Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Median valta on vaikutusvaltaa, nuoret jo omilla teillään

| perjantaina 18.01.2008 - Paavo Vasala

Helsingin yliopiston viestintätutkijat toteavat tuoreessa selvityksessään, että kansan enemmistö uskoo median vaikuttavan mielipiteisiin ja poliittisiin päätöksiin. Tämä itsestäänselvyys on ollut tiedossa jo kautta historian. Uutinen on se, että nuoret eivät enää pidä mediaa vallankäyttäjänä.

Median vallankäytön tutkiminen on luonnollisesti kiinnostavaa, vaikka loppujen lopuksi aika mitäänsanomatonta. Tärkeämpää on pohtia, miten media saa toimia vapaasti. Vieläkin olennaisempaa on miettiä, miten media voi täyttää mahdollisimman hyvin tiedonvälitystehtävänsä muuttuvassa maailmassa. Tekniikan murros luo kokonaan uudet viestintämenetelmät. Lisäksi median taloudelliset ja yhteiskunnalliset toimintaedellytykset ovat maittain kovin erilaiset. Nämä ovat tämän päivän polttavia asioita.

Median poliittisen vallan merkityksen on konkreettisimmin todennut Neuvostoliiton bolshevikkien diktatorisen vallankumouksen järjestänyt V.I. Lenin. Hän sanoi, että lehdistö on kollektiivinen agitaattori, propagandisti ja organisaattori puolueen palveluksessa. Voiko tämän selvemmin ilmoittaa, että medialla on poliittista valtaa ja valtaa vaikuttaa mielipiteisiin? Leninin oppien mukaan median tehtävänä on ”kiihottaa kansaa yksipuolisella informaatiolla toimimaan diktatorisen puolueen työvälineenä”.

Median vaikutusvallan merkitys on edelleenkin suuri mielipiteiden ohjaajana, kun yhteiskunta toimii epädemokraattisesti eli toisin sanoen kun sananvapaus ei toteudu täysimääräisesti. Nyky-Venäjällä presidentti Vladimir Putin on kahlinnut tiedotusvälineet omaan hallintaansa vaikuttaen vaalituloksiin. Sen seurauksena hän on saanut poliittisen vallan ja pystynyt kaappaamaan klaanilleen valtavat pääomat kuin tyhjästä. Epädemokraattisissa maissa media on myös taloudellisen vallan työväline.

Läntisissä demokraattisissa maissa median valta on kuitenkin enemmänkin näennäistä mielipideherruutta. Päätöksenteon ja vallan rakenteet ovat toisaalla. Myös valtaosa lukijoista tämän oivaltaa. Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaista katsoo, että tiedotusvälineillä ei ole liikaa valtaa. Nettinuorista vain joka neljäs enää arvelee, että medialla on liikaa valtaa.

Kun tutkitaan valtaa, tulee vallan ominaisuudet määritellä tarkoin. Nyt tutkimuksessa päätellään, että medialla on liikaa vaikutusvaltaa, ja ikään kuin yleistetään, että sen seurauksena medialla on ylipäätään mitä tahansa valtaa liikaa. Mielestäni vaikutusvallan seurauksena medialla ei ole kokonaisuudessaan valtaa paljoakaan. Valta on moniulotteinen asia. Todellinen valta on yritysten ja pankkien taloudellista valtaa, ammattiyhdistyksen taloudellista valtaa, poliittisen päätöksenteon valtaa, yhteiskunnan väkivaltakoneiston valtaa ja instituutioiden hallinnollista valtaa, tuomiovaltaa, ja jopa voimakkaiden yksilöiden henkistä ja fyysistä valtaa. Pelkkä vaikutusvalta ei riitä vielä nimeämään mediaa erityisen vallan haltijaksi, vaikka tiedotusvälineitä kutsutaankin epävirallisesti neljänneksi valtiomahdiksi.

Yleisradiolla ja Helsingin Sanomilla on ilman muuta vaikutusvaltaa, mutta esimerkiksi Sanoma-konsernin valta rajoittuu yhtiön tavanomaisen liiketoiminnan muodostamiin puitteisiin. Taloudellinen valta, tai muukaan valta, ei ulotu markkinataloudessa tämän laajemmalle.

Median vallasta puhuminen tällä hetkellä haiskahtaa 70-luvun politiikalta, jolloin median vallan esiinnostamisella oli taistolaisen vallankumoustoiminnan tarkoitusperät.

Median valta on nyt kohdallaan. Valta on juuri sellainen kuin sille kuuluukin vapaassa yhteiskunnassa. Sananvapaus tuo jokaiselle sen vaikutusvallan, jonka periaatteessa haluaa tai pystyy ottamaan kuka tahansa. Nuoret, jotka eivät enää pidä mediaa vallankäyttäjänä juurikaan, ovatkin toimineet juuri näin netin kautta. Internet suo kenelle tahansa vapaan kanavan käyttää vaikutusvaltaa mielipiteisiin ja vaikkapa politiikkaankin ilman suuria pääomia.


Paavo Vasala

Yhteiskuntatieteiden maisteri, (tiedotusoppi) Tampereen Yliopisto. Työskennellyt toimittajana sanomalehti Kalevassa kunnes perusti viestintätoimiston 1984. Perustanut 1997 tiedotepalvelu Pressi.comin, jonka STT osti 2004. Perustaja ja osakas sekä hallituksen puheenjohtaja Koodiviidakko Oy:ssä vuodesta 2005. Liiketoimintana digitaaliset markkinoinnin ja viestinnän pilvipalvelut, Viidakko-tuotteet, verkkomedian uutisseuranta Webnewsmonitor.com, Somemonitor.com sekä tiedotepalvelu ePressi.com. Wasala Oy:n kautta toimina viestinnän konsultointi ja yrityskehittäminen, rahoitus. Megalon Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja, verkkokauppa.

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: