JSN toteaa, että ellei henkilön samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).

Helsingin Sanomien kolumnissa esitellään ensin Kokkosen ajatus saada yhteiskunnallisiin palveluihin hintalappu, jolloin veronmaksajat voisivat havahtua kustannustietoisuuteen. Kolumnin mukaan Kuntaliiton uudelle toimitusjohtajalle ”vanhusten hoitotestamentit ovat kätevä työkalu lyhentää yhteiskunnalle kalliiksi käyviä viimeisiä elinvuosia”. Kolumnisti toteaa, että ”Kokkonen oli hoitotestamentista samoilla linjoilla”. Kokkonen yritti heti vastata kolumnistille, mutta lehti ei myöntänyt oikeutta omaan kannanottoon eikä julkaissut kirjoitusta myöskään mielipiteenä.

Kolumnisti voi palstallaan esitellä radikaalejakin ajatuksia, koska kyse on mielipidekirjoituksesta, jossa tyyli- ja ilmaisukeinot ovat muita palstoja vapaammat. Yhteiskunnallisen vallankäyttäjän on puolestaan kestettävä tehtävänsä hoitoon mutta myös henkilöönsä liittyvää, kärkevääkin kritiikkiä ilman oikeutta omaan kannanottoon.

JSN:n mielestä tässä tapauksessa kritiikin perusteet eivät olleet kestävät. Helsingin Sanomien 26.2.2010 julkaisemasta juttukokonaisuudesta voi saada ristiriitaisen käsityksen Kokkosen suhtautumisesta terminaalivaiheen hoitoon. Kuitenkin Kokkosen suora vastaus vanhusten hoidon kalleudesta esitettyyn kysymykseen on täysin yksiselitteinen: ”Olen kyllästynyt tällaiseen vastakkainasetteluun. Ihmisellä on ihmisarvonsa riippumatta siitä, missä kunnossa hän on.

Kokkonen on ollut kehittämässä hoitotestamenttijärjestelmää Suomen oloihin. Kun HS:n toimitus pohti Kokkosen vastineoikeutta, se olisi voinut helposti tarkistaa hänen suhtautumisensa hoitotestamenttiin esimerkiksi Kokkosen aiempien julkisten lausuntojen perusteella. Kolumnissa esitetty väite Kokkosen mielipiteestä vakavassa asiassa oli Julkisen sanan neuvoston mielestä perusteeton. Sen takia Kokkoselle syntyi oikeus omaan kannanottoon eli vastineeseen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.