Kokonaisuudessaan mainonnan ja viestinnän markkinatilanne ei ole niin huono kuin saattaisi luulla. Kauppaa tehdään koko ajan. Panostukset ohjautuvat kuitenkin digimarkkinointiin ja ennen muuta nettimainontaan sekä sähköpostimarkkinointiin. Taantuma kiihdyttää jo muutoinkin reippaasti etenevää median rakennemuutosta. Verkkomediafirmat kertovat hyvin iloisia uutisia myynnin kasvusta ja uusista rekrytoinneista.

Suomen mainoskakusta suurin osa koostuu sanomalehtien mainonnasta, joten lehtisektorin tarkastelu on olennaista.

Ensimmäisenä irtisanomista ilmoitti Turun Sanomat, joka on tunnettu Suomen väkevimpänä verkkomedian vastustajana. TS:n websivut lienevät lajissaan jopa maailman ala-arvoisimmat laadultaan ja tarjonnaltaan. TS:lle siis ei voi ennustaa kovin hyvää tulevaisuutta, koska digimediaan ei hypätä noin vaan. Se vaatii vuosien ponnistelun. TS on käytännössä nollatilanteessa vielä. Turun Sanomien paperilehti -muiden aluelehtien tavoin -tulee surkastumaan kuin pyy maailmanlopun edellä ja joten tuskaa on luvassa Aurajoen rannoille.

Toinen irtisanoja on Eero Lehden omistama Suomen Lehtiyhtymä. Mainoskato iskee kovalla kädellä sen lukuisiin aluelehtiin. Myös Eero Lehti tiedetään verkkomedian inhoajaksi, koska hän ei näe, mistä verkko voi saada rahaa. Kuin pisteenä ii:n päälle hän päätti lakkauttaa koko verkkotoiminnan kehittämisen, ja niinpä kokenut digimediaosaaja Matti Lintulahti ”sai” lähteä talosta vuoden vaihteessa. Lehtiyhtymän rankka velkakuorma ei näissä oloissa ole varmaankaan eduksi, kun rahavirta paperimediaan hiipuu.

Kolmas huomiotaherättänyt irtisanoja on KSS Media, joka kustantaa mm. HBL:ää. Tappiota jo vuosia jauhanut mediatalo ei näissä oloissa kyllä jaksa edetä ilman omistajien lisäpanostuksia. Ruotsinkielinen verkkomedia Suomessa ei kykene nousemaan riittävän suureksi, jotta sieltä tulisi korvaajaa lehtipuolelle. KSS joutuu keksimään kokonaan uusia ideoita selvitäkseen.

Alma Median Iltalehti on ilmoittanut väen vähennyksistä, mikä ei sinällään ole erikoista, koska koko iltapäivälehtibisnes on pulassa. Miten Alma hoitaa maakuntalehtisarkansa, onkin kiintoisampi kysymys. Ennakoin, että siellä lehtiä niputetaan tänä vuonna yhteen, joitain lakkautetaan ja väkeä vähennetään, koska maakunnissa mainoseurot ovat tiukassa. Alma on kannattavan digimediansa vuoksi kuitenkin paremmassa iskussa kuin kilpailijansa. Yhtiö on laajentanut reviiriään myös ulkomaille, ilmeisen onnistuneesti.

Sanomaa, media-alan jättiläistä, mainostaantuma ravistelee hurjasti, mutta ei kaada luonnollisestikaan. Hesari ja IS laittavat kotiin muutamia satoja vanhoja paperimedian ammattilaisia aluksi. Vain sellainen, joka osaa verkkomedian toimintaa joko toimittajana tai myyjänä, voi odottaa lähivuosina työpaikkansa säilyvän Sanoma-talossa. Isona talona HS:llä on parhaat eväät myös investoida tulevaan kannattavaan liiketoimintaan, ja epäilemättä näin Sanoma News Oy:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tulee tekemään kylmän viileästi.

Sanomalehtien talous on vielä aika hyvässä tilassa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ennustaminen on nyt kohtalaisen helppoa, koska yleiset trendit sanelevat suunnan. Tänä vuonna tullaan näkemään lisää irtisanomisia mediataloissa, lehtien sulautumisia ja jopa lakkautuksia muun maailman malliin.

Nyt kysytään liikkeenjohdollista osaamista ja uskallusta mediayhtiöiden omistajilta. Huonoa liiketoiminta-aluetta ei oikeastaan ole olemassakaan, on vain huonoja johtajia, jotka eivät osaa tai uskalla sopeutua uuteen tilanteeseen tarkoituksenmukaisesti.