Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Yritysviestinnässä kohti sähköistä suhdetoimintaa

| perjantaina 30.11.2007 - Paavo Vasala

Yritysten viestintä, eli mainonta osana muuta markkinointiviestintää sekä tiedottaminen elävät nyt harvinaisen kiihkeää muutosaikaa. Syynä on ennen muuta digitaalinen informaatioteknologia, joka mullistaa tiedotusmaailmaa. Osaavalle viestinnälle muutokset merkitsevät aina mahdollisuutta menestyä kilpailussa muita paremmin. Ennakoin, että siirrymme nopeasti sähköisen suhdetoiminnan aikaan, jolloin massatiedottamisen sijaan syntyykin miltei yksilökohtainen yritysviestintä.

Yritysten viestintä, eli mainonta osana muuta markkinointiviestintää sekä tiedottaminen elävät nyt harvinaisen kiihkeää muutosaikaa. Syynä on ennen muuta digitaalinen informaatioteknologia, joka mullistaa tiedotusmaailmaa. Osaavalle viestinnälle muutokset merkitsevät aina mahdollisuutta menestyä kilpailussa muita paremmin. Ennakoin, että siirrymme nopeasti sähköisen suhdetoiminnan aikaan, jolloin massatiedottamisen sijaan syntyykin miltei yksilökohtainen yritysviestintä.

Mainonta on perinteisesti hoidettu isojen joukkotiedotusvälineiden kautta. Iso ilmoitus Hesarin etusivulla on taannut, että tuote tulee tunnetuksi ja kauppa alkaa käydä. Nyt kohteet ovat pirstaloituneet hajalleen mikä minnekin: töllöttäjiksi television ja radion sadoille vaihtoehtoisille kanaville, erikoislehtien lukijoiksi, ilmaislehtien selaajiksi, suoramainosten vilkaisijoiksi, nettisurffalijoiksi,ja taitaa monelle riittää, että näkee mainoksen kaupan katossa tai Hakametsän lätkäkaukalon seinässä.

Yrityksen pitää etsiä uudet keinot tavoittaakseen asiakkaansa. Ratkaisu ei ole varmaan sellainen, että laittaa mainoksia suunnitelmallisesti riittävän moneen mediaan, jotta tavoittaa mahdollisimman monen. Haulikkoammunta tuo laihan tuloksen. Liian moni hauli menee ohi. Tärkeintä on löytää yksilö, koska vain yksilö tekee ostoksen. Niinpä olennaista on muodostaa pitempikestoinen informaatiosuhde asiakkaan ja yrityksen välille.

Tiedottamisessa digitalisoitumisen muutos on varsin riipaiseva. Koska massamedian merkitys yleisen mielipiteen muodostajana supistuu kovasti, pitää tavoittaa yksilöt muita kanavia käyttäen. Nyt ei enää olekaan niin suurta väliä, mitä Helsingin Sanomat tai Kauppalehti kirjoittavat yrityksestä, koska näitä juttuja luetaan niukasti. Jatkossa lehtijutuista piitataan yhä vähemmän, verkkomedian julkisuudesta kyllä sitäkin enemmän. Sitä paitsi lehdet itsekään eivät käytä entiseen malliin tilaa yritystalouden asioihin, vaan pikemminkin viihteeseen.

Viestinnässä, niin mainonnassa kuin tiedottamisessa, siirrytään sähköiseen suhdetoimintaan, jossa markkinoinnin ja tiedottamisen nykyiset rajat hämärtyvät tai jopa katoavat kokonaan. Syntyy, ja on jo syntynyt, netin kautta tietokantoihin pohjatuvat kontaktointijärjestelmät. Niiden ansiosta mikä yritys tahansa voi poimia yksilön esiin erikoispiirteineen, ikään kuin inhimillisinä persoonina yrityksen keskustelukumppaniksi. Hänelle voidaan lähettää informaatiota sähköisesti monessa muodossa: sähköpostilla, webin kautta ja lopulta toimittaa tavara postissa tai saada asiakas kauppaan esimerkiksi sähköisen tarjouksen avulla.

Monet vannovat kuitenkin ns. henkilökohtaisen viestinnän ja suhdetoiminnan puolesta. Sähköinen suhdetoiminta ei tietenkään poista ihmisyyteen kuuluvaa kahdenvälistä kommunikaatiota, joka säilyy elämän jännittävänä ytimenä. Sähköinen yksilökohtainen viestintä erityisesti netin kautta kuitenkin tuo uuden ulottuvuuden ja ratkaisee myös joukkoviestinnän tarpeita.

Hyvä esimerkki sähköisestä suhdetoiminnasta on mm. Lidlillä, joka lähettää viikoittain sähköpostilla tarjoukset halutuista tuotteista. Lidlin uutiskirje tulee säännöllisesti ja se on tehty ikään kuin nimenomaan yhtä vastaanottajaa varten. Interaktiivisuudessa on tosin vielä parannettavaa.

Sähköinen suhdetoiminta tulee ratkaisemaan myös yritystiedottamisen monet haasteet. Avainvaikuttajille voidaan suunnata tiettyjä viestejä ja muodostaa erityisiä yhteisöjä, joissa yksilö nousee tärkeimmäksi, tasavertaisena keskustelukumppanina.

Blogit ovat eräs ilmiö kohti sähköistä suhdetoimintaa. Niissäkin korostuu individuaali. Yksilön ympärille muodostuu sähköinen suhdetoimintaverkosto, jossa ihmiset eivät fyysisesti tunne toisiaan, eivät puhu toisilleen tai eivät sano edes oikeaa nimeään toisilleen. Helsingin Sanomat onkin oikealla tiellä ostaessaan Blogilista.fi:n, jossa on luetteloitu jo noin 1300 suomalaistaa bloggaajaa. He ovat eräänlaisia mielipidejohtajia, joiden kautta sanoma kulkee massoille.


Paavo Vasala

Paavo Vasala on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri (tiedotusoppi) Tampereen Yliopistosta. Hän on työskennellyt toimittajana sanomalehti Kalevassa, kunnes perusti viestintätoimiston 1984. Hän on perustanut 1997 tiedotepalvelu Pressi.comin, jonka STT osti 2004. Hän on ollut perustajaosakas Liana Technologies Oy:ssä (ent. Koodiviidakko Oy), ja on myynyt osakkeensa Ilkka-Yhtymä Oyj:lle. Lisäksi hän on osakkaana muutamissa pienissä start-up -firmoissa.

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: