SanomaWSOY:n hallitus nimitti Savolan tehtävään tänään.
Ilta-Sanomien nykyinen vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä eroaa yhtiön palveluksesta tästä päivästä lukien.

-Ilta-Sanomien peruskonseptissa – uutisia, viihdettä, urheilua – ei ole tarvetta radikaaliin muutokseen. Viihdettä yhtään väheksymättä pari piirua asiajournalismin suuntaan, Hannu Savola linjaa.

-Ilta-Sanomat on selkeä markkinajohtaja. Pyrin kirkastamaan Ilta-Sanomien brändiä ja korostamaan rooliamme puheenaihejournalismin lipunkantajana ja yhteiskunnallisen keskustelun moottorina, hän jatkaa.

Ilta-Sanomien uudeksi uutispäätoimittajaksi on 25.9.2006 lukien nimitetty toimituspäällikkö Tapio Sadeoja. Hän toimii myös vastaavan päätoimittajan varamiehenä. Sadeoja on työskennellyt Ilta-Sanomissa vuodesta 1981 ja johtanut toimituspäällikkönä IS:n uutistoimitusta vuodesta 1997.

Mediaviikon kommentti: Mikä on asiallista sensaatiojournalismia?

Ilta-Sanomien tuore vastaava päätoimittaja Hannu Savola, 55, ilmoittaa, että lehti siirtyy asialinjalle. Hän kehottaa lehteään kohtuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Näin hän julkisesti tunnustaa, että Ilta-Sanomat on ollut asiaton, kohtuuton ja epäoikeudenmukainen tähän saakka. Nyt kaikki puhdistuu kun päästiin siitä ilkeämielisestä A-P Pietilästä, joka vain haukkui kepulaisia missitason ministereitä.

Lapsikin ymmärtää, että Savola puhuu täyttä puppua. Ilman sensaatioita, ja julkkisjuoruja, iltapäivälehteä ei olisi olemassakaan. Joka kerta kun Tanja Saarelan tai Karpelan kuva on ollut kannessa, kassaan on kilahtanut enemmän euroja. Kukaan ei usko, että Savola luopuisi kohujutuista ja julkkisten elämän kaivelemisesta. Jos hän niin tekee, Sanoma voi sanoa hyvästit kannattavalle iltapäivälehtibisnekselle. Moniko ostaa telineestä lehden, jos lööpissä töröttää joku kuivan näköinen kepulainen ministerismies kravatti kaulassa ja suoltaa jotain poliittista liturgiaa kuntien sosiaalimenojen leikkaamisesta, joka ei kiinnosta ketään?

Veikkaan, että Ilta-Sanomat tekee juuri päinvastoin kuin Savola nyt maalailee. Lehti siirtyy yhä sensaatiomaisempaan journalismiin, kun se huomaa, että kilpailussa ei muuten menesty. Ruotsissa Aftonbladet ja Expressen ottavat rajusti mittaa toisistaan, ja tuloksena on jopa täysin keksityt jutut, tietomurrot kuten nyt vaalien alla tapahtui, ja toimittajan naamioituminen julkkiksen tyttöystäväksi, jotta saa meheviä hehkutuksia ja sisäpiirin infoa. Myöskään Englannissa tai Saksassa ei ole nähty laisinkaan iltapäivälehtien asialinjalle kääntymistä. Päinvastoin. Kuka saa parhaat papparazzi-kuvat ja keksii huimimmat juorut, palkitaan ja lehti myy. Vilkaisu Bild-lehden kanteen riittää todisteeksi.

Itse asiassa on ihan hyvä, että on sellainen ilmiö kuin iltapäivälehti. Mielestäni sen tulee ollakin rohkea, sensaatiomainen, juoruileva ja epätarkka. Lehden lukija kyllä tietää tasan tarkkaan, että Ilta-Sanomien jutut ovat löysiä, huitaisemalla tekaistuja, eikä niissä ole juurikaan perää. Sellainen kuuluu iltapäivälehden imagoon. Luullakseni ihmiset juuri ostavat sen vuoksi iltapäivälehden, jotta siitä saa lukea viihteellistä puolitotuutta ja juorua, jotka voi unohtaa saman tien. Sen jälkeen lehden voi heittää roskiin ja todeta tyydytyksellä, kuten ennenkin, että ”no, ne olivat niitä Ilta-Sanomien juttuja taas”. Lukijat eivät tietoisesti usko, että iltapäivälehti kertoo totuuden, väittäisin. Asiajournalismia varten on ihan eri välineet, jotka ovat sellaisiksi profiloituneetkin. Tämänkin kansa tietää.

Paavo Vasala