Googlen maajohtaja Anni Ronkainen arvosteli 25. maaliskuuta Kauppalehdessä, että Suomi on verkkomainonnan Bulgaria. Google ei ole onnistunut omasta mielestään Suomessa vakuuttamaan mainostajia.  Katkeruuden purkaus kertoo heikosta menestymisestä.

Birgitta Takala puolestaan sanoo, verkkomainonnan tila Suomessa on eurooppalaista keskitasoa. Verkkomainonnan osuus vuoden 2009 tilastojen mukaan oli 12,5 prosenttia mainoskakusta. ”Se on kasvanut voimakkaasti koko ajan ja kasvu jatkuu edelleen. Useassa Euroopan maassa verkkomainonta on jo suurempaa kuin TV-mainonta",  Birgitta Takala toteaa.

Hakukonemainonta on kasvanut eniten Googlen seurauksena. Googlella on yli 90 prosentin markkinaosuus alasta.

Valitettavasti Google ei kuitenkaan kerro lukujaan kuten muut mainosvälineet. Googlen osuuden arviointi perustuu eri lähteistä koottuihin tietoihin. Mediatoimistot ja media, jotka ovat IAB:n jäseniä, antavat lukunsa avoimesti yleiseen käyttöön.

Rohkeutta kaivataan

Birgitta Takala sanoo, että kasvusta huolimatta verkkomainostajat tarvitsevat nyt lisää rohkeutta. Verkkomainonta ei ole salatiedettä, jota pitäisi pelätä.

”Ilman kokeiluja jäädään paljosta paitsi. Toivotan kaikki tervetulleiksi rohkein mielin mukaan. Tämä on tätä päivää. Paluuta entiseen ei enää ole”, hän huomauttaa.

Verkkomainonnan tuloksia pitää arvioida samoi perustein kuin muutakin mainontaa. Verkkomainonnassa on tärkeintä, miten mainonta integroidaan muihin markkinointiviestinnän toimenpiteisiin. Pelkkien klikkien arvointi on väärä peruste. Se joka tekee markkinointiviestinnän integroinnin parhaimmin, menestyy.

Yhtälailla verkkosivulla oleva mainos toimii brändin rakentajana kuin mainos sanomalehdessäkin. Median tehtävänä ei ole ratkaista mikä on mainostajan tarjonta.

Verkossa on laajemmat mahdollisuudet myös aktiiviseen toimintaan. Myyjä voi antaa verkossa heti tilaisuuden lupauksen lunastamiseen.

Hintataso Suomessa muita maita alhaisempi

Verkkomainontaan ei ole yhtä ainoaa oikea hinnoittelutapaa, Birgitta Takala sanoo. Jos kampanjan tavoitteena on saada suoraa kauppaa, niin silloin cost per action voi olla perusteltua.

Verkkomainonta on Suomessa halpaa, kun sitä arvioidaan vaikkapa tavoittujen kontaktien kautta. Myös tuotantokustannukset ovat edullisia esimerkiksi verrattuna tv-mainontaan. Verkkomainonnan hinta naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa on ollut kaksin-kolminkertaista Suomen hintoihin verrattuna.

Suomessa verkkomainonnan hintataso jymähti alas heti alkuvaiheessaan.  Siihen on yksi syy: vahvat sanomalehdet, isot mediat, TV tulivat suhteellisen ajoissa verkkopuolelle, mutta hinnoittelivat verkon alakanttiin.

”Alussa verkkoa tarjottiin kaupanpäällisenä tai paketissa. Hintataso jäi polkemaan paikallaan. Muissa maissa se nousi. Täälläkin toivoisi tapahtuvan muutosta oikeaan suuntaan, hän huomauttaa.

Sosiaalinen media on mahdollisuus

Verkkomainonnan haaste  on sama  kuin kaikessa mainonnassa. Yleisö pirstaloituu yhä enemmän. Verkkossa on kanavia paljon. Mainostaja voi kokea hankalaksi löytää oikeat mediat kampanjalleen. Lisäksi sosiaalinen media antaa kuluttajille mahdollisuuden vapaasti keskustella tuotteista ja palveluista ja verrata käyttäjäkokemuksiaan, joko positiivisia tai negatiivisia.  Mainostajan täytyy nyt olla aidosti keskustelussa mukana kuluttajien kanssa ja vaalia kuluttajasuhdettaan, Birgitta Takala sanoo.

IAB Finland on verkkomainonnan kattojärjestö Suomessa. IAB:ssä ON 90 yritysjäsentä, joista 20 on verkkomedioita. Kaikki isot mediatalot ovat mukana. IAB on osana kansainvälistä ketjua, jossa on 23 Euroopan maata mukana. Jäsenistöön kuuluu lisäksi mediatoimistoja, mainostajia ja luovia toimistoja sekä tutkimuslaitoksia. Myös muita digitaalisen markkinoinnin ympärillä olevaa toimintaa on mukana.