Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Selvitys: Kansan mielestä median valta kasvaa

Uutiset, Media, | perjantaina 18.01.2008 - Toimitus

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että median valta on lisääntynyt viime aikoina. Lähes puolet katsoo, että tiedotusvälineillä on nyky-yhteiskunnassa jo liikaa valtaa. Tiedot käyvät ilmi kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten käsityksiä mediasta ja sen roolista yhteiskunnassa. Kysely on osa Suomen Akatemian ”Media,kansalaisuus ja vallan piirit” -tutkimushanketta. Tutkimuksen on tehnyt VTT Johanna Jääsaari Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista (84 %) uskoo, että medialla on suuri valta tavallisten ihmisten mielipiteisiin. Selvä enemmistö (57 %) arvelee myös, että medialla on suuri vaikutus tärkeisiin poliittisiin päätöksiin.

Merkittävin kriittistä suhtautumista ennakoiva tekijä on ikä. Kun alle 25-vuotiaista noin kolmannes (36 %) uskoo, että medialla on liikaa valtaa, yli 60-vuotiaista miltei kaksi kolmannesta (62 %) ajattelee näin.

Kyselyssä tiedusteltiin myös kansalaisten arvioita siitä, kenellä on valtaa suhteessa mediaan. Eniten vaikutusvaltaa mediasisältöihin uskotaan olevan mediayhtiöiden omistajilla, suuryrityksillä ja mainostajilla.

Selvästi yli puolet vastaajista arvioi näillä tahoilla olevan jo paljon tai liian paljon valtaa siihen, mitä suomalaisessa mediassa
kerrotaan. Myös hallituksella ja politiikoilla ajatellaan olevan selvästi enemmän valtaa mediasisältöihin kuin vaikkapa yksittäisillä toimittajilla.

Yhteiskunnallisen älymystön ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuudet arvioidaan verrattain vähäisiksi, ja vain ani harva uskoo yleisön pystyvän vaikuttamaan merkittävästi median sisältöihin.

Luottamuspulasta ei merkkejä

Vaikka median vallan kasvu näyttääkin huolestuttavan jossain määrin suomalaisia, kokonaisuudessaan kysely kertoo suorastaan yllättävän korkeasta tyytyväisyydestä tiedotusvälineisiin. Suurin osa vastaajista ilmoitti olevansa suomalaisen median laatuun vähintään melko tyytyväinen (87 %), kun taas erittäin tyytymättömiä oli vain prosentin verran.

Toisin kuin monissa muissa maissa, media ei siis näytä herättävän suomalaisissa kovin voimakkaita kriittisiä reaktioita.
Kysely ei myöskään anna merkkejä minkäänlaisesta luottamuskriisistä mediaa kohtaan.

Valtakunnallisista uutisvälineistä parhaan arvion saivat Yleisradion uutiset, joihin peräti 95 prosenttia vastaajista ilmoitti luottavansa
melko tai erittäin paljon. Yleisesti ottaen valtakunnallisia uutisvälineitä pidetään varsin luotettavina. Selvän poikkeuksen tästä tekevät kuitenkin iltapäivälehdet, joihin puolet vastaajista (51 %) sanoi luottavansa vain vähän tai ei lainkaan.

Eritellympi tarkastelutapa tuokin lisävaloa siihen, miksi luottamus mediaan on arvioitu yleisesti ottaen alhaiseksi aiemmissa tutkimuksissa, joissa mediaa on tarkasteltu monoliittisena kokonaisuutena ja yhtenä instituutiona muiden joukossa.

Yksityisasioiden käsittely herättää arvostelua

Kyselyn vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, miten hyvin suomalainen media suoriutuu tänä päivänä tietyistä sille asetetuista tehtävistä. Kouluarvosana-asteikolla media sai keskiarvokseen 7,4, ja erittäin heikkoja arvosanoja annettiin vähän.

Lisäksi vastaajille esitettiin erilaisia väittämiä suomalaisesta mediasta. Peräti neljä viidestä (81 %) suomalaisesta
uskoo, että totuudenmukaisuuden vaatimus toteutuu nykymediassa hyvin tai melko hyvin.

Myös suomalaisten usko tasa-arvon toteutumiseen tiedonvälityksessä vaikuttaa vahvalta, sillä kaksi kolmasosaa (68 %) kaikista vastaajista ja naisistakin selvä enemmistö (59%) uskoo, että naisilla ja miehillä on Suomessa yhtä hyvät mahdollisuudet saada äänensä esiin mediassa.

Median väitetyn viihteellistymisen suhteen mielipiteet näyttävät jakautuvan. Vajaa puolet vastaajista (42 %) oli samaa mieltä siitä, että uutiset ovat nykyään vähemmän asiallisia kuin ennen, kun taas kolmannes (32 %) asettui vastakkaiselle kannalle.

Toisaalta tutkimus osoittaa, ettei viihdesisältöjen haluta vievän tilaa asiajournalismilta: yli puolet (59 %) vastaajista oli osittain tai täysin samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan julkkisjournalismi ei kuulu sanomalehtiin.

Kaikkein eniten arvostelua media saakin osakseen julkisuuden henkilöiden ja vallanpitäjien yksityisasioiden käsittelystä. Iso osa suomalaisista uskoo, että valtaapitävien yksityisyyden kunnioittaminen toteutuu suomalaisessa mediassa joko melko huonosti (39 %) tai erittäin huonosti (12 %).

Julkkisten osalta yksityisyyden kunnioittamisen ajatellaan toteutuvan vielä huonommin (melko huonosti 43 %, erittäin huonosti 17 %).

Televisio tärkein uutislähde

Suomalaisten tärkein uutislähde on televisio, jonka mainitsi pääuutislähteekseen 44 prosenttia vastaajista. Muista
viestintävälineistä useimmin mainittiin järjestyksessä sanomalehti (23 %), internet (16 %) ja radio (15 %).

Iltapäivälehtiä tai ilmaisjakelulehtiä ei sen sijaan ilmoittanut tärkeimmäksi uutislähteekseen juuri kukaan. Merkittävin uutislähteiden valintaan vaikuttava tekijä oli odotetusti ikä. Huomattavaa on, että alle 25-vuotiaista yli kolmasosa (37 %) ja 26–34-vuotiaistakin melkein kolmannes (31 %) pitää internetiä kaikkein tärkeimpänä uutisten lähteenä.

Vain 15 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei käytä internetiä ollenkaan, ja heistäkin suurin osa on yli 65-vuotiaita. Internetin käyttäjille tutuimpia ovat erilaiset keskustelupalstat (59 % internetin käyttäjistä) sekä erilaiset yhteisösivustot
(56 % em.), kuten Facebook, YouTube ja MySpace.

Blogeja sen sijaan kertoi lukeneensa kolmannes internetiä käyttävistä vastaajista (33 %), ja neljä prosenttia sanoi kirjoittaneensa itse sellaista.

Tutkimuksen toteutus

TNS Gallup toteutti tutkimuksen tiedonkeruun puhelinhaastatteluna 5.–16.11.2007. Kyselyyn vastasi yhteensä 1004 suomalaista, jotka edustavat maamme 15–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaa pois lukien. Edustavuuden takaamiseksi haastattelut kiintiöitiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.

Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kyselytutkimus on osa ”Media, kansalaisuus ja vallan piirit” -tutkimushanketta, joka puolestaan kuuluu Suomen
Akatemian laajaan kansalliseen Valta Suomessa -tutkimusohjelmaan. Kyselytutkimusosuuden on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö.


Toimitus

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: