Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Väitöskirja: Hesari suosii uutisissaan palkansaajia

Uutiset, | perjantaina 31.12.2004 - Toimitus

Helsingin Sanomat suosii uutisoinnissaan johdonmukaisesti enemmän palkansaajia kuin työnantajia, sanoo filosofian tohtori Jukka Holmberg väitöskirjassaan, joka on tarkastettu joulukuussa Jyväskylän yliopistossa. Helsingin Sanomat antaa lisäksi hallitusvallalle aina eniten parasta julkisuutta, hän toteaa.

Tohtori Jukka Holmberg: HS on palkansaajien puolella
Tohtori Jukka Holmberg: HS on palkansaajien puolella

Helsingin Sanomat suosii uutisoinnissaan johdonmukaisesti enemmän palkansaajia kuin työnantajia, sanoo filosofian tohtori Jukka Holmberg väitöskirjassaan, joka on tarkastettu joulukuussa Jyväskylän yliopistossa. Helsingin Sanomat antaa lisäksi hallitusvallalle aina eniten parasta julkisuutta, hän toteaa.

Jukka Holmberg työskentelee Sunnuntaisuomalaisen Helsingin toimituksen esimiehenä. Hän on taustaltaan pitkän linjan journalisti, joka tuntee alan perin pohjin.

Holmbergin mukaan Helsingin Sanomien uutisissa parhaassa asemassa ovat olleet kulloisenkin hallituksen pääpuolueet ja tasavallan presidentti. Lisäksi palkansaajat ovat olleet johdonmukaisesti myönteisemmin kohdeltuina kuin työnantajat. Aamulehdessä tämä asetelma on ollut päinvastainen.

-Uutisissa otetaan kantaa monella tasolla alkaen aiheen ja näkökulman valinnasta ja päätyen yksittäisten sanojen valintaan. Lehden näkökulma ilmenee siinä, keitä poliittisia toimijoita se päästää etusivujulkisuuteen, millaisissa yhteyksissä ja miten arvotettuna. Ratkaisevaa on se, ketä kuullaan ja kenen kautta asioita kerrotaan, koska uutisjournalismi useammin myötäilee lähteitään kuin ottaa niihin etäisyyttä. Sanavalinnoilla on erityisen suuri merkitys otsikoissa ja kuvien tulkintaa ohjaavissa kuvateksteissä, Holmberg selvittää.

Jukka Holmbergin journalistiikan väitöskirjan nimi on ”Etusivun politiikkaa. Yhteiskunnallisten toimijoiden representointi suomalaisissa sanomalehtiuutisissa 1987-2003.”

Jukka Holmberg tutki puoluetaustan ja sitoutumattomuuden vaikutusta sanomalehtien pääuutissivujen politiikan uutisiin 1980-luvun lopulta 2000-luvulle tultaessa eli aikana, jolloin Suomessa siirryttiin puoluepohjaisen lehdistöjärjestelmän loppuvaiheista täysin markkinavetoiseen järjestelmään.

Valtakunnallista politiikkaa käsittelevät uutiset muuttuivat tutkimusjakson aikana aiempaa neutraalimmiksi ja puolueettomammiksi. Otsikoiden ja kuvituksen kantaaottavuus on vähentynyt, ja keskeisiä poliittisia toimijoita kohdellaan nykyisin suhteellisen tasapuolisesti. Suurin muutos tapahtui sitoutumattomissa ykköslehdissä vuosien 1987 ja 1995 välillä.

-Kun etusivun politiikan uutisten otsikoista ja kuvista vielä 1980-luvun lopulla vain puolet oli neutraaleiksi luokiteltavia, oli niiden osuus kasvanut 2000-luvun alussa kahteen kolmannekseen. Aiempaa tasapuolisempaan uutisointiin siirryttiin 1990-luvun alkupuoliskolla, jolloin useat sanomalehdet katkaisivat muodollisen puoluesiteensä, Holmberg kertoo.

Tutkimuksen pääaineistona olivat kolmen nykyisen sitoutumattoman sanomalehden – Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Keskisuomalaisen – pääuutissivujen politiikan uutiset vuosina 1987, 1995, 2001 ja 2003. Niitä verrattiin kahtena ensimmäisenä tutkimusvuonna myös kolmen puoluelehden eli Demarin (Suomen Sosialidemokraatti), Kansan Uutisten ja Suomenmaan uutisiin. Kaikkiaan tutkimuksessa luokiteltiin yli 3 200 politiikan uutista ja niihin liittyvät valokuvat.

Erityinen paino oli otsikoihin ja kuvitukseen sisältyneillä lehden kannanotoilla. Kent Aspin mallista jalostetulla suhtautumisindeksillä mitattiin, kuinka lehdet kohtelivat keskeisiä yhteiskunnallisia toimijoita uutisissaan eri vuosina ja erilaisissa poliittisissa tilanteissa. Tapaustutkimuksissa analysoitiin yksityiskohtaisesti kuusi merkittävää uutistapahtumaa hyödyntäen Teun A. van Dijkin jaottelua uutisten diskursiivisista rakenteista.

Arvopohjat näkyvät edelleen

Vanhat poliittiset taustat ja laajemmat arvosidokset heijastuvat edelleen sitoutumattomissa lehdissä niiden vähentyneiden kannanottojen suuntautumiseen ja uutisten näkökulmavalintoihin.

Aamulehti on koko tutkimusaineiston perusteella suosinut jonkin verran kokoomusta ja Keskisuomalainen hienoisesti keskustaa. Molemmilla tämä piirre näkyi selvästi 1980-luvun lopulla, jolloin Aamulehti oli vielä kokoomuksen äänenkannattaja ja Keskisuomalainen oli irtautunut äänenkannattajasta ”keskustalaiseksi” sanomalehdeksi. Myöhemminkin ”oma” puolue on saanut aika ajoin muita parempaa kohtelua, esimerkiksi joutuessaan hallituksesta oppositioon, mutta kokonaisuutena uutisointi on ollut yhtä tasapuolista kuin Helsingin Sanomissa ja kaukana pää-äänenkannattajien harjoittamasta puolueuutisjournalismista.

Kiinnostavuus ohittaa tärkeyden

Kun puoluesidonnaisuus ei enää ohjaa uutistyötä, politiikankin uutiset ovat muuttuneet markkina- ja lukijasidonnaisiksi. Lehden ja sen ilmestymisalueen kilpailukyky on ohittanut tavoitteena selvästi oman taustapuolueen menestyksen tukemisen. Samalla poliittisista uutisista on tullut politiikan uutisia, uutisia politiikasta.

Tässä uudessa tilanteessa valtavirran sanomalehdet näyttävät eriytyvän siinä, miten kattavasti ne seuraavat valtakunnallista poliittista päätöksentekoa. Taloudellisten tuottovaateiden kiristyttyä lehdillä on paineita muuttaa sisältöä entistä myyvemmäksi.

Pitkälle vietynä iltapäivälehtimäistyminen uhkaa muuttaa uutiskriteereitä niin, että kiinnostavuus ohittaa tai kokonaan sivuuttaa tärkeyden myös yhteiskunnallista päätöksentekoa käsittelevässä päivälehtijournalismissa. Tällöin lukijoille ehdotetaan informoidun ja osallistuvan kansalaisen sijasta ensisijaisesti ostavan asiakkaan roolia, Holmberg toteaa.


Toimitus

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: