Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Valtiolta odotetaan rohkeutta internet-sijoituksiin

Uutiset, | perjantaina 11.11.2005 - Paavo Vasala

Internetistä tulee kova juttu, kirjoittaa Jukka Viitasaari IT-Viikossa. Niin tulee, mutta superkova. Netti on jo nyt kova juttu. Se on sähkön keksimisen jälkeen kaikkein merkittävin tekninen innovaatio, joka muuttaa maailmaa. Netti tarjoaa luonnollisesti medialle loistavan alustan, mutta myös kaikelle muulle tiedonsiirrolle. Netti on erityisesti Suomen kannalta käsittämättömän hyvä logistinen ratkaisu, koska maamme haittana oleva etäisyystekijä katoaa olemattomiin netin ansiosta.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs sanoo, että Suomi on meren takana oleva saari, josta on pitkä matka maailman markkinoille. Näin se onkin, kun asiaa katsoo perinteisen teollisuuden, kuten metsä-, teräs- ja kemianteollisuuden näkökulmasta. Raskaan tavaran kuljettaminen maksaa, kun tuotteet pitää laivojen avulla rahdata, jopa osan vuotta jäänmurtajien saattelemana, maailmalle. Kilpailussa suomalaiset ovat aina altavastaajina, koska tavaran hinnassa on jo valmiina iso etäisyyserä mukana.

Toisin on nettimaailmassa. Suomi on samalla viivalla muiden kanssa. Kaikki ovat toisistaan saman matkan päässä eli noin puolen metrin etäisyydellä. Matka markkinaan on pc:n tai jonkin muun nettipäätteen ruudulla.

Maailma on mahdollisuuksia täynnä, jos haluaa niitä nyt käyttää. Hyvä esimerkki on Habbo Hotel, joka valloittaa globaaleja markkinoita hyvän e-kauppansa ja viihdesisältönsä ansiosta. Viennistä syntyvät kuljetuskustannukset ovat käytännössä miltei nolla euroa.

Muutoinkin suomalainen toimintaympäristö on kannustava uusille nettiyrityksille. Tässä maassa on helppoa ja turvallista perustaa yritys, koska lainsäädäntö on aika selkeä eikä ole haittana lahjonta tai maksujärjestelmien epävarmuus. Koulutettua, nuorta ja osaavaa työvoimaa on paljon tarjolla niin teknisiin kuin markkinoinnin tehtäviin. Tietoliikenneteknologia kehittyy huimaa vauhtia ja kustannukset tippuvat. Kynnys lähteä mukaan pienenee kaiken aikaa. Itse asiassa valittamisen aiheita ei ole paljoa, ellei ala niitä itse keksimään.

Toivottavasti Tekes ja muut valtion viranomaiset tajuavat nyt tehdä saman kuin taannoin perustettaessa perusteollisuutta Suomeen. Rautaruukkien ja Outokumpujen asemesta nyt olisi aika investoida internetin mahdollistamaan älyteollisuuteen. Toki internet on jo päässyt mukaan mm. Tekesin ohjelmiin, mutta liian varovaisesti. On uuden suunnan aika. Tästä voimme varmasti halutessamme päättää ilman EU:n lupaakin.

Me voimme menestyä maailman kilpailussa jopa paremmin kuin muut, koska tekninen osaaminen on suomalaisten hallusssa. Hyviä kehittämiskohteita löytyy runsaasti. Esimerkiksi verkkokirjakaupat tai sähkökirjat. Uusi Amazon voi olla suomalainen. Online-musiikkikaupat, globaalit viihdesisällöt, jopa medioiden pyörittäminen eri maissa suomalaisten toimesta on mahdollista jos kielipäätä ja intoa riittää. Myös softaratkaisut niin yksityisille kuin yrityksillekin voidaan yhä enemmän laittaa myyntiin verkon kautta, jolloin bisnes poikii tulot Suomeen. On turhaa epäillä, etteikö internetin avulla syntyisi tuloja. Katsokaa tyhjästä noussutta Googlea. Liikevaihtoa nyt jo ehkä viisi miljardia euroa. Googlekin voisi olla suomalainen.

Internet-bisnes kaipaa luonnollisesti liiketoimintaosaamista, mutta lopulta ostaminen ja myyminen ovat kaupallisen periaatteen mukaisia myös nettimaailmassa. Siinä ei ole taikatemppuja: on myytävä mahdollisimman kalliilla ja ostettava tuotantopanokset mahdollisimman halvalla.

Olisi perusteltua, että valtio näyttäisi tässä rohkeutensa ja ryhtyisi sijoittamaan nettibisnekseen eli toisin sanoen logistiseen älyteollisuuteen samaan malliin kuin aikoinaan perusteollisuuteen. Muutama miljardi euroa vuodessa uusiin kasvaviin yrityksiin toisi tähän maahan sellaisen vastasuorituksen, että pysymme taatusti hengissä globalisaation puristuksessa ja voimme jatkaa elämistä ykkösluokassa nykyinen hyvinvointiyhteiskunta säilyttäen. Se puolestaan nostaisi myös yksityisen pääoman intoa sijoituksiin. Rahaahan tässä maassa kyllä on. Kyse on halusta käyttää sitä.


Paavo Vasala

Paavo Vasala on koulutukseltaan Yhteiskuntatieteiden maisteri (tiedotusoppi) Tampereen Yliopistosta. Hän on työskennellyt toimittajana sanomalehti Kalevassa, kunnes perusti viestintätoimiston 1984. Hän on perustanut 1997 tiedotepalvelu Pressi.comin, jonka STT osti 2004. Vasala on perustaja ja osakas sekä hallituksen puheenjohtaja Koodiviidakko Oy:ssä. Yhtiön liiketoimintana ovat digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän pilvipalvelut Viidakko-tuoteperheen muodossa sisältäen tiedotejakelupalvelu ePressi.comin ja mediaseurantapalvelu ViidakkoMonitorin. Wasala Oy:n kautta toimina ovat myös viestinnän konsultointi ja yrityskehittäminen sekä rahoitus. Megalon Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja, toimialana verkkokauppa.

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: