Media-ala on toipumassa taantumasta mainosmyynnin piristymisen nostattamana. Myös sähköiset lukulaitteet ovat tuoneet säpinää mediamarkkinoille. Uusien laitteiden käytettävyys ja mukavuus miellyttävät kuluttajia. Uudessa jakelukanavassa on kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä mediatalojen ratkaistavaksi. Suomalaisten kirja-, aikakauslehti- ja sanomalehtikustantajien tavoite on löytää yhdessä kuluttajalähtöinen tapa maksullisen mediasisällön jakelemiseksi sähköisillä lukulaitteilla, sanoo Viestinnän Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Kai Telanne.
 
”Tässä vaiheessa on tärkeää, että toimialallamme toimitaan viisaasti ja että luomme sellaiset rakenteet, että tulevat markkinat toimivat parhaalla tavalla. Kuluttajan, joka investoi laitteeseen, pitää voida luottaa siihen, että hänellä on mahdollisimman laaja suomalainen mediasisältö käytettävissään”, sanoo Viestinnän Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Kai Telanne liiton syyskokouksessa Helsingissä.

 ”Mainostajat ovat innostuneita lukulaitteesta. Alusta avaa uusia mahdollisuuksia liittää mainonta osaksi tuotetta ja kuluttajakokemusta. Viestinnän Keskusliiton koordinoima eReading Services -projekti syventyy ensi vuonna mediamainonnan rooliin ja toteuttamiseen lukulaiteissa”, kertoo Viestinnän Keskusliiton kehitysjohtaja Helene Juhola.
 

Tekijänoikeudet avainasemassa

 
Mediasisältöjen jakeleminen uusilla alustoilla edellyttää vahvaa ja toimivaa tekijänoikeussuojaa. Jotta kansalaisille voidaan tarjota monipuolisia ja laadukkaita sisältötuotteita, uusiin jakelutapoihin tehdyt investoinnit on suojattava tehokkaasti luvatonta hyödyntämistä vastaan.
 
”Toimiva tekijänoikeussääntely edellyttää oikeuksista sopimisen tehostamista, jotta kuluttajille voidaan jalostaa uusia sisältötuotteita ja toimittaa ne heille heidän haluamallaan tavalla. Jos oikeuksien hankkimiseen liittyviä pullonkauloja ei saada purettua, suomalaisten mediayritysten työllistämismahdollisuudet ja mahdollisuudet vastata globaaliin kilpailuun heikkenevät”, toteaa Telanne.
 
Telanne muistuttaa, että digitaalisen maailman esiinmarssista huolimatta Suomen joukkoviestintämarkkinoista edelleen noin 65 prosenttia on printtiä ja painettu viestintä työllistää noin 24.000 henkilöä eri puolilla Suomea. Usko painettuun viestintään ja sen kilpailukykyyn on vahva ja uusiin painokoneisiin investoidaan edelleen.