Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Sitran raportin mukaan median "mannerlaatat järisevät"

Uutiset, | torstaina 28.09.2006 - Toimitus

Juhani Wiion kirjoittaman raportin mukaan minkäänlainen yhteiskunnan laajamittainen uudistaminen ei onnistu ilman median suuren näyttämön läsnäoloa. Markkinaehtoistuminen ravistelee mediaa ja digitalisoituminen vaikuttaa kaikkeen viestintään.

Sitran julkaisema raportti Media uudistuvassa yhteiskunnassa; Median muuttuvat pelisäännöt käsittelee median roolia yhteiskunnan murroksessa. Juhani Wiion kirjoittaman raportin tavoitteena on ymmärtää median roolia yhteiskunnan rakenteellisissa uudistumisprosesseissa sekä uudistamishankkeissa. Median merkitys yhteiskunnan muutoksessa ja sosiaalisissa innovaatioprosesseissa on erittäin keskeinen.

“Mannerlaatat järisevät”

Raportin mukaan markkinaehtoistuminen on mediaan tällä hetkellä sisällöllisesti kaikkein keskeisimmin vaikuttava trendi. Sen seurauksena media medioituu, homogenisoituu, tabloidisoituu ja polarisoituu. Myös digitalisoituminen vaikuttaa kaikkeen viestintään. Wiio jakaa usein esitetyn käsityksen siitä, että varsinainen ”median mannerlaattoja järisyttävä muutos” tulee kuitenkin internetin kautta.

Mediassa itsessään tapahtuvat muutokset vaikuttavat suoraan median kykyyn ja tapaan toimia yhteiskunnan muutostilanteissa. Median muutos ja digitalisoituminen edellyttävät uudenlaista osaamista, uudenlaista luovuutta, uudenlaisia tuotannollisia rakenteita, uutta sisältötuotannollista osaamista ja myös uudenlaistamediajohtajuutta.

Raportin mukaan media polarisoituu sekä sisällöllisesti että
rakenteellisesti. Nämä polarisoitumisprosessit ovat päällekkäisiä.
Sisällöllinen polarisoituminen merkitsee median entistä selvempää
keskittymistä toisaalta markkinaehtoisen journalismin ja toisaalta
yhteiskunnallisen journalismin varaan rakentavaan mediaan.

Rakenteellinen polarisoituminen merkitsee puolestaan median jakaantumista valtamediaan ja muuhun mediaan.

“Valtamedia asettaa eteemme median suuren näyttämön, jolla esitetään pitkälti se, mikä on yhteiskunnassa kulloinkin huomionarvoista tai tärkeää. Valtamedian ulkopuolelle jäävät mediat muodostavat pienempiä näyttämöitä”, Wiio sanoo.

Yksi raportin keskeisistä väitteistä on, että minkäänlainen yhteiskunnan laajamittainen uudistaminen ei onnistu ilman median suuren näyttämön läsnäoloa.

Journalismista tinkimättä medialle aktiivisempi rooli yhteiskunnan uudistajana

“Media voi olla yhteiskunnan uudistamisessa joko edistyksellinen tai konservatiivinen”, Wiio muistuttaa. Media voi tukea yhteiskunnan uudistamista tuomalla esille uusia, rakentavia näkökulmia ja uutta tietoa. Se voi kyseenalaistaa vallitsevia toimintatapoja ja paradigmoja. Toisaalta media voi myös hidastaa kehitystä ja asettaa perustellunkin yhteiskunnallisen uudistushankkeen kyseenalaiseksi tai jäädä yhteiskunnallisessa muutostilanteessa taustalle.

“Media voi toimia journalistisista lähtökohdistaan tinkimättä nykyistä aktiivisemmin yhteiskunnan uudistumisen edistäjänä. Yhteiskunnallisissa muutostilanteissa toimiminen edellyttää kuitenkin medialta vahvaa osaamista”, Wiio sanoo.

Erityisen tärkeää muutostilanteissa on poliittisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden median kautta saama palaute. Se vaikuttaa suoraan yhteiskunnallisten uudistusten ja yhteiskunnallisten avausten hyväksyttävyyteen ja läpimenomahdollisuuksiin.

Wiion raportin kuusi toimenpide-ehdotusta

1. Media otetaan osaksi innovaatiojärjestelmän ja –ympäristön
käsitteitä, kun suunnitellaan yhteiskunnallisia kehitystoimenpiteitä.

2. Perustetaan eri tahojen yhteistyöhön perustuva akateeminen
tutkimushanke, jossa selvitetään tieteellisellä ja syvällisellä
tasolla median merkitystä yhteiskunnan kehittämisen kannalta.

3. Innovaatioyliopistoiksi laskettavien yliopistojen
koulutusohjelmiin sisällytetään myös viestinnän perusohjelma.

4. Innovaatiojärjestelmän keskeiset toimijat jatkavat
innovaatiojournalismin koulutuksen tukemista.

5. Journalistikoulutus säilytetään yliopistotasolla sekä viestinnän
koulutuksen määrä optimoidaan ja keskitetään erityisesti toisella
asteella ja ammattikorkeakouluissa tehokkaisiin ja laadukkaisiin
yksiköihin.

6. Eri toimin tuetaan viestinnän koulutuksen ja ICT -koulutuksen
yhteistyöhön tähtääviä toimenpiteitä sekä koulutuspolitiikan että
käytännön tasolla.


Toimitus

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: