Näkyvin taisto on ”Mikael-sota”, jossa mittaa ottavat Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner ja Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kiistan ytimenä on Sanoman hirveä hätä, että Yle tuhoaa Hesarin liiketoiminnan satsaamalla hurjasti ilmaiseen nettitarjontaan. Sanan säilä lentää kiivaana, mikä on kyllä ymmärrettävää. Kuka tahansa menettäisi hermot, jos yhteiskunta vie leivän suusta.

Ylen nettisisältö onkin jo tasokasta ja vain paranee kaiken aikaa. Yle tarjoaa netissä mahdottoman paljon. Ylen RSS-feediä pyörii yhä enemmän lukuisilla ulkopuolisilla saiteilla, mm. Yhtyneiden omistamalla Suomen Kuvalehden sivustolla. Näin Yle on totta vieköön kasvanut käenpojaksi, joka syö kaupallisen median asemaa kavalasti.

Yle ei taatusti laita peruutusvaihdetta päälle nettijakelussaan. Yle haluaa kasvaa tämän maan johtavaksi kanavaksi ellei se jo sitä olekin. Ylen paisuminen vain jatkuu. On epärealistinen toiveajatus, että Suomen valtio lakiteitse estää YLEä pitämästä nettisivustojaan. Vapaaehtoisesti se ei tietenkään sulje saittejaan.

Muissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa ja UK:ssa valtiollisten yleisradioyhtiöiden nettitarjonta on vieläkin laajempaa kuin Suomessa. Miksi siis Suomessa pitäisi rajata Ylen journalistista ja toiminnallista vapautta?

Pelitilanne on selvä: YLE jatkaa netin kehittämistä entistäkin rajummin lisäten sinne investointejaan ja kaupallinen media häviää, koska sillä ei ole maksajaa ilmaistoiminnalle. Kaupalliset mediayritykset näivettyvät lähivuosina aika vaatimattomiksi, koska banneritulot ovat ”satiaisen kokoista” bisnestä, kuten uusisuomi.fi:n mesenaatti Niklas Herlin sanoo kokemuksestaan. Muuta rahoitusta kuin bannerit, ei ole vielä keksitty kaupallisille sivustoille.

Mikael Pentikäinen Sanomista on täysin oikeassa kun hän on huolissaan perinteisen kaupallisen median tulevaisuudesta. Kun hän syyttää Yleisradiota isojen mediafirmojen tuhoamisesta, hän on siinäkin kohtaa oikeassa. Paradoksaalista kuitenkin on, että hänen kauhukuvansa tulee käymään toteen. Tietenkin on harmillista, että Suomesta katoaa olennainen osa kulttuuria ja liiketoimintaa, mutta sille ei valitettavasti mahda kukaan mitään nykymenon jatkuessa.

Tosin pelkästään Yleisradion syyttäminen tilanteesta on harhaanjohtavaa. Jos Yleisradio päättää olla tarjoamatta ilmaista nettiuutista, sen tekee joku Niklas Herlin tai Bill Gates kuitenkin, joilla riittää tarpeeksi taskurahoja osallistuakseen median historian uudelleenkirjoittamiseen ihan pelkästään huvin vuoksi. Satiaisen kokoiseen bisnekseen on mahdollisuuksia jopa ihan kioskiluokan mediayrittäjillä, mistä myös on näyttöjä useissa maissa.

Lue Mikael Jungnerin haastattelu Suomen Kuvalehdestä