Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Iltapäivälehtien lööpit viihteellistyvät

Uutiset, | maanantaina 02.04.2007 - Toimitus

IS ei käytä enää isä- tai äiti-sanaa henkirikosten otsikoissa

Iltapäivälehtien lööppien aiheet ovat viihtellistyneet 2000-luvulla. Esimerkiksi yhteiskunta-aiheiden osuus romahti 2000-luvun alussa, toteaa tutkija Hanna Syrjälä Tampereen yliopistossa tekemässään tutkimuksessa. Hänen tutkimuksensa aiheena oli Väkivalta lööppijulkisuudessa.

Lehdet muuttuivat tuolloin enemmän toistensa kaltaisiksi, kun Ilta-Sanomat nosti Iltalehden tapaan ihmissuhteet keskeiseksi lööppiaiheeksi.

Aiheita koskeva tutkimus perustui tutkimusvuosilta koottuun 1132 lööpin otokseen. Vuosina 1985 – 2006 yleisimmät aiheet olivat rikokset, ihmissuhteet ja omat mainokset. Jos tarkastellaan, mitkä aiheet veivät eniten lööppien kokonaispinta-alasta, kolmen kärki on rikokset, ihmissuhteet ja viihde.

Lööppiaiheet olivat keveimmillään 2000-luvun alussa, jolloin ihmissuhteet, viihde ja kauneus olivat yleisiä aiheita. Myös julkkisotsikoiden osuus oli tuolloin korkeimmillaan. Vuosina 2005 – 2006 keveät aiheet väistyivät rikos- ja onnettomuusotsikoiden sekä omien mainosten tieltä.

Väkivaltaotsikoiden määrä on kasvanut, ja otsikot kertovat aiempaa enemmän henkirikoksista. Lööppien väkivalta tapahtuu 2000-luvulla aiempaa useammin kodeissa tai arkisissa tilanteissa.

Tutkimuksen aineistona oli kaikkiaan 4848 Ilta-Sanomien ja Iltalehden lööppiä viideltä jaksolta vuodesta 1985 vuoteen 2006. Vuosilta 1986, 1990 ja 1991 analysoitiin kuitenkin ainoastaan Ilta-Sanomien lööpit, koska Iltalehden lööppejä ei noilta vuosilta ole arkistoitu.

Väkivaltaotsikoiden määrä lähes kaksinkertaistui lööpeissä 1990-luvun puolivälin ja vuosien 2005 – 2006 välillä. Väkivaltaotsikoiden osuus otsikoiden kokonaismäärästä kasvoi kuitenkin vain vähän, sillä vuosien mittaan lööpeissä on alettu julkaista aiempaa useampia otsikoita. Väkivaltaan liittyvien otsikoiden osuus koko aineistossa on 15 prosenttia. Suurimmillaan väkivaltaotsikoiden osuus oli vuosina 2005 – 2006. Tuolloin se oli 16 prosenttia. Hieman enemmän on kasvanut väkivaltaotsikoiden osuus lööppien pinta-alasta. Kun osuus 1990-luvun puolivälissä oli noin 16 prosenttia, kymmentä vuotta myöhemmin se oli jo 21 prosenttia.

Ennen 2000-lukua suurin osa lööppien väkivaltaotsikoista kertoi yleisestä väkivallasta, esimerkiksi pahoinpitelyistä, puukotuksista tai tappeluista. 2000-luvun alussa henkirikoksista kertominen kuitenkin yleistyi. Vuosina 2005 – 2006 lööppien väkivaltaotsikoista pitkälti yli 40 prosenttia kertoi henkirikoksista.

Vielä 1990-luvulla väkivalta saatettiin lööpeissä esittää pitkälti ulkopuolisena pahana. Tekijöinä saattoivat olla esimerkiksi “skinheadit”, “moottoripyöräjengi” tai “sekopää”.

2000-luvulla väkivalta on kuitenkin vahvemmin tunkeutunut kotiin ja arkeen. Lööpit ovat kertoneet aiempaa useammin esimerkiksi perhesurmista. Lisäksi väkivallan uhreja ja tekijöitä on nimetty isiksi ja äideiksi, vaikka väkivalta ei liity heidän perhesuhteisiinsa. 2000-luvun lööpeissä väkivaltaa tapahtuu aiempaa useammin kaikille tutuissa tilanteissa kuten matkalla töihin, kotipihalla, saunarannassa tai kesken aamupalan.

Tutkimuksessa arvioitiin otsikoiden väkivaltaisuutta viisiportaisella asteikolla. Kahteen väkivaltaisimpaan luokkaan sijoitettujen otsikoiden osuus lööppien kokonaispinta-alasta lähes kaksinkertaistui 1990-luvun puolivälin ja vuosien 2005 – 2006 välillä. 2005 – 2006 niiden osuus lööppialasta oli 8 prosenttia. Nämä otsikot kertovat pääsääntöisesti henkirikoksista, seksuaalirikoksista ja vakavasta väkivallasta.

Väkivaltaotsikoiden kuvittaminen lisääntyi tutkimusjakson aikana tasaisesti. Kuvista kuitenkin vain kymmenessä prosentissa esitettiin väkivaltaa tai sen seurauksia. Yli puolet väkivaltaotsikoihin liittyvistä kuvista oli henkilökuvia. Muita aiheita olivat esimerkiksi rakennukset, maisemat tai valvontakamerakuvat.

Ilta-Sanomat ja Iltalehti suosivat väkivaltaotsikoita eri aikoina, mutta nykyään lehdet muistuttavat entistä enemmän toisiaan. Iltalehdessä oli 1990-luvun puolivälissä enemmän väkivaltaa kuin Ilta-Sanomissa. Iltalehti kuitenkin vähensi väkivallan esittämistä 2000-luvun alussa, Ilta-Sanomat taas lisäsi tuntuvasti. Sen jälkeen lehdet kuitenkin alkoivat samankaltaistua, ja vuosina 2005 – 2006 kummassakin lehdessä oli väkivaltaa suhteellisen paljon.

Tutkimuksessa tarkasteltiin peräkkäisiä vuosia pääosin pareina. Viimeisen vuosiparin, 2005 – 2006, väkivalta keskittyi vuoteen 2005. Väkivaltapainotus ei siis enää kasvanut lööpeissä vuonna 2006.

Koska väkivaltaotsikoiden määrät vaihtelivat iltapäivälehdissä eri tavoin, näyttää siltä, että väkivallan esittämisen määrää selittävät pikemminkin lehtien linjaukset ja uutisarvostukset kuin vaihtelut väkivaltaisten tapahtumien määrässä tai laadussa. Ilta-Sanomat näyttää myös päättäneen vuonna 2006, että isä- ja äiti-sanoja ei enää käytetä lööppien henkirikos-otsikoissa.


Toimitus

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: