Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Pohjoismainen sijoittajaviestintä - haaste vai mahdollisuus?

Uutiset, | maanantaina 13.11.2006 - Toimitus

Kaija Langenskiöld ja Elina Kaartinen väittävät, että Suomen media ja yritykset ovat unohtaneet skandinaavisen sijoittajanäkökulman.

PR- ja IR-ammattilaiset listojen yhdistymisestä: Paljon hyötyjä vähällä vaivalla

Viestintäammattilaiset odottavat lokakuun alussa toimintansa aloittaneen yhteispohjoismaisen pörssilistan tarjoavan paljon hyötyjä, vähällä vaivalla ja pienin kustannuksin. Tämä käy ilmi Competence Communications ja Virtuoosi – viestintätoimistojen syyskuun lopussa tekemästä kyselystä, johon vastasi 47 viestintä- ja sijoittajasuhdetehtävissä Suomessa toimivaa henkilöä.

Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörssien listojen yhdistyminen on viestinnän ammattilaisten mielestä myönteinen, sijoitusmarkkinoita laajentava, osakkeiden vertailtavuutta helpottava ja suoria sijoituksia edistävä hanke, josta osakemarkkinoiden kaikki toimijat hyötyvät.

PR- (Public Relations) ja IR- (Investor Relations) ammattilaiset suhtautuvat listauudistuksen organisaatiolleen asettamiin vaatimuksiin maltillisesti. Kaksi kolmasosaa heistä pitää yhdistymisen vaatimaa resursointia pienenä ja perusteltuna: uudistus ei heidän mielestään aiheuta muutoksia sijoittajasuhdetoimintaan.

Silti viestinnän ammattilaiset nimeävät suuren joukon tehtäviä, joita yhdistyminen heiltä edellyttää. Menestyäkseen yhteispohjoismaisilla sijoitusmarkkinoilla yrityksen on jalkauduttava laajemmalle maantieteelliselle alueelle kuin tähän asti ja kyettävä perustelemaan itsensä sijoituskohteena aiempaa paremmin. Tämä tarkoittaa aiempaa aktiivisempaa viestintää ja nykyistä monipuolisempaa viestinnällisten välineiden käyttöä.

Competence Communicationsin Kaija Langenskiöld ja Virtuoosin Elina Kaartinen näkevät esiin nousseelle ristiriidalle useita mahdollisia tulkintoja. He uskovat, että monet listojen yhdistymisen vaatimuksia pohtineista viestintäammattilaisista arvioivat aivan oikein lisäresurssien tarpeen pieneksi. Yritys saattaa jo nyt toimia pohjoismaisilla markkinoilla niin näkyvästi ja vakiintuneesti, että viestinnällisiä lisäponnistuksia ei tarvita.

Langenskiöldin mukaan tilanne on toinen pienempien yritysten kohdalla. Osa niistä ei ole vielä viestinnällisesti aktiivisia mutta nyt ovat tilanteessa, joka avaa ja pakottaa hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Monella yrityksellä voi kuitenkin olla tilanne, että resursseja ei ole varattu uuteen viestinnälliseen haasteeseen. On myös mahdollista, etteivät uuden tilanteen vaatimukset vielä ole täysin selvillä. ”Monet yritykset haluavat odottaa mitä tulee tapahtumaan, bench-markata muita ja miettiä sitten miten itse toimia”, Langenskiöld kertoo. ”Jos ja kun viestinnällinen aktivoituminen tapahtuu, aikaikkuna olisi hyödynnettävissä nyt ja jatkossa on paljon kisa on paljon kovempaa.”

Median suhtautumisessa eroja

Langenskiöld kertoo, että media Suomessa ei ole aktivoitunut kertomaan sijoittajaviestinnällisiä asioita uudesta skandinaavisesta näkökulmasta. Ruotsissa sen sijaan median rooli on aktiivisempi ja eri sijoituskohteita on nostettu esiin ja ryhdytty esittelemään. ”Sijoittajaviestinnässä kommunikoinnin kieli on yleensä englanti mutta mediaa pitää lähestyä paikallisella kielellä”, hän jatkaa.

Langenskiöldin ja Kaartisen mukaan pohjoismaisilta markkinoilta nykyistä vilkkaampaa kauppaa ja uusia omistajia odottavien yritysten kannattaa varautua siihen, että kilpailu huomiosta on suuremmilla markkinoilla entistä kovempaa. Tästä syystä kohderyhmät on kaikissa maissa selvitettävä tarkoin ja opittava tuntemaan ne. Erottautuminen massasta edellyttää erittäin selkeää ja hyvin perusteltua investment storyä. Mediaa lähestyttäessä on hyvä huomioida eri maiden viestintäkulttuurit, jotka käytännöiltään voivat poiketa suurestikin toisistaan.

Mahdollisuus erikoistua

Mahdollisimman suuren huomioarvon ja vaikuttavan näkyvyyden saavuttamiseksi viestinnän parissa toimivien ammattilaisten kannattaa tiivistää rivejään. Usein toisistaan melko riippumattomasti toimivien PR:n ja IR:n on syytä miettiä vakavasti, miten toiminnot tukevat toinen toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomalaiset viestintätoimistot Competence Communications ja Virtuoosi ovat ryhtyneet rakentamaan pohjoismaista verkostoa pystyäkseen palvelemaan sijoittajaviestintäasiakkaita lokaalisti. Heidän yhteistyö perustuu ruotsalainen yhteistyökumppani Hallvarsson & Halvarsson, norjalaisen Brynhildsen Woldsdal ja tanskalaisen Share viestintätoimistojen tavoitteeseen kehittää ja tarjota yhdessä pohjoismaisia viestintäpalveluita varsinkin sijoittajaviestinnän uusiin tarpeisiin.


Toimitus

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: