HS valitsi digilehdeksi internetin epästandardin

Uutiset, | tiistaina 01.03.2005 - Toimitus

Helsingin Sanomat on ottanut käyttöönsä internetissä julkaistavan näköislehden Flash-versiona, jossa ei käytetä internetin html-perusstandardia. Hesarin uusi näköislehti on luettavissa verkkolehden lukijoille, joille on uuden version lisäksi tarjolla edelleen html-pohjainen verkkolehti. Iltasanomia ja IT-viikkoa lukuunottamatta muut mediat Suomessa ovat siirtyneet käyttämään alun alkaen internet-maailmaan soveltuvaa html-pohjaista Doris Epaper-ratkaisua.

HS:n näköislehden on tuottanut suomalainen Mederra Oy, joka on uusi tulokas alan mediamarkkinoille. Alan markkinajohtaja on Anygraaf Oy, joka on saavuttanut vuosien kuluessa jo vankan jalansijan Doris-informaatiojärjestelmien tuottajana. Sen näköislehti-teknologioita on jo kymmenissä eri medioissa Suomessa ja ulkomailla.

Mediaviikon HS:n näköislehden testaus:

HS satsasi väärään teknologiaan

Mediaviikon toimitus testasi, miten Helsingin Sanomien uusi näköislehti toimii ja vertasi sitä maaakuntalehdissä yleisesti käytössä olevaan Doriksen Epaper-ratkaisuihin. Vertailulehtenä oli sanomalehti Kaleva.

Latausajat

HS:n näköislehden lataaminen kesti selvästi kauemmin.
HS:n lehden selaaminen oli olennaisesti hitaampaa.
Kalevan versiossa oli koko lehden sivusto nähtävissä ruudun oikeassa reunassa. HS:ssä ei, mikä vaikeuttaa eri osioihin siirtymistä.

Navigointi

HS:n sivuilla navigointi oli epämieluisaa, koska sivua pitää scrollata pystysuunnassa ja sivusuunnassa, jos haluaa sivun lukea. Sivun aineiston havainnointi yhdellä silmäyksellä on myös hankalaa.

Kalevan digilehden etuna on myös se, että yhden jutun voi klikkauksella avata erilliseen ruutuun, jossa se on selvästi luettavissa ja vaikkapa tulostettavissa.

Muut versiot

Kalevan lehden voi lukea myös pdf-versiona ja tulostaa, HS:llä tämä ominaisuus puuttuu.

Doriksen Epaper on saatavissa myös mobiiliin päätelaitteeseen, HS:n versiota ei.

Doriksen Epaper voidaan lukea ilman mitään erillistä browser-hankintaa, mutta Flash ei välttämättä toimi automaattisesti kaikissa selaimissa ellei sitä ole erillisesti asennettu.

Haun puuttuminen on kivikautista viestintää

Tärkein ja internetin kannalta kaikkein keskeisin heikkous HS:n digilehdessä on hakuominaisuuden puuttuminen, koska aineisto ei ole html-muodossa. Haku on internetin yksi merkittävimpiä ja ellei tärkein toiminto. Sen puuttuminen näköislehdestä tekee lehdestä passiivisen informaatiomössön, joka on paluuta menneisyyteen. Kuka internettiin tottunut käyttäjä näin kivikautista toimintaa voi hyväksyä?

Onkin ennustettavissa, että kuluttajat eivät tule ottamaan omakseen Flash-pohjaisia lehtiä, koska ne eivät yksinkertaisesti ole tätä päivää, eivätkä sovellu internetin maailmaan. Flash on ollut käytössä jo vuosia, eikä se ole yleistynyt missään maailmassa sisällön välittämisen teknologiana. Ei siis ole ihme, että muut mediat ovat suosiolla omaksuneet sellaisen teknologian, joka istuu kehityksen valtavirtaan ja sopii internettiin.

Onneksi Hesarin lukijoille on tarjolla vielä oikea ja kunnon verkkolehti epäkelvon näköislehden rinnalla.

Ylläoleva arvio perustuu Mediaviikon testitulokseen, eikä Mediaviikko ota vastuuta esittämiensä arvioiden käytettävyydestä tai todistusvoimasta tuotteiden hankintaa tai ostopäätöstä tehtäessä, mikä jää jokaisen omaan harkintaan.

---

Toimitus