Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain mukaan television käyttämisestä on maksettava televisiomaksu, jonka suuruuden määrää valtioneuvosto. Vuoden alusta lähtien maksu on 215,45 euroa vuodessa.

Maksu on maksettava, jos taloudessa on televisio tai siellä katsotaan televisiota esimerkiksi läppäristä. Television käyttöönotosta on tehtävä ilmoitus viestintävirastolle. Ilmoituksen perusteella virasto laskuttaa käyttäjältä televisiomaksua.

On väärin, että osa kansasta katsoo luvatta. Siihen tulee ilman muuta puuttua, kuten Junger perustellusti vaatii. Mikäpä on sen kätevämpää kuin sopia maksu-tv-yhtiöiden kanssa, että luvattomat katsojat käräytetään. Rekisterien avaaminen on sovittavissa, ja tarvittaessa voidaan lainsäätäjiä käyttää apuna.

Yleisradion kassaan tipahtaisi 40 miljoonaa euroa, jos siipeilijätkin laitetaan maksumiehiksi. Se paikkaa julkisen televisioyhtiön horjuvaa taloutta mainiosti.

Tietenkin on toinen kysymys, tarvitaanko nykyistä lupamaksukäytäntöä lainkaan. Ihan hyvin voitaisiin siirtyä eri tyyppiseen rahoitusmalliin. Mutta niin kauan kuin laki maksusta on voimassa, lakia on noudatettava. Oikeusvaltiossa ei ole muuta mahdollisuutta. Kenelläkään ei ole oikeutta rikkoa lakia.