HS valitsi digilehdeksi internetin epästandardin
Uutiset, | tiistaina 01.03.2005 - ToimitusHelsingin Sanomat on ottanut käyttöönsä internetissä julkaistavan näköislehden Flash-versiona, jossa ei käytetä internetin html-perusstandardia. Hesarin uusi näköislehti on luettavissa verkkolehden lukijoille, joille on uuden version lisäksi tarjolla edelleen html-pohjainen verkkolehti. Iltasanomia ja IT-viikkoa lukuunottamatta muut mediat Suomessa ovat siirtyneet käyttämään alun alkaen internet-maailmaan soveltuvaa html-pohjaista Doris Epaper-ratkaisua.
HS:n näköislehden on tuottanut suomalainen Mederra Oy, joka on uusi tulokas alan mediamarkkinoille. Alan markkinajohtaja on Anygraaf Oy, joka on saavuttanut vuosien kuluessa jo vankan jalansijan Doris-informaatiojärjestelmien tuottajana. Sen näköislehti-teknologioita on jo kymmenissä eri medioissa Suomessa ja ulkomailla.
Mediaviikon HS:n näköislehden testaus:
HS satsasi väärään teknologiaan
Mediaviikon toimitus testasi, miten Helsingin Sanomien uusi näköislehti toimii ja vertasi sitä maaakuntalehdissä yleisesti käytössä olevaan Doriksen Epaper-ratkaisuihin. Vertailulehtenä oli sanomalehti Kaleva.
Latausajat
HS:n näköislehden lataaminen kesti selvästi kauemmin.
HS:n lehden selaaminen oli olennaisesti hitaampaa.
Kalevan versiossa oli koko lehden sivusto nähtävissä ruudun oikeassa reunassa. HS:ssä ei, mikä vaikeuttaa eri osioihin siirtymistä.
Navigointi
HS:n sivuilla navigointi oli epämieluisaa, koska sivua pitää scrollata pystysuunnassa ja sivusuunnassa, jos haluaa sivun lukea. Sivun aineiston havainnointi yhdellä silmäyksellä on myös hankalaa.
Kalevan digilehden etuna on myös se, että yhden jutun voi klikkauksella avata erilliseen ruutuun, jossa se on selvästi luettavissa ja vaikkapa tulostettavissa.
Muut versiot
Kalevan lehden voi lukea myös pdf-versiona ja tulostaa, HS:llä tämä ominaisuus puuttuu.
Doriksen Epaper on saatavissa myös mobiiliin päätelaitteeseen, HS:n versiota ei.
Doriksen Epaper voidaan lukea ilman mitään erillistä browser-hankintaa, mutta Flash ei välttämättä toimi automaattisesti kaikissa selaimissa ellei sitä ole erillisesti asennettu.
Haun puuttuminen on kivikautista viestintää
Tärkein ja internetin kannalta kaikkein keskeisin heikkous HS:n digilehdessä on hakuominaisuuden puuttuminen, koska aineisto ei ole html-muodossa. Haku on internetin yksi merkittävimpiä ja ellei tärkein toiminto. Sen puuttuminen näköislehdestä tekee lehdestä passiivisen informaatiomössön, joka on paluuta menneisyyteen. Kuka internettiin tottunut käyttäjä näin kivikautista toimintaa voi hyväksyä?
Onkin ennustettavissa, että kuluttajat eivät tule ottamaan omakseen Flash-pohjaisia lehtiä, koska ne eivät yksinkertaisesti ole tätä päivää, eivätkä sovellu internetin maailmaan. Flash on ollut käytössä jo vuosia, eikä se ole yleistynyt missään maailmassa sisällön välittämisen teknologiana. Ei siis ole ihme, että muut mediat ovat suosiolla omaksuneet sellaisen teknologian, joka istuu kehityksen valtavirtaan ja sopii internettiin.
Onneksi Hesarin lukijoille on tarjolla vielä oikea ja kunnon verkkolehti epäkelvon näköislehden rinnalla.
Ylläoleva arvio perustuu Mediaviikon testitulokseen, eikä Mediaviikko ota vastuuta esittämiensä arvioiden käytettävyydestä tai todistusvoimasta tuotteiden hankintaa tai ostopäätöstä tehtäessä, mikä jää jokaisen omaan harkintaan.
Kommentointi
Hannes Jokinen
01.03.2005
Olen jonkin verran käyttänyt iltapäivälehtien näköislehtiä ja ensimmäisellä kerralla mietteeni olivat aika samat. Muutaman käyttökerran jälkeen tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin.
Alkuhankaluuksien jälkeen huomasin, että näköislehdessä tekstin lukeminen on mukavempaa kuin webbisivuilla yleensä. Ehkä se johtuu palstoituksesta, ehkä fonteista tai sitten siitä, että tottumus painettujen lehtien lukemiseen on suuri.
Joka tapauksessa aina kun Aamulehden näköislehdessä juttua klikkaamalla saankin eteeni normaalia webbitekstiä, niin pettymykseni on suuri. Harvoin jaksan Aamulehden webbiversiota niin tarkkaan lukea kuin vaikka iltasanomia.
annikak
02.03.2005
Flash-näköislehdet ovat piristävää luettavaa, toisin kuin nämä html- perusstandardijäykistelyt. Kysymys: Mikä sopiikaan internet-maailmaan ja mikä onkaan vanhanaikaista?
Anonyymi
02.03.2005
Jep aivan surkea uudistus…
Odotin paljon että voisin lukea ruokamainoksia, yms. pikku ilmoituksia, mutta kun navikointi on mitä on ei siitä tule yhtään mitään.
Pikkukuvista olisi voinut heti havaita millä sivulla on esim ruoka-ilmoituksia. Lisäksi useimpien mainosten pienet teksti ovat lukukelvottomia vaikka kuinka kuvaa zoomaa.
Sivujen latautuminen kestää tolkuttoman kauan, ihmetelen mistä näitä pitkäpinnoisia odottelijoita riittää.
Järkevämpi uudistus olisi ollut tehdä erillinen ilmoitus-osio nettiin jossa verkkohesarin lukijoilla olisi mahdollisuus maksutta katsoa päivän lehden ilmoitukset ja mainokset. Aivan kuin tuoreetkin ovat vielä ilmaisia.
Taitaa olla niin että moni tilaa sen paperilehden juuri ilmoitusten vuoksi eikä hesarin uutissisällön vuoksi. Moni ei tule toimeen ilman paikallisia ilmoituksia sanomalehdestä.
Tosin tilanne muuttuu kun Helsingissä saa kohta joka päivä kotiin, jokin ilmaisjakelu “sanomalehden” jossa on uutiset ja ilmoitukset lähes samat mitkä on hesarissakin.
Mielenkiinnolla odottelen levikkilukujen kehitystä tälle vuodelle.
Anonyymi
02.03.2005
2: Internetiin sopii modernit standardit, joista on olemassa avoimia toteutuksia. Flash on suljettu selaimen lisäosa, joka on saatavilla vain rajoitetuille tietokonealustoille, ja rajoitetuin käyttösäännöin. Ko. lisäosa on myös täysin yhden yrityksen hallinnoima tällä hetkellä.
AnyGraagh
06.03.2005
“Iltasanomia ja IT-viikkoa lukuunottamatta muut mediat Suomessa ovat siirtyneet käyttämään alun alkaen internet-maailmaan soveltuvaa html-pohjaista Doris Epaper-ratkaisua.”
Tässä olisi hyvä toimituksen muistaa myös se tosiasia, ettei kaikilla alan toimijoilla ole Anygraafn Dorista käytössä. Jotta “internet-maailmaan soveltuva” Epaper sovellus toimisi kuten on tarkoitettu, vaatii se taustalle Doris toimitusjärjestelmän kokonaisuudessaan ja juuri määritetyllä tavalla käytettynä.
Mielestäni nämä Flashillä toteutetut ratkaisut ovat toimivia, varsinkin pienen totuttelun jälkeen. Jotain asiasta kertoo myös se, että myös Anygraaf on alkanut julkaista omaa, erillistä flash-frontendillä varustettua digipaper-sovellusta. Mm. Iltalehden näköislehti on toteutettu tällä teknologialla: http://www.iltalehti.fi/nakoislehti/
Myös Anygraafissa ollaan ilmeisesti tajuttu mihin suuntaan näköislehdissä ollaan menossa.
DonHuima
11.03.2005
Kannattaisi ajatella, miltä esim HS:n artikkelit ja tietosisältö vuosien varrelta tuntuisi WIKI tyyppisellä metalinkitetyllä sivustolla. (esim. ilmainen verkkotietosanakirja wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
)
Näköislehtien flashkikkailujen jne. yksi suurimmista ongelmista on toki haku-ominaisuuksien puute. VIELÄKIN suuremmaksi puutteeksi sanoisin tiedon kontekstuaalisen linkittämisen puutteen.
Ah’. Vielä jonain päivänä saamme järkevästi linkitetyn artikkeliston wiki tyylisesti, vaikkapa tekiikkalehdistä tai uutisartikkeleista… Tietoyhteiskuntaa odotellessa…
Et ole kirjautunut
Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään
Kirjaudu sisäänEIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä
Nimi
Otsikko:
Kommentti: