Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Miksi talouslehdet yskivät?

| torstaina 28.12.2006 - Paavo Vasala

Kauppalehti järkyttää mediaväkeä ilmoittamalla vähentävänsä liki viidenneksen työntekijöistään, joista suurin osa on toimittajia. Taloussanomat on edelleen rankassa tappiokierteessä, eikä valoa näy. Yrityselämän lehtiä tekevä Talentum irtisanoo myös kymmeniä. Kaikki kertovat heikon tilanteen syyksi, että ilmoitusmarkkinat eivät vedä. Suomen taloudessa ei ole koskaan mennyt kuitenkaan näin hyvin, joten rahan puutteessa yritykset eivät jätä talouslehdissä ilmoittamatta. Mikä on siis todellinen syy?

Kauppalehden päätoimittaja Hannu Leinonen toteaa tänään kolumnissaan, että syynä ilmoituskatoon on kotimaisten investointien vähyys. Koska firmat eivät investoi Suomeen, ei ole mitään ilmoitettavaakaan, hän päättelee. Hänen mielestään jatkokaan ei näytä hyvältä. Leinonen on tässä vain puolittain oikeassa.

Jokainen kuitenkin tietää todellisen syntipukin: internetin. Verkkomedia vie talouslehdeltä lukijat. Kuka jaksaa enää selata Kauppalehden paperisilta sivuilta postin mukanaan tuomaa aineistoa, joka on edellisenä päivänä moneen kertaan uutisoitu kymmenillä nettisivuilla, lähetetty sähköpostikirjeinä ja tai jopa lyhytsanomina kännykällä. Talousuutisten lukijat ovat yritysväkeä, jotka istuvat päivät netin äärellä ja selaavat nopeasti muun työn ohessa päivän tärkeimmät uutiset.

Myös yritykset ja mediatoimistot tajuavat, että mikään ei ole enää niin vanha kuin talouslehti. Lehden sanoma ei valitettavasti hitautensa takia tavoita lukijaa, joten miksi yrityksen markkinoijat mainostaisivat sellaisessa välineessä, jota he eivät enää itsekään käytä vakavissaan. Talouslehdeltä on kadonnut sen perinteinen uskottavuus ilmoitusvälineenä.

Ilmiö on kansainvälinen. Rankasti sen kokevat nyt kaikki perinteiset mediat kuten BusinessWeek, joka pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä.

Suomessa Taloussanomat lisäsi vettä rakennemuutoksen myllyyn, kun se muutti verkkolehtensä kokonaan ilmaiseksi, ulkomaisen mallin mukaan. Lukijaa houkutellaan kaikin keinoin lehden nettisivuille. Toistaiseksi kuitenkaan verkkosivujen mainosmyynti ei ole mitenkään erityisen vilkasta. Eräiden arvioiden mukaan Taloussanomien tempaus on mielletty ”paniikkireaktioksi”, eräänlaiseksi viimeiseksi keinoksi ratkaista lehden kohtalo. Toivottavasti verkkolehti lähtee vetämään, jotta se edes säilyy, koska sinällään lehden aineisto on mainiosti toimitettua.

Mainosmyynnin kannalta asetelma on kummallinen. Yritysten halukkuus ja tarve mainostaa tuotteitaan tai palveluitaan myös b-to-b-alueella ei ole kadonnut minnekään. Verkko ei kuitenkaan pysty vielä tyydyttämään mainostajien tarpeita sillä tavalla kuin he odottaisivat. Yritykset etenevät hitaasti verkkomainonnassaan, koska toiminnasta ei ole kokemusta. Toisaalta ei kyllä ole tehokasta ja ammattimaista verkkomedian mainosmyynnin ammattitaitoakaan syntynyt kovin laajalti.

Useat yritykset investoivat nyt saman verran markkinointiin kuin ennenkin, joten minne rahat suuntautuvat? Ilmeisesti paljolti omien verkkosivustojensa ja järjestelmien kehittämiseen. Tämä kuitenkin vaatii rajua viestinnän ja markkinoinnin osaamista yhdistettynä verkkotoiminnan hallintaan. Verkon kautta tavoittaminen edellyttää huomattavasti enemmän erikoistaitoja kuin mainostaminen paperilehdissä massoille. Yrityksen verkkosivu ei ole mikään varsinainen joukkotiedotusväline siinä mielessä kuin media mielletään.

Uskon kuitenkin, että varsin pian ollaan siinä tilanteessa, että talousverkkomediat ovat hyviä mainosvälineitä, joihin yritykset satsaavat mainosrahojaan yhä enemmän. Se siis tietää kultaista aikaa niille medioille, joilla nyt riittää uskallusta ja kykyä taistella vaikean murroskauden ylitse. Paperimedia on kohta muisto vain.


Paavo Vasala

Paavo Vasala on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri (tiedotusoppi) Tampereen Yliopistosta. Hän on työskennellyt toimittajana sanomalehti Kalevassa, kunnes perusti viestintätoimiston 1984. Hän on perustanut 1997 tiedotepalvelu Pressi.comin, jonka STT osti 2004. Hän on ollut perustajaosakas Liana Technologies Oy:ssä (ent. Koodiviidakko Oy), ja on myynyt osakkeensa Ilkka-Yhtymä Oyj:lle. Lisäksi hän on osakkaana muutamissa pienissä start-up -firmoissa.

Kommentointi

Pauli Vuorio

02.01.2007

Se, että jokainen kuitenkin tietää todellisen syntipukin talouslehtien tilanneratkaisuhin ja julkaistuun mainosmyynnin heikkouteen: internetin.
Tämä perustuu a ) Olettamukseen
b ) korkeintaan niihin tutkimuksiin pintapuolisesti,jotka valtamediat yhteisesti ovat hyväksyneet “stantardeiksi ” jättäen tahallaan “villit” julkaisut ja muut mediat ja markkinointimahdollisuudet ulkopuolelle.
Jokainen ei kuitenkaan tiedä vaan olettaa asioiden olevan niin kuin ne uutisoidaan.
Verkkomedia vie talouslehdeltä lukijat. Kuka jaksaa enää selata Kauppalehden paperisilta sivuilta postin mukanaan tuomaa aineistoa, joka on edellisenä päivänä moneen kertaan uutisoitu kymmenillä nettisivuilla, lähetetty sähköpostikirjeinä ja tai jopa lyhytsanomina kännykällä.
Tämä on totta, muita keinoja tiedottamiseen käytetään.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita markkinoinnin osalta siirtymistä pelkästään sähköiseen tai puhumattakaan, että kokonaan Internetiin.Kohdistetut suoramarkkinointikampanjat ovat B to B markkinoinnissa oleellinen osa markkinointiviestintää. Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että kohdistettu olisi lainkaan sähköistä mediaa.Talousuutisten lukijat ovat yritysväkeä, jotka istuvat päivät netin äärellä ja selaavat nopeasti muun työn ohessa päivän tärkeimmät uutiset.
Olennainen seikka :Talouslehdet ovat Suomessa elitistyneet isojen yritysten tiedote ja mainoskanaviksi unohtaen liki 270.000 muuta yritystä.
Ei pelkkiä pörssiin ja suuriin yrityksiin keskittyviä asioita jaksa pienyrittäjä lukea kuin viihteellisenä asiana.
Suuryrityksiä kun Suomessa on vain hieman yli 500.

Uskon kuitenkin, että varsin pian ollaan siinä tilanteessa, että talousverkkomediat ovat hyviä mainosvälineitä, joihin yritykset satsaavat mainosrahojaan yhä enemmän. Se siis tietää kultaista aikaa niille medioille, joilla nyt riittää uskallusta ja kykyä taistella vaikean murroskauden ylitse. Ei automaattisesti. Paperimedia on kohta muisto vain.
Myös talousVERKKOMEDIAN pitää muuttua sellaiseksi, että se palvelee suurempaa osaa yritys ja julkisen sektorin päättäjistä.
Sekä mielenkiinto, että hyöty näkökulmasta.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja
Yrittäjälinja- Julkaisut

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: