Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Viestintä integroituu markkinointiin -toimistot palkkaavat lisää väkeä

Uutiset, Tiedotus, | torstaina 22.10.2009 - Toimitus

Viestintäala on kasvanut voimakkaasti, palkat ovat kehittyneet ja viestintäväen mielestä yritysten ja liikelaitosten johto on ottanut entistä aktiivisemman otteen viestintään. Viestintätoimistot ovat lisänneet väkeä taantumasta huolimatta. Näin todetaan ProComin teettämässä selvityksessä.

Taantuma vetää mielialoja kuitenkin alaspäin. Näin paljastaa tuore, joka toinen vuosi toteutettava Viestinnän ammattilaiset -tutkimus.

Taantuma näkyy viestintäalalla etenkin suuryrityksissä

Parin viime vuoden aikana useat suuryritykset ovat leikanneet viestintäbudjettiaan. Resurssien leikkaaminen on ollut yleisintä tieto- ja viestintäalan yrityksissä sekä teollisuudessa. Kuusi kymmenestä toimipaikasta on vähentänyt resursseja. Viimeisten kahden vuoden aikana pörssiyhtiöiden viestinnässä toimivista 13 % on ollut lomautettuina ja kolme prosenttia työttöminä.

Samaan aikaan viestinnän resursseja on yllättäen lisätty kirkossa, järjestöissä, julkisella sektorilla sekä viestintätoimistoissa. Syynä positiiviseen trendiin voi olla se, että julkinen sektori sopeuttaa hitaammin. Toinen syy saattaa olla se, että julkisyhteisöissä on alettu parin viime vuoden aikana sisäistää viestinnän arvo tuloksen tekemisen välineenä ja siihen on panostettu , arvioi ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toiminnanjohtaja Elina Melgin .

Viestintätoimistojen bisnes saattaa taas hyvinkin menestyä vaikeina aikoina, sillä viestintäpalvelua on taloudellisesti haasteellisina aikoina helpompi ostaa ulkopuolelta kuin palkata lisää omaa henkilöstöä , Melgin arvioi.

Vain joka kymmenes epävarma tulevaisuudestaan

Tiedottajat, viestintäpäälliköt ja -johtajat suhtautuvat selvästi pessimistisemmin alan tulevaisuuden näkymiin kuin pari vuotta sitten. Yhtä skeptisiä oltiin viimeksi 1990-luvun puolivälin lamassa. Joka kymmenes vastaaja, eli arviolta lähes 400 viestinnän ammattilaista, arvioi työnsä jatkumisen epävarmaksi. Viestinnän ammattilaiset uskovat myös, että tulevaisuudessa esimerkiksi koulutusrahoja myönnetään yhä vähemmän.

Integrointi lisääntyy

Rakennemuutoksen yksi myönteisimmistä ilmiöistä on viestinnän ja markkinoinnin synergioiden löytyminen yrityksissä. Viestintä- ja markkinointiosastojen liittäminen yhteen on kahdessa vuodessa kaksinkertaistunut suuryrityksissä, vuoden 2007 yhdeksästä prosentista 18 prosenttiin.

Kaksi vuotta sitten lähes puolet suuryritysten viestintäammattilaisista arvioi markkinoinnin ja viestinnän toimivan pääosin eriytettyinä toimintoina, nyt enää kolmannes. Viime aikoina esimerkiksi Fortumissa ja Metsäliitto-konsernissa viestinnän funktio on organisoitu uudelleen ja viestintäyksiköissä toimii myös bränditiimi.

Palkat nousseet, ala kasvanut

Tutkimus selvitti myös viestinnän ammattilaisten palkkausta ja johtoryhmäasemaa.

Ala on reilussa kymmenessä vuodessa kasvanut merkittävästi, arviolta noin 25 %. 16 vuodessa alan liittoihin on tullut 1000 uutta jäsentä. Alan suurimpaan yhdistykseen ProComiin on liittynyt viimeisten kahden vuoden aikana yli 100 uutta jäsentä.

Viestintäalan palkat ovat tutkimuksen mukaan nousseet lähes viisi prosenttia. Viestinnän ammattilaisen keskiansio on 3515 euroa kuukaudessa. Yksityisellä sektorilla keskiansio on 4005 euroa / kk ja julkisella sektorilla 3300 euroa / kk. Palkat ovat kasvaneet eniten yksityisellä sektorilla (6,5 %). Tässä luvussa eivät ole mukana viestintäkonsultit, joiden palkat ovat laskeneet vuosittain keskimäärin 1,8 % kahden viime vuoden aikana.

Viestintäjohtaja istuu maassamme yhä useammin varsinaisen johtoryhmän jäsenenä. Suomessa trendi on lievässä nousussa, kun taas vastaavasti Ruotsissa kehitys on ollut toiseen suuntaan. Kaikista vastaajista 47 prosentilla on pysyvä jäsenyys johtoryhmässä. Kymmenen vuotta sitten luku oli 10 prosenttiyksikköä pienempi. Markkinointi & Mainonta -lehti tutki hiljattain markkinointijohtajien jäsenyyttä 100 suurimman yrityksen johtoryhmissä. Tutkimukset eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta niiden perusteella näyttäisi siltä, että viestintäjohtajalle johtoryhmän ovi on useammin auki kuin markkinoinnin ammattilaiselle.

AMMATTIKUVA VOIMAKKAASSA KEHITYKSESSÄ

Strategiaosaamisen vaatimuksia viestinnälle

Viestinnän ammattilaisten ammattikuva on muuttunut kahdessa vuodessa. Viidennes tutkimukseen vastanneista pitää strategiaviestintää ja strategian jalkauttamista tärkeimpänä työnkuvaansa muuttavana tehtäväalueena nyt ja tulevaisuudessa. Toinen, etenkin yritysviestinnän ammattilaisille merkittävä haaste, on ymmärtää entistä syvemmin liiketoimintaa ja osallistua tuloksentekoon. Kolmas, erityisesti järjestöjä, kirkkoa, julkista sektoria sekä konsulttitoimistoja koskettava haaste on sosiaalisen median osaaminen ja hyödyntäminen.

Hyvistä mittareista pulaa

Viestinnän alalla on puutetta hyväksi koetuista mittareista. Etenkään alalle kehitetyt sosiaalisen median mittarit eivät tyydytä viestinnän ammattilaisia. Työn laatua, tehokkuutta, asiakaspalautetta sekä mediaosumia ja -analyysiä mitataan sen sijaan onnistuneesti. Itsearvioinnit ovat alalla vielä harvinaisia.

Viestinnän työvoitot

Tutkimuksessa kysyttiin myös viestinnän ammattilaisten referenssejä ja työvoittoja.

Puolet yritysten viestintäjohtajista kertoo tiiminsä saavuttaneen suunnitelmallisella mediatyöllä yritykselleen tai asialleen merkittävästi julkisuutta. Puolella yritysten viestintäjohtajista on myös kokemusta onnistuneesti hoidetusta kriisitilanteesta. Viidennes kaikista vastaajista kokee onnistuneensa vaativan muutosprosessin läpiviennissä. Lisäksi joka kuudes on saanut luotua toimivan keskusteluyhteyden johonkin avainryhmään.

Nais- ja miesjohtajien onnistumisten profiili on kiinnostavalla tavalla erilainen: miesjohtajat ovat mielestään onnistuneet naisjohtajia useammin julkisuuden hankkimisessa, maineenrakentajina ja toimivien keskusteluyhteyksien luojina. Naisjohtajat taas ovat omasta mielestään onnistuneet miehiä paremmin saamaan organisaationsa ylimmän johdon ymmärtämään viestinnän merkityksen.

Naisten osuus viestinnän esimiehistä on tällä hetkellä 82 prosenttia. Maamme viestintäjohtajista kolme neljästä on naisia.

Näin tutkimus tehtiin: Viestinnän ammattilaiset <>tutkimus toteutettiin elo-syyskuussa 2009, ja siihen vastasi 1565 yritys ja yhteisöviestinnän ammattilaista. Vastausprosentti oli 47 %. Tutkimuksella kartoitettiin laajasti viestinnän kehityssuuntia, viestinnän asemaa yhteisöissä, viestinnän tulosten mittaamista sekä viestinnän ammattilaisten palkkausta ja työtyytyväisyyttä. Vastaava tutkimus, aiemmin nimellä Yhteisöviestintätutkimus, on tehty 12 kertaa aiemmin, viimeksi vuonna 2007.

Tutkimuksessa olivat mukana Suomen suurin viestinnän ammattilaisten yhdistys ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, Akavan alainen Tiedotusalan ammattijärjestö TAJ, Julkisen alan tiedottajat JAT ry, Kirkon tiedotuskeskus, Suomen IR-yhdistys sekä Suomen Ekonomiliiton SEFEn Viestintäekonomit.


Toimitus

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: