiden taloudellista romahdusta, koska verkko alkaa jo olla hyvä mainoskanava, jolloin parhaat verkkosivustot pääsevät tekemään bisnestäkin. Nyt myös ostokykyinen kansa tulee verkkoon yhä laajemmin, joten netissä kannattaa mainostaa.