Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Suomi -aikakauslehtien luvattu maa

| perjantaina 21.04.2006 - Paavo Vasala

Aikakauslehdet elävät eri tahtiin kuin sanomalehdet, jotka ovat ajautuneet laskevaan levikkikierteeseen internetin takia. Aikakauslehtien kokonaislevikki kasvaa. Tänä keväänä Suomessa koetaan jopa ennennäkemätön buumi uusista aikakauslehdistä, eikä vauhti näytä hiljenevän jatkossakaan. Pienkustantajat virittelevät hankkeitaan mielikuvituksen voimalla ja isoimmat tekevät rahalla mittavia miljoonasatsauksia, joista ruotsalaisen Bonnierin uusin lanseerausaalto on osoituksena.

Aikakauslehdet elävät eri tahtiin kuin sanomalehdet, jotka ovat ajautuneet laskevaan levikkikierteeseen internetin takia. Aikakauslehtien kokonaislevikki kasvaa. Tänä keväänä Suomessa koetaan jopa ennennäkemätön buumi uusista aikakauslehdistä, eikä vauhti näytä hiljenevän jatkossakaan. Pienkustantajat virittelevät hankkeitaan mielikuvituksen voimalla ja isoimmat tekevät rahalla mittavia miljoonasatsauksia, joista ruotsalaisen Bonnierin uusin lanseerausaalto on osoituksena.

Bonnier ei ole ainoita, jotka uskovat Suomen kasvaviin aikakauslehtimarkkinoihin. Tänä keväänä on Aikakauslehtiliiton mukaan lanseerattu 20 uutta aikakauslehteä. Tahti on kiihtynyt, sillä viimeisen neljän vuoden aikana lanseerauksia oli 60. Tämä on kyllä viiden miljoonan asukkaan maassa paljon kun ottaa huomioon, että aikalauslehtinimikkeitä on jo ennestään tuhansia.

Aikakauslehtiliiton mukaan Suomessa ilmestyi vuonna 2003 kaikkiaan 3546 aikakauslehteä, joista kerran viikossa ilmestyviä oli peräti 54. Lehtien liikevaihto kasvoi vajaa kuusi prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihtoa aikakauslehdet tekivät vuonna 2004 kaikkiaan 681 miljoonaa euroa, mistä 64 prosenttia tuli tilauksista.

Aikakauslehtien kokonaislevikki on kasvanut lähes seitsemän prosentin vuositahtia. Kuluneen kymmenen vuoden aikana Kansallisessa Mediatutkimuksessa mukanaolevien yleisölehtien kokonaislevikki on kasvanut peräti noin kahdella miljoonalla. Viime vuonna parhaiten menestyivät tiede- ja kulttuurilehdet. Suomalaiset ovat lehtien lukukansaa.

Hyvänä ja tuoreena esimerkkinä on Helsingissä ilmestymisensä aloittanut, piskuinen, yksityinen Läs-lehti, jota jaetaan ilmaiseksi kahviloissa, gallerioissa ja eräissä liikkeissä. Lehti väittää olevansa populääri, urbaani kulttuurilehti, ja läpeensä kaupallinen. Jopa Läs-merkkisiä vaatteita se alkaa tuottaa markkinoille tukeakseen brändiään. Luovalla markkinoinnilla tai journalismilla ei ole onneksi mitään rajoja.

Suuren ruotsalaisen Bonnierin ilmoitus tuoda lifestyle-lehtiä Suomeen on kiintoisa hanke. Nyt Bonnier on painanut Suomeen vain käännöslehtiä, jotka ovat monilta osin vieraita ja maistuvat ulkokultaisilta suomalaiseen mentaliteettiin. Suomalaisuus ja kansan ajattelu on paljon erilaisempaa kuin läntisissä naapureissamme. Suomalaisuus on uniikkia, jota ei voi ulkomailla ymmärtää. Sen vuoksi kotimaisen toimituksen varaan rakennettavat Bonnierin uudet lehdet tulevat varmaan menestymään paremmin.

Voi olla, että lehtimarkkinoiden evoluutio tuottaakin aikakauslehdille oman paikkansa ihmisten kulutustottumuksissa. Ehkäpä juuri erikoislehdet ja elämykset ovat niitä asioita, joita todella aikakauslehdistä halutaan lukea. Lisäksi aikakauslehti on välineenä aika kätevä kun se mahtuu laukkuun tai istuu pöydän kulmalle mukavasti, toisin kuin aamun Hesari, jota sotkee ja peittää paperivuorella koko aamiaispöydän pahemman kerran.

Internet kuitenkin syö myös aikakauslehtiä. Onhan muun muassa maailman suurin talouslehti Businessweek lopettamassa kokonaan ulkomaiset painokset, koska netistä saa lukea lehden sisällön tuoreena ja monipuolisena. Jos aikakauslehdet eivät rakenna strategiassaan oikeita html-pohjaisia verkkolehtiä, ne ajan kuluessa joutuvat vääjäämättä vaikeuksiin paperisten versioidensa kanssa. Joku tekee aina verkkoon jotain kiinnostavampaa. Myös mainonnan teho on paljon parempi verkossa kuin lehdessä, koska verkko vie lukijan linkin ansiosta todelliseen kaupalliseen prosessiin.


Paavo Vasala

Paavo Vasala on koulutukseltaan Yhteiskuntatieteiden maisteri (tiedotusoppi) Tampereen Yliopistosta. Hän on työskennellyt toimittajana sanomalehti Kalevassa, kunnes perusti viestintätoimiston 1984. Hän on perustanut 1997 tiedotepalvelu Pressi.comin, jonka STT osti 2004. Vasala on perustaja ja osakas sekä hallituksen puheenjohtaja Koodiviidakko Oy:ssä. Yhtiön liiketoimintana ovat digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän pilvipalvelut Viidakko-tuoteperheen muodossa sisältäen tiedotejakelupalvelu ePressi.comin ja mediaseurantapalvelu ViidakkoMonitorin. Wasala Oy:n kautta toimina ovat myös viestinnän konsultointi ja yrityskehittäminen sekä rahoitus. Megalon Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja, toimialana verkkokauppa.

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: