Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

EU haluaa estää kohdennetun mainonnan

EU ryhtyy sääntelemään digimainontaa

Uutiset, Internet, | maanantaina 18.01.2021 - Toimitus

EU:n parlamentti haluaa suosia digitaalista mainontaa, joka on vähemmän tunkeilevaa kontekstimainontaa ja joka vaatii vähemmän käyttäjätietoja eikä ole riippuvainen käyttäjän ja sisällön välisestä aiemmasta vuorovaikutuksesta. Mepit pyytävät lisäksi komissiota arvioimaan vaihtoehtoja kohdennetun mainonnan sääntelemiseksi, mukaan lukien asteittainen käytöstä luopuminen, joka johtaa kieltoon.

Mepit hyväksyivät joulukuussa kaksi erillistä lainsäädäntömietintöä, joissa parlamentti kehottaa komissiota puuttumaan verkkoympäristön nykyisiin puutteisiin digipalveluja koskevassa säädöspaketissaan.

Nykyiset EU:n digitaalisia palveluita koskevat säännöt ovat säilyneet pitkälti muuttumattomina vuosia. Esimerkiksi sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin hyväksynnästä on kulunut jo 20 vuotta. Uuden säädöspaketin avulla on tarkoitus muokata digitaalitaloutta EU:n tasolla sekä asettaa normit muulle maailmalle, kuten se teki tietosuojan suhteen.

Tiukempia sääntöjä laittoman verkkosisällön torjumiseksi

Euroopan parlamentti vaatii, että kaikkien EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden palveluntarjoajien täytyy noudattaa digipalvelusäädöksen sääntöjä, kun niiden palvelut on suunnattu EU:n kuluttajille tai käyttäjille.

Mepit esittävät sitovan ilmoitus- ja toimintamekanismin perustamista, jotta käyttäjät voisivat ilmoittaa mahdollisesti laittomasta sisällöstä tai toiminnasta verkossa toimiville välittäjille. Tämä auttaisi välittäjiä reagoimaan nopeasti ja kertomaan avoimemmin, kuinka ne ovat toimineet mahdollisesti laittoman sisällön suhteen. Käyttäjien pitäisi voida hakea korvausta kansallisen riitojenratkaisuelimen kautta.

Parlamentti vaatii, että laittomat ja haitalliset sisällöt erotetaan selvästi toisistaan (oikeudellisen vastuujärjestelmän tulisi koskea ”laitonta sisältöä” vain siten, kun se on määritelty EU:n tai kansallisessa lainsäädännössä).

Alustat eivät saisi käyttää lataussuodattimia tai muunlaista sisällön ennakkotarkastusta haitallisen tai laittoman sisällön havaitsemiseksi. Lopullisen päätöksen siitä, onko sisältö laitonta vai ei, tulisi tehdä riippumaton oikeuslaitos eivätkä yksityiset yritykset, mepit huomauttavat.

Haitallista sisältöä, vihapuhetta ja disinformaatiota tulisi käsitellä tiukempien avoimuusvelvoitteiden kautta. Kansalaisten medialukutaitoa olisi myös tuettava erityisesti koskien tällaista sisältöä.

Turvallisempi internet kuluttajille

Parlamentin mielestä uusien sääntöjen ohjaaviin periaatteisiin olisi kuuluttava myös periaate, jonka mukaan ”se mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on laitonta myös verkossa”. Huomioon on otettava myös kuluttajansuoja ja käyttäjien turvallisuus.

Alustojen ja verkossa toimivien välityspalvelujen on pystyttävä paremmin havaitsemaan ja poistamaan perättömiä väittämiä ja torjumaan epärehellisiä elinkeinonharjoittajia, eli niitä, jotka myyvät väärennettyjä lääkinnällisiä laitteita tai vaarallisia tuotteita, kuten tapahtui koronavirusepidemian aikana.

Mepit haluavat myös ottaa käyttöön uuden ”Tunne yritysasiakkaasi” -periaatteen. Sen mukaan alustojen täytyisi tehdä tarkastuksia ja lopettaa vilpillisten yritysten niiden palveluissa harjoittama laittomien ja vaarallisten tuotteiden ja sisällön myynti.

Lisäksi mepit haluavat erityisiä sääntöjä, joilla estetään (eikä vain korjata) suurten alustojen aiheuttama markkinoiden puutteellinen toiminta, jotta markkinat voidaan avata uusille tulijoille, kuten pk- ja startup-yrityksille.

Parlamentin täysistunto hyväksyi sisämarkkinavaliokunnan valmisteleman aloitteen äänin 571 puolesta, vastaan 26 ja 94 tyhjää. Lisätietoja parlamentin vaatimuksista löytyy täältä and täältä.

Vähennetään käyttäjien riippuvuutta algoritmeista

Mepit haluavat käyttäjille enemmän valtaa siihen, mitä he näkevät verkossa, sekä mahdollisuuden jättäytyä kokonaan sisällön kuratoinnin ulkopuolelle. Heidän riippuvuuttaan algoritmeistä pitäisi myös vähentää. Kohdennetun mainonnan käyttöä olisi myös säänneltävä tiukemmin. Mepit haluavat suosia mainontaa, joka on vähemmän tunkeilevaa kontekstimainontaa ja joka vaatii vähemmän käyttäjätietoja eikä ole riippuvainen käyttäjän ja sisällön välisestä aiemmasta vuorovaikutuksesta. Mepit pyytävät lisäksi komissiota arvioimaan vaihtoehtoja kohdennetun mainonnan sääntelemiseksi, mukaan lukien asteittainen käytöstä luopuminen, joka johtaa kieltoon.

Tulevaan säädökseen pitäisi sisältyä myös oikeus käyttää digitaalisia palveluja anonyymisti aina kun se on mahdollista. Komission tulee myös arvioida, olisiko jonkin eurooppalaisen tahon tehtäväksi annettava uusien sääntöjen noudattamisen valvominen ja sakkojen määrääminen.

Parlamentin täysistunto hyväksyi oikeudellisten asioiden valiokunnan valmisteleman kannan äänin 637 puolesta, 26 vastaan ja 28 tyhjää. Lisätietoja parlamentin hyväksymästä kannasta löytyy täältä ja täältä.

Perusoikeudet verkossa

Kolmas parlamentin hyväksymä päätöslauselma käsittelee perusoikeuskysymyksiä. Parlamentin täysistunto hyväksyi päätöslauselman äänin 566 puolesta, 45 vastaan ja 80 tyhjää. Siinä vaaditaan, että sisällön poistaminen on tehtävä ”huolellisesti, oikeasuhteisesti ja syrjimättömästi”, jotta voidaan taata sananvapaus ja tiedonsaannin vapaus sekä yksityisyyden suoja ja tietosuoja. Mepit huomauttavat myös, että ihmisten heikkouksiin perustuva mikrokohdentaminen on ongelmallista kuten myös vihapuhe ja disinformaatio. He vaativat verkkoalustoja myös kertomaan avoimemmin rahaksi muuntamista koskevista politiikoistaan.


Toimitus

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: