Googlea kismittää, kun suomalaiset firmat eivät mainosta Googlessa tarpeeksi, vaikka suomalaiset käyttävät Googlen hakurobottia enemmän kuin muut eurooppalaiset. Niinpä maajohtaja repäisee, että Suomi on Bulgaria.
Ainakaan torstaina markkinointiväen Grand One -tilaisuudessa Finlandia-talolla Ronkaisen herjaa ei nielty. Suomi on kuulemma ihan hyvä maa ja korkealla tasolla. Vika taitaa ollakin Googlen huonossa myyntitaidossa.
Jos yritykset eivät suin päin syöksy johonkin uuteen, kyse ei ole välttämättä älyn puutteesta tai osaamattomuudesta. Pohjalla on rationaalinen ajattelu. Yritykset tekevät sitä mikä kannattaa. Jos Googlesta ei tule tulosta, miksi siihen pitäisi kenenkään satsata?
Kauppalehden haastattelussa 25.3.2010 Ronkainen syyttää keskusliikkeitä verkkokaupan jarruttamisesta. Turhaan. Verkkokaupan saa perustaa kuka vaan ja siellä saa myydä mitä vaan. Kukaan ei rajoita tai jarruta. Isoja ketjuja on kaikissa maissa, joissa siitä huolimatta verkkokauppa kehittyy. Verkkokaupan menestys riippuu siitä, kannattaako tavaroiden ja palvelujen myynti verkossa. Verkkokauppias on useimmiten kansainvälinen toimija, joka välittää erikoistuotetta. Miksi kaikkien verkkokauppojen tulisi olla kotimaisia? Kuluttaja haluaa spesiaalia tai parasta, mitä suomalainen kauppa ei aina tarjoa.
Tietysti liiketoimien menestymiseen vaikuttavat myös kulttuuri- ja käyttäytymiserot eri kansojen välillä. Suomalainen on varovaisempi ostaja kuin ruotsalainen. Mutta liian herkästi suomalaiseen heitetään stereotypia, että suomalainen on hidas ja jälkeenjäänyt. Suomalainen on rationaalinen.
Esimerkiksi Grand One -seminaarissa Finlandia-talolla ruotsalainen Tukholman yliopiston tutkija Richard Gatarski viisasteli suomalaisten kustannuksella, kuinka muissa maissa seminaareissa kaikilla on läppäri edessään, mutta tässä tilaisuudessa ei kenelläkään. Hän ei ilmeisesti tajunnut, että Finlandia-talon vanhassa konferenssisalissa penkkien välissä ei yksinkertaisesti ole tilaa läppärille. Syynä ei ollut suomalaisten jälkeenjääneisyys, kuten Gatarski antoi ymmärtää. Ei olekaan siten ihmeellistä, että suurin osa ruotsalaisista nettihankkeista ja verkkokaupoista menee nurin, kun käytäntö ja teoria eivät kohtaa.