EU parlamentti on hyväksynyt mediavapaussäädöksen, jossa määrätään, että jäsenmaiden on suojeltava mediaa vaikuttamisyrityksiltä, vakoiluohjelmien käyttö toimittajia vastaan on kiellettävä ja että kaikkien medioiden on ilmoitettava omistussuhteet avoimesti.
Parlamentti hyväksyi kantansa eurooppalaiseen medianvapaussäädökseen äänin 448 puolesta, 102 vastaan ja 75 tyhjää. Parlamentti haluaa velvoittaa jäsenmaat varmistamaan tiedotusvälineiden moninaisuuden sekä suojelemaan niiden riippumattomuutta valtiolliselta, poliittiselta, taloudelliselta tai yksityiseltä sekaantumiselta.
Mepit haluavat kieltää kaikenlaisen puuttumisen tiedotusvälineiden toimituksellisiin päätöksiin. Lisäksi halutaan estää toimittajiin kohdistuva ulkoinen painostus, kuten pakottaminen paljastamaan lähteensä, salattuun sisältöön murtautuminen heidän laitteillaan tai vakoiluohjelmien kohdistaminen heitä vastaan.
Meppien kannan mukaan vakoiluohjelmien käyttö toimittajia vastaan sallittaisiin vain tapauskohtaisesti viimeisenä keinona ja riippumattoman oikeusviranomaisen määräyksestä, kun tutkitaan vakavaa rikosta, kuten terrorismia tai ihmiskauppaa.
Omistussuhteiden avoimuus
Parlamentti haluaa velvoittaa kaikki tiedotusvälineet, myös mikroyritykset, julkaisemaan tiedot omistusrakenteestaan, jotta median riippumattomuutta voidaan arvioida.
Mepit haluavat myös, että tiedotusvälineet, myös verkkoalustat ja hakukoneet, ilmoittavat varat, jotka ne ovat saaneet valtion mainonnasta ja taloudellisena tukena valtiolta. Tämä koskee myös EU:n ulkopuolisilta mailta saatuja varoja.
Säännökset suurten verkkoalustojen mielivaltaisia päätöksiä vastaan
Mepit haluavat varmistaa, etteivät erittäin suurten verkkoalustojen tekemät sisällön moderointipäätökset vaikuta kielteisesti tiedotusvälineiden vapauteen. He kehottavat luomaan mekanismin, jolla hallinnoidaan sisällön poistamismääräyksiä. Alustojen olisi aluksi ilmoituksia käsitellessään erotettava riippumattomat tiedotusvälineet muista lähteistä. Tiedotusvälineelle olisi sen jälkeen ilmoitettava alustan aikomuksesta poistaa sen sisältö tai rajoittaa sitä. Lisäksi sille olisi annettava 24 tuntia aikaa vastata. Jos alusta vielä tämän määräajan jälkeen katsoo, että tiedotusvälineen sisältö ei noudata alustan käyttöehtoja, se voi poistaa sisällön tai rajoittaa pääsyä siihen, tai tapaus voidaan siirtää kansalliselle sääntelyviranomaiselle lopullista päätöstä varten. Jos tiedotusväline on sitä mieltä, että alustan päätökselle ei ole riittäviä perusteita ja se heikentää medianvapautta, se voi viedä asian tuomioistuinten ulkopuoliseen riidanratkaisuelimeen.
Taloudellinen kannattavuus
Meppien mukaan jäsenmaiden täytyy varmistaa, että julkisilla tiedotusvälineillä on riittävä, kestävä ja ennakoitavissa oleva rahoitus, joka myönnetään monivuotisista budjeteista.
Jotta voidaan varmistaa, ettei media tule riippuvaiseksi valtion mainonnasta, mepit ehdottavat yksittäiselle medialle, verkkoalustalle tai hakukoneelle julkisen mainonnan enimmäismäärää. Se olisi 15 prosenttia kyseisen viranomaisen tietyssä EU-maassa jakamasta mainonnan kokonaisbudjetista. Mepit haluavat, että kriteerit, jotka koskevat julkisten varojen jakamista tiedotusvälineille, ovat julkisesti saatavilla.
Riippumaton EU:n mediaelin
Medianvapaussäädöksen myötä perustetaan uusi EU:n elin: eurooppalainen mediapalvelulautakunta. Mepit haluavat, että uusi elin on oikeudellisesti ja toiminnallisesti riippumaton komissiosta ja pystyy toimimaan itsenäisesti. Mepit vaativat myös, että uuden lautakunnan neuvonantajana toimisi riippumaton asiantuntijaryhmä, joka edustaa media-alaa ja kansalaisyhteiskuntaa.
Kommentti
”Emme saa jättää huomiotta medianvapauden huolestuttavaa globaalia tilannetta, joka vaikuttaa myös Eurooppaan”, totesi esittelijä Sabine Verheyen (EPP, Saksa) äänestystä edeltäneessä keskustelussa. ”Media ei ole mikä tahansa sektori, sillä se vaikuttaa talouden lisäksi koulutukseen, kulttuuriin ja yhteenkuuluvuuteen. Media suojelee ilmaisunvapautta ja tiedonsaantia sekä muita perusoikeuksia. Euroopan medianvapauslaki on merkittävä virstanpylväs mediakentän moniaisuuden ja riippumattomuuden suojaamisessa, toimittajien tukemisessa ja demokratian suojaamisessa.”
Seuraavaksi
Parlamentin vahvistettua kantansa neuvottelut lain lopullisesta muodosta voidaan nyt aloittaa neuvoston kanssa. Neuvosto hyväksyi kantansa kesäkuussa 2023.
Lain edistäminen vastaa kansalaisten odotuksiin koskien mediaa, valeuutisia, disinformaatiota, faktantarkistusta ja kyberturvallisuutta (Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätelmien kohta 27(1) ja (2)) sekä kansalaisten tiedonsaantia, osallistumista ja nuorison roolia (kohta 37 (4)).