Kyselyn tuloksia voidaan pitää kuitenkin merkittävinä, koska vastaajien määrä on 275 eli verraten korkea web-pohjaiseen tiedusteluun. Kun vastaajista puolet on alan ammattilaisia eli toimittajia, tuloksilla on painoarvoa.

Kovin yllättävältä tulos ei lopulta kuullosta, koska varsin usein ihmisten ajatukset aiheesta kuin aiheesta menevät tasajakoon. Omien ennakko-odotuksieni vastaisesti arvelin vastaajien pitävän toimittajien ammattitaitoa niin korkeana, että puoluekannan kyselyä ei pidettäisi tarpeellisena.   Olen edelleenkin vahvasti sitä mieltä, että kunnon toimittaja, jolla on koulutusta takanaan, osaa asettua kaiken politiikan yläpuolelle eikä vedätä mihinkään suuntaan. Puoluelehdet ovat asia erikseen.

Näenkin Matti Apusen ehdotuksen syntyneen lähinnä keskustelun herättäjäksi, jotta toimittajat muistaisivat noudattaa ammatillista etiikkaansa huolella. Tässäkin kyselyssä puoluekannan julkistamista vaatineiden määrä jää kuitenkin alle puoleen. Uskoakseni nuoremmassa polvessa politiikan rooli journalismissa vähenee. Kuumat ajat kuuluivat lähinnä 70-luvulle. Matti Apusen ehdotus maistuu minusta ummehtuneelta.

Vastaajista eniten on ilmoittanut äänestäneensä kokoomusta, 32 % ja vihreitä 19 %. Luvut ovat korkeammat kuin vastaavasti esimerkiksi koko maan väestön puoluejakauma osoittaa. Vastaavasti kepua (12 %)  ja demareita (12 %)  äänestäneiden osuus on pienempi kuin vaaleissa on ilmennyt.  Tästä voi vetää ainakin sen johtopäätöksen, että selvityksen tuloksissa painottuvat kokoomuksen ja vihreiden mielipiteet enemmän kuin muiden.

Julkistamme Mediaviikossa lähipäivinä, mitä mieltä vastaajat ovat Helsingin Sanomien ja Yleisradion toimittajien puoluekannasta ja ylipäätään, mihin poliittiseen kantaan toimittajat lukeutuvat.