Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Helsingin yliopiston kirjasto tuo aarteet esiin

Uutiset, | maanantaina 07.03.2005 - Toimitus

Helsingin yliopiston kirjaston Aarteet-näyttelyssä esitellään 9.3. alkaen kansalliskirjaston kulttuuriaarteita yli 2100 vuoden ajalta. Esillä on sekä kansallisia että kansainvälisiä harvinaisuuksia.

Näyttelyssä ilmenee, miten oma kansallinen kirjakulttuurimme ei ole syntynyt erillisenä saarekkeena, vaan osana ja vuorovaikutuksessa maailman kulttuurien kanssa. Näyttelyteokset
edustavat monipuolisesti eri tieteenaloja ja kirjallisuutta aina
teologiasta tähtitieteeseen, maantieteeseen, kasvi- ja
eläintieteisiin, humanistisiin tieteisiin ja insinööritieteisiin
saakka.

Näyttelyssä lähdetään liikkeelle kirjaston vanhimmista
käsikirjoituksista, Egyptistä peräisin olevista papyruksista noin
200 eKr ja ostrakoneista, ruukunpalasista, jotka toimivat muinaisessa Egyptissä kirjoitusalustana, ja edetään kiinalaiseen 1300-luvun puupainatteeseen. Esillä on myös kiinankielinen
käsikirjoitusfragmentti 350-luvulta jKr sekä arabiankielinen
keittokirja 1200-luvulta.

Muinaisesta Egyptistä ja kaukoidästä siirrytään Eurooppaan.
Varhaista länsimaista kirjallisuutta esitellään käsikirjoituksin
sekä 1400-luvun puolen välin merkittävän eurooppalaisen keksinnön, kirjapainon tuottein, inkunaabelein. Esillä ovat muun muassa kirjaston varhaisin sidottu latinan-kielinen käsikirjoitus, vanhin irrallinen käsikirjoituskatkelma 1100-luvulta, kirjaston vanhimman painetun länsimaisen teoksen katkelma vuodelta 1457, kirjaston vanhin kokonaisena säilynyt painettu teos vuodelta 1467, ensimmäinen painettu maailmanhistorian käsikirja 1474, maailman ensimmäinen painosta ilmestynyt kartasto 1477 ja maailman ensimmäinen painettu erikoisatlas 1485. 1500-luvun esikoisista mainittakoon ensimmäinen tieteellisin periaattein laadittu kasviku-vasto ja ensimmäinen kätilöille tarkoitettu kuvitettu teos.

Suomalaisista esikoisista ovat esillä näyttelyssä muun muassa
ensimmäinen Suomea varten painettu teos Missale aboense 1488, ensimmäiset suomen kielellä painetut teokset 1500-luvulla,
ensimmäinen Suomessa painettu suomenkielinen julkaisu 1600-luvulta, ensimmäiset almanakat, ensimmäinen suomen kielen kielioppi, sanakirja, sanomalehti ja tietosanakirja. Esillä ovat myös Helsingin yliopiston kirjaston vuonna 2004 hankkimat harvinaisuudet: 1484 painettu Psalttari, jota tämän lisäksi tunnetaan vain yksitäydellinen kappale, ja aiemmin täysin tuntematon suomenkielinen virsikirja 1600-luvulta.

Näyttelyssä esitellään myös musiikkia alkaen varhaisimmista
keskiaikaisista nuottinäytteistä Sibeliuksen käsikirjoituksiin sekä
kirjataidetta ja grafiikkaa venäläisistä futuristeista Akseli
Gallen-Kallelaan ja Helene Schjerfbeckiin. Käsikirjoituskokoelmista on koottu niin orientaliaa kuin eksotiikkaa, kuten persialainen käsikirjoitus, singalinkielinen palmunlehtikirjoitus ja Tervikin salakirjoitus. Lisäksi esillä on kirjeitä kuuluisilta taiteilijoilta ja säveltäjiltä, kuten Claude Monet´lta, Auguste Rodinilta, Enrico Carusolta, Giacomo Puccinilta ja Claude Debussyltä.

Paitsi vanhimpia, harvinaisimpia ja ainutlaatuisimpia dokumentteja, näyttelyssä esitellään myös kansalliskirjaston kauneimpia sidoksia, loistopainoksia ja -kuvituksia. Pienpainatekokoelmasta koottu valikoima osoittaa, miten 100 vuotta vanhat mainokset, hinnastot ja ohjelmalehtiset heijastavat omaa aikaansa ainutlaatuisella tavalla.

Kirjaston pienikokoisimpia kirjoja edustavat näyttelyssä
metallikotelossa oleva miniatyyrikoraani ja lastenkirja 1800-luvulta. Esillä on myös varhaisin painettu paperinukke
Brummeriana-kokoelmasta.

Näyttely kertoo mielenkiintoisia tarinoita myös kirjan
omistushistoriasta, miten kirja monien seikkailujen jälkeen on
löytänyt kotinsa juuri Suomen kansalliskirjastosta, kuten Mikael
Agricolan omistama kirja ja Pietari Suuren isän opettajan ja langon omistama kirja ja ensimmäisen venäläisen tiedemiehen Mihail Vasilevit Lomonosovin kirja. Aarteet-näyttelyn yhteydessä ilmestyykuvitettu luettelo, jossa on laajat kuvailutekstit esillä olevasta aineistosta.

Näyttelyn on suunnitellut kansalliskirjaston kokoelma-asiantuntijoista koostuva työryhmä yhteistyössä eri tieteenalojen tutkijoiden kanssa. Näyttely on osa kansalliskirjaston kokoelmahanketta, johon näyttelyn lisäksi liittyy ensi syksynä julkaistava kirjahistoriallinen verkkoteos ja 2004 marraskuussa ilmestynyt kokoelmien synnystä ja historiasta kertova tietokirja Muistiin painettua. Kansalliskirjaston kulttuuriaarteita. Näyttelyllä juhlistetaan myös Helsingin yliopiston 365-vuotisjuhlavuotta. Aarteet-näyttelyn yhteydessä ilmestyy luettelo, jossa on laajat kuvailutekstit esillä olevasta aineistosta.

Samanaikaisesti Aarteet-näyttelyn kanssa avataan Helsingin yliopiston kirjaston galleriassa kaikki Euroopan maat kattavan
palimpsestikäsikirjoitusprojektin loppunäyttely Rinascimento
Virtuale, joka on järjestetty Helsingin yliopiston kirjastoon
yhteistyössä projektin Suomen edustajien professori Jaakko Frösénin ja tutkija Mika Hakkaraisen kanssa. Lisäksi galleriassa on tutkija Anja Inkeri Lehtisen suunnittelemat kaksi näyttelykokonaisuutta:Tieteen tulo Suomeen keskiajalla ja Aarteita kirkkojen arkistoista, joissa on esillä keskiaikaisia käsikirjoituksia kansalliskirjaston kokoelmista.


Toimitus

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: