Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Kategoriat - ePressi

ePressi

Oikeuskanslerinvirasto ei näe moitittavaa Ruokaviraston tulkinnassa kieltää tieteellisten tutkimusten jakaminen elintarvikevalvonnan piirissä olevilta toimijoilta

la 12.06.2021

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto teki 7.5.2020 Ruokaviraston toiminnasta kantelun oikeuskanslerinvirastolle, kun uudenlaiseksi koettu tieteellisten tutkimuksien jakamista koskeva tulkinta tuli ilmi. Ruokavirasto kiisti, että kyseessä olisi uusi tulkinta ja vetosi oikeuskanslerinvirastolle antamassaan selvityksessä muun muassa EU-säädöksiin, joihin jäsenmailla ei juurikaan ole tulkintavaraa. 7.6.2021 tulleen ratkaisun mukaan, asiaa koskevat säännökset ja Ruokavirastolta saatu selvitys huomioon ottaen, oikeuskanslerinvirasto ei ole havainnut Ruokaviraston ylittäneen harkintavaltaansa tai menetelleen muutoinkaan virheellisesti.

Taustaa

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liittoon tuli huhtikuun 2020 alussa useita yhteydenottoja jäsenyrityksiltä ja myös ei-jäsenyrityksiltä, joissa kerrottiin, että kunnan terveystarkastaja on vaatinut elintarvikealan toimijaa poistamaan sosiaalisen median kanavastaan tai internet-sivuiltaan tieteellisiä tutkimuksia. Toimijat joutuivat poistamaan sosiaalisen median kanavistaan muun muassa vitamiineihin liittyviä tutkimuksia. Toimijoille vaatimusta perusteltiin Ruokaviraston ohjeistuksella, jossa tieteellinen tutkimus tulkitaan myynnin edistämiseksi ja lääketieteellinen tutkimus lääkinnälliseksi väitteeksi. Ruokaviraston tulkinnasta nousi kohu ja useat eri tahot ottivat kantaa uudenlaiseksi tulkinnaksi koettuun viranomaisen vaatimukseen. Epäselvän tilanteen vuoksi Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto päätti tehdä Ruokaviraston tulkinnasta kantelun oikeuskanslerinvirastolle.

Vastaavaa tulkintaa ei ole nähtävästi tehty muissa jäsenmaissa

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton tiedossa ei ole, että muissa EU:n jäsenmaissa elintarvikealan valvonnan piirissä olevilta toimijoilta olisi kielletty tai rajoitettu tieteellisten tutkimusten jakamista Suomessa keväällä 2020 esiin tulleella tavalla. Myöskään loppukeväästä 2020 Euroopan Komission organisoiman yhteiseurooppalaisen valvontahankkeen (Co-ordinated Control Plan) hanketiedoista ei käy ilmi, että valvonnan aikana olisi ohjeistettu puuttumaan elintarvikealan toimijoiden tieteellisten tutkimusten jakamiseen.

”Tieteellisten tutkimusten jakaminen elintarvikealan toimijoiden taholta on ollut hyvin yleistä vuosikymmenien ajan, joten ymmärrän hyvin, että uudenlaiseksi koettu tulkinta on aiheuttanut hämmennystä. Toki olemme pettyneitä oikeuskanslerinviraston ratkaisuun ja pyrimme kesän jälkeen selvittämään toimijoiden ja viranomaisen kanssa tilannetta. Jos tulkinnasta on näkemyseroja tai väärinymmärryksiä, niin niitä pyritään ratkaisemaan. Ei varmaankaan ole kenenkään etu, että tieteellisten tutkimusten jakaminen kiellettäisiin kokonaan elintarvikealan toimijoilta. Luonnontuote-, ravintolisä- ja elintarvikealalta tulee jatkuvasti uusia tutkimustuloksia, jotka osoittavat esimerkiksi luonnon marjojen, vitamiinien ja muiden ravintoaineiden terveyttä edistävistä tai jopa sairautta parantavia vaikutuksia”, toteaa Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

Taustalla tulkintaero siitä, mikä on kaupallista viestintää ja mikä ei-kaupallista viestintää

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton mielestä on tärkeä ymmärtää ja huomioida, että Ruokaviraston tulkinnan ongelmallisuus ei liity tilanteeseen, jossa kyse on tuotemainonnasta, sillä siltä osin elintarvikelainsäädäntö on selkeä. Elintarvikkeiden markkinoinnissa saa käyttää vain sallittuja terveysväittämiä, jotka ovat saman kaikissa yhteisön maissa. Elintarvikkeiden lääkkeellinen markkinointi on ollut kiellettyä jo vuosikymmenien ajan.

”Ruokaviraston tulkinnan ydinongelma liittyy siihen, että viranomainen nähtävästi tulkitsee lähes kaiken yrityksen viestinnän myynnin edistämiseksi. Tällä linjauksella esimerkiksi kansainvälisessä julkisessa tietokannassa julkaistu tieteellinen tutkimus tai median julkaisema tiedeuutinen muuttuu elintarvikevalvonnan piirissä olevan toimijan viestinnässä markkinoinniksi, joka voidaan kieltää ”, Rönkkö jatkaa.

Tulkintaa käytännössä mahdoton valvoa tasapuolisesti Suomessa ja Euroopassa

Tutkimustiedon jakaminen on osa elintarvikealan toimijoiden viestintästrategiaa ja tiedon määrä on niin valtava, että tulkintaa on käytännössä lähes mahdoton valvoa kotimaassa ja yhteisön alueella etenkin niin, että valvonta kohtelee kaikkia toimijoita tasapuolisesti. Epätasapuoliseksi koettu valvonta saattaa johtaa ilmiantoihin ja aiheuttaa häiriöitä markkinoilla. Lisäksi mahdollisesti vain kansalliseksi jäänyt tulkinta saattaa johtaa kanteluihin Euroopan komissioon ja turhiin oikeudenkäynteihin.

”Toimijat edellyttävät viranomaiselta tasapuolista valvontaa kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden osalta. Ei voi olla niin, että tieteellisten tutkimusten jakamiseen liittyvät rajoitukset koskevat vain kotimaisia toimijoita tai pientä osaa toimijoista. On selvää, että samojen sääntöjen tulee koskea kaikkia toimijoita kotimaassa ja yhteisön alueella. Varsinkin kun oikeuskanslerinviraston ratkaisussa painotettiin, että tulkinnat ovat samat kaikissa EU-maissa. Ensisijaisesti pyrimme löytämään ratkaisut kansallisella tasolla, mutta asian vieminen Euroopan komission arvioitavaksi ei ole poissuljettu vaihtoehto ”, Rönkkö toteaa.

Oikeuskanslerinviraston ratkaisu liitteenä.

Lisätietoja:

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry, toiminnanjohtaja Mika Rönkkö, puh. 0500 430 818, mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi

 
Lue uutinen ▸
ePressi

SKAL:n julkilausuma: Polttoaineveron korotusten sijaan on uskallettava uudistaa liikenteen verotus

la 12.06.2021

Viimeisen kymmenen vuoden aikana fossiilisen dieselin polttoaineveroa on korotettu 63 prosenttia. Maanteiden tavaraliikenne maksaa polttoaineveroa vuodessa noin 700 miljoonaa euroa - yli 10 prosenttia alan liikevaihdosta. Se on järkyttävän paljon toimialalle, joka kilpailee kuljetusmarkkinoilla ulkomaisen liikenteen kanssa. Valtiovarainministeriön verouudistustyöryhmän raportissa dieselpolttoaineeseen esitetään veronkorotusta, joka toisi logistiikalle yhteensä yli 500 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset.

Parhaillaan Suomessa valmistellaan myös maantieliikenteen päästökaupparatkaisua, joka sekin lisäisi tuntuvasti kuljetuskustannuksia. Kuljetusyritykset eivät pysty kantamaan näiden muutosten kokonaisvaikutuksia. Valtaosa tavaravirroistamme kulkee raskaimmissa ajoneuvoyhdistelmissä, joihin ei vielä ole tarjolla dieselille vaihtoehtoisia käyttövoimia. Nämä kuljetukset ovat paitsi vastaus teollisuuden ja kaupan tarpeisiin myös logistisesti järkevin ja ympäristöystävällisin valinta. Dieselin veronkorotukset osuvat juuri näihin kuljetuksiin. On järjetöntä kasvattaa suomalaisten kuljetusyritysten kustannustaakkaa ja estää niitä pärjäämästä kilpailussa. Se alentaa koko elinkeinoelämämme kilpailukykyä.

Valtio on täyttämässä verokirstunsa kurittamalla yrityksiä, jotka ovat tien päällä palvellakseen yhteiskuntaa ja joilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin diesel. Se on väärää ja huonoa politiikkaa. Liikenteen verotus ei voi enää perustua nestemäisten polttoaineiden kumuloituviin veronkorotuksiin.

On laajennettava perspektiiviä ja arvioitava kriittisesti, voiko ihmisten ja tavaroiden liikkumisesta ylipäätään enää periä veromiljardeja entiseen malliin. Liikenne on nähtävä elämänlaadun ja hyvinvoinnin lähteenä, jota ei tule verottaa hengiltä.

Nyt tarvitaan päättäjiltä rohkeutta ja uutta ajattelua. Kuljetusyritykset kuljettavat hyvinvointia Suomelle!

Lisätietoja:
puheenjohtaja Jani Ylälehto, SKAL, puhelin 0400 922 636
Iiro Lehtonen, toimitusjohtaja, SKAL, puhelin 040 502 8181
viestintäpäällikkö Heini Polamo, SKAL, puhelin 040 506 0131, viestintä@skal.fi

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Ennakkoluuloton uudistaja Kuljetus ja Muutto O. Jylhä Oy on vuoden 2021 SKAL Kuljetusyritys

la 12.06.2021

Kuljetus ja Muutto O. Jylhä Oy sai alkunsa vuonna 1961 muuttoihin erikoistuneesta yhden miehen ja auton yrityksestä. Toiminta säilyi useita vuosia pienimuotoisena. Vuonna 1989 Jylhä aloitti ensimmäisenä suomalaisena kuljetusyrityksenä kukkien tuontikuljetukset Euroopasta. 1990-luvulla Jylhä laajensi Euroopan-kuljetuksiaan useampiin yhdistelmiin ja asiakkaisiin. Tehokkuus kasvoi, kun se alkoi kuljettaa kukkia ja elintarvikkeita samoilla lämpösäädellyillä ajoneuvoyhdistelmillä.

Jylhän strategiana on varmistaa toimitusketjun sujuvuus ja laatu pitämällä se pitkälti omissa käsissä. Huolella räätälöidyn toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta yhtiö pystyy seuraamaan lukuisten eri asiakkaiden tavaravirtoja reaaliaikaisesti. Oma kalusto ja terminaaliverkosto mahdollistavat kuljetusten tehokkaan yhdistelemisen ja korkean täyttöasteen. Monipuolisesti varustellut terminaalit sijaitsevat Helsingin Vuosaaressa ja Jyväskylässä sekä Alankomaiden Aalsmeerissa, Maasdijkissa ja Saksan Lyypekissä. Pienen ja ketterän alihankintaverkoston avulla yhtiö pystyy muun muassa tasoittamaan sesonkihuippuja.

Jylhä on luonut uusia käytäntöjä kuljetusalalle ja ottanut ennakkoluulottomasti käyttöön uutta teknologiaa asiakaskokemuksen parantamiseksi. Jylhän 24/7 -päivystyksen ansiosta ongelmatilanteisiin löytyy osaaja vuorokaudenajasta riippumatta. Vuosaaren terminaalille on hankittu muutama vetomestari eli terminaalitraktori varmistamaan trailereiden ja konttien tehokas ja nopea toiminta. Tehokkuutta lisäävää palvelua ostavat myös ulkopuoliset toimijat. Uutta teknologiaa edustaa muun muassa NASA:n kehittämä Airocode-ilmanpuhdistusteknologia, joka varmistaa kuljetettaville tuotteille puhtaan ilman koko kuljetuksen ajan. Puhdistus pidentää kukkien käyttöikää, lisää hedelmien myyntiaikaa ja pienentää hävikkiä, lisäten siten ympäristöystävällisyyttä. Jylhä on myös ottanut käyttöön ensimmäisenä suomalaisena kuljetusyrityksenä nesteytettyä maakaasua hyödyntävän rekan Euroopan-liikenteessä.

Jylhä ponnistelee jatkuvasti asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämi­seksi. Se perusti ensimmäisenä suomalaisyrityksenä vaihtomiesjärjestelmän Saksan Travemünden ja Alankomaiden väliseen liikenteeseen. Järjestelmä mahdollistaa auton liikkumisen jopa 20 tuntia kuljettajan vaihtuessa, mikä lisää toimituksen tehokkuutta. Kuljettajien ei tarvitse yöpyä tien päällä, sillä Jylhä on hankkinut asuntoja heidän käyttöön­sä. Pääsevätpä kuljettajat saunomaankin Saksan terminaalissa! Työntekijöiden palkitsemis­järjestelmään sisältyy vapaaehtoinen eläkevakuutus, jonka suuruuteen voi itse vaikuttaa esimerkiksi ajotavalla ja asiakaspalvelun laadulla. Työntekijöiden viihtyminen heijastuu asiakaskokemukseen. Monet asiakkuudet ovat jatkuneet, syventyneet ja laajentuneet vuosikymmenten ajan.

Tätä nykyä Jylhän kalusto liikkuu säännöllisesti Suomen, Alankomaiden, Belgian, Saksan, Ruotsin, Tanskan, Espanjan, Italian ja Ranskan sekä Ison-Britannian välillä. Yrityksessä työskentelee 115 kuljetusalan ammattilaista täydennettynä noin 15 ajoneuvon alihankintaverkostolla. Laajentumisesta huolimatta Jylhä on säilynyt puhtaasti perheyrityksenä. Palveluvalikoimassa ovat edelleen muutto- ja elintarvikekuljetukset, joista toiminta aikoinaan alkoi. Kuljetus ja Muutto O. Jylhä Oy:lle on myönnetty vuonna 2020 ISO 9001 -laatusertifikaatti ja ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.

– Tänä vuonna etsittiin yritystä, jolla on kykyä luoda kasvua strategisten kumppanuuk­sien avulla ja vastuullisesti. Jylhän panostus laajan ja monimuotoisen asiakaskun­tansa korkealaatuiseen palvelemiseen ja työntekijöiden sitouttamiseen teki lautakun­taan suuren vaikutuksen. Kun tähän lisätään toiminnan pioneerimäisyys ja kansain­välisyys, Jylhä on onnistunut tavoitteissaan poikkeuksellisen hyvin, arvioi lautakun­nan puheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Olli-Pekka Rantala.

Yritystä esitti palkittavaksi SKAL Keski-Suomi ry.

Kuljetus ja Muutto O. Jylhä Oy

Perustettu: 1961
Kotipaikka: Jyväskylä
Omistajat: Pekka, Markku, Tommi ja Seija Jylhä
Toiminta-alue: Suomi ja Eurooppa
Liikevaihto: 31,5 miljoonaa euroa (2020)
Henkilöstö: 115
Kalusto: 58 puoliperä- tai täysperävaunun vetoautoa; kolme HCT-yhdistelmää; 120 lämpösäädeltyä ja
20 pressuperävaunua; 6 jakeluautoja, kaksi pakettiautoa
Terminaalit: Jyväskylässä, Helsingissä, Saksassa ja Alankomaissa.
Kuljettaa: Kappaletavara-, elintarvike- ja lämpösäädellyt kuljetukset sekä kone- ja laitekuljetukset.
Asiakkaat: Päivittäistavarakaupan keskusliikkeet, puutarha-ala, teollisuuden vientiyritykset sekä ulkomaalaiset kuljetus- ja logistiikkayritykset. Muuttokuljetuksissa on asiakkaina kuluttajia ja yrityksiä.
Tytäryhtiöt: O. Jylhä Logistik GmbH (Saksa) terminaalipalveluissa

SKAL Kuljetusyritys on valittu vuodesta 1989 alkaen. Valinnan perusteena on yrityksen tavaraliikenteessä toteuttama esimerkillinen kehitystyö, yritystoiminta tai vastaava, tai alan yrittäjien ja yritystoiminnan ulkoisen kuvan sekä arvostuksen lisäämiseksi tehty työ. Palkittava kuljetusyritys saa kiertopalkinnon ja patsaan. Palkinnon lahjoittaa Neste Oyj.

SKAL Kuljetusyritys -valintalautakunta 2021
osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala, Liikenne- ja viestintäministeriö (puheenjohtaja)
toimitusjohtaja Pasi Anteroinen, Liikenneturva
johtaja Jukka Impiö, Pohjola Vakuutus
toimittaja Kyösti Jurvelin, Kauppalehti
poliisiylitarkastaja Hannu Kautto, Poliisihallitus
myynti- ja markkinointijohtaja Tuomas Kulola, Neste Oyj
puheenjohtaja Jani Ylälehto, SKAL
viestintäpäällikkö Heini Polamo, SKAL (sihteeri)

Lisätietoja:
Jani Ylälehto, puheenjohtaja, SKAL, puhelin 0400 922 636
Heini Polamo, viestintäpäällikkö, SKAL, puhelin 040 506 0131

Kuvateksti: 
Kuljetus ja Muutto O. Jylhä Oy palkittiin toimitiloissaan Jyväskylässä. Kuvassa yrityksen seuraavaa polvea edustava kuljetuspäällikkö Tommi Jylhä, toimitusjohtaja Pekka Jylhä sekä Reetta Jylhä, joka hoitaa yrityksessä markkinointia ja kehitysprojekteja.

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Suomalaisten Challenge Cup päätökseen ja historian kirjoihin

pe 11.06.2021

Joonas Kukkonen sijoittui Challenge Cupin 2. karsintakisapäivän parhaana suomalaisena renkaiden 14. pistein 13,000. Suomalaisedustusta ei tulla näkemään viikonlopun telinekohtaisissa finaaleissa, mistä huolimatta kilpailut saattavat jäädä suomalaisen telinevoimistelun historiaan.

Kroatian Osijekin Challenge Cupin toinen karsintakisapäivä ja renkaiden, rekin ja hypyn telinekohtaiset karsinnat kilpailtiin tänään perjantaina.  Parhaan suomalaistuloksen voimisteli Joonas Kukkonen (Espoon Telinetaiturit) sijoittuen renkaiden 14. pistein 13,000. Kahdeksan parhaan päästessä telinekohtaisiin finaaleihin, päättyy suomalaisurheilijoiden kisataival karsintoihin. Kuusiottelua tai joukkuekilpailua ei Challenge Cupissa kilpailla.
 
”Tänään oli vahva olo ja sarja onnistui hyvin. Pisteet jäivät mataliksi, joka jäi vähän ihmetyttämään. Finaaliin ei näin kovatasoisessa kisassa tulla menemään”, kommentoi Kukkonen heti suorituksensa jälkeen.

Myöskin renkailla taituroinut Tarmo Kanerva (Tampereen Sisu) voimisteli itselleen 23. sijan ja pisteet 12,450. Rekillä Kanervan sarjaan kuulunut uusi irroitus päätyi harmillisesti putoamiseen ja 35. sijaan pistein 10,150.

”Rekillä tein Kovacs-irroituksen ensimmäistä kertaa sarjassa. Siinä tuli putoaminen ja sen jälkeen oli vaikea jatkaa sarjaa. Jäi harmittamaan. Renkailla suorituksessa oli hieman ylimääräistä hermoilua ja pieniä virheitä, mutta alastulo jämähti jykevästi paikalleen”, summasi Kanerva suorituksiaan.

”Sain tehtyä molemmat vaikeutetut uudet hypyt, jännitystä oli liikaa matkassa. Onnistuminen oli pienestä kiinni. Varmemmalla fiiliksellä seuraavaan kisaan”, kommentoi Tampereen Sisun Patrick Palmroth, joka vei hypyn karsintakilpailussa 22. sijan pistein 12,800.

Suomalaisia ei siis 12.–13.6. voimisteltavissa finaaleissa nähdä, mutta Kroatian kilpailut saattavat silti jäädä suomalaisen telinevoimistelun historiaan. Pavel Titovin (Jyväskylän Voimistelijat '79) torstain karsinnoissa hevosella tekemä oma uusi liike menee Kansainvälisen Voimisteluliitto FIG:n teknisen komitean käsittelyyn. Jos liike hyväksytään, saa Titov omaa nimeään kantavan Titov-liikkeen lajin sääntökirjaan kaikkien aikojen neljäntenä suomalaisena telinevoimistelijana. Nykyisissä säännöissä nimikkoliikkeitä suomalaisilla on kaksi: Annamari Maarasella puomilla ja Tomi Tuuhalla renkailla. Ensimmäinen suomalaisvoimistelijan nimeä kantanut liike tehtiin rekillä jo 1930-luvulla Ilmari Pakarisen toimesta.

Challenge Cupin 2. karsintapäivä, tulokset

Kilpailusivustolle ja tuloksiin pääset tästä.

Renkaat
1. Ibrahim Colak, TUR, 14,900
2. Salvatore Maresca, ITA, 14,850
3. Vinzenz Hoeck, AUT, 14,700
...
14. Joonas Kukkonen, FIN, 13,000
23. Tarmo Kanerva, FIN, 12,450

Rekki
1. Milad Karimi, KAZ, 14,450
2. Alexander Myakinin, ISR, 14,350
3. Tin Srbic, CRO, 14,350
...
35. Tarmo Kanerva, FIN, 10,150

Hyppy
1. Igor Radivilov, UKR, 14,800
2. Andrey Medvedev, ISR, 14,725
3. Adem Asil, TUR, 14,450
...
22. Patrick Palmroth, FIN, 12,800

 

Suomalaisten olympiakarsintatilanne

Dohan maailmancup 23.–26.6.2021 on viimeinen olympiakarsinta ja tilaisuus varmistaa telinekohtainen paikka Tokion olympialaisiin 23.7.–8.8.2021. Suomalaisedustajia maailmancupissa ei tulla näkemään. Emil Soravuo (Espoon Telinetaiturit) pitää 1. varasijaa olympiaedustuspaikkaan permannon rankingin kautta ja näin ollen hänet tullaan näkemään Tokiossa vain, mikäli Espanjan Rayderley Zapata ei ottaisi omaa paikkaansa vastaan.

Huhtikuun EM-kisat toimivat kuusiottelijoiden viimeisenä mahdollisuutena olympiapaikkaan. Suomalaisista parhaiten kilpailuissa onnistui Elias Koski (Voimisteluseura Helsinki) Kansainvälinen Olympiakomitea varmistaa Tokion olympialaisten lopulliset edustuspaikat Dohan maailmancupin jälkeen. Naisten telinevoimistelun puolella suomalaisedustusta ei Tokion olympialaisissa tulla näkemään.

Rytmisen voimistelun maajoukkueen matka Tokion olympialaisiin ratkeaa EM-kisoissa Bulgariassa 10.–13.6.2021. Kilpailussa jaetaan yksi edustuspaikka kaksiottelua parhaalle, ei vielä olympiapaikkaa varmistaneelle joukkueelle. Lajin yksilövoimistelijoita ei olympialaisissa tulla näkemään.

 

Voimistelu liikuttaa. Myös seuraavat 125 vuotta.

Nyt on aika juhlia. Osallistu juhlavuoteen jakamalla sosiaalisessa mediassa oma voimisteluliikkeesi, temppusi tai tervehdyksesi #onnittelutemppu #voimistelu125

Suomalaisen voimistelun 125-vuotista liittotaivalta juhlitaan yhdessä Suomen Voimisteluliiton, Finlands Svenska Gymnastikförbund FSG:n ja Suomen Työväen Urheiluliiton TUL:n kanssa.

 

 
Lue uutinen ▸
ePressi

KUTSU: Miten keskeiset alan toimijat yli rajojen rakentavat yhdessä 5G:n kyberturvallisuutta

pe 11.06.2021

KUTSU

WEBINAARI 5G:N KYBERTURVALLISUUDESTA

PE 18.6.2021 klo 11.30-13.30

 

MITEN KESKEISET ALAN TOIMIJAT YLI RAJOJEN RAKENTAVAT YHDESSÄ 5G:N JA DIGIYHTEISKUNNAN KYBERTURVALLISUUTTA?

Tervetuloa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen järjestämään, digiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamista käsittelevään webinaariin perjantaina 18.6.2021 klo 11.30-13.30

5G-kyberturvallisuuswebinaari on osa Helsingissä virtuaalisesti pidettävää, kansainvälistä 5G Cyber Security Hack 2021 -viikonloppua, jonka pääjärjestäjiin kuuluvat Traficom, Traficomin Kyberturvallisuuskeskus sekä Huoltovarmuuskeskus.

Päättäjille suunnatussa 5G-kyberturvallisuuswebinaarissa puhujina ovat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa ja Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Keskeisenä osana ohjelmaa on ainutlaatuinen paneelikeskustelu, jossa joukko alan keskeisiä kansainvälisiä toimijoita kohtaa suomalaisen julkishallinnon ja tutkimuksen. Keskustelun tavoitteena luodata tärkeitä fundamentteja tulevaisuuden digiyhteiskunnan tietoturvallisuuden varmistamiseksi. Mukana keskustelussa ovat 5G Cyber Security Hack 2021 -haastekumppanit Cisco, Ericsson, Nokia, Aalto Yliopisto & PricewaterhouseCoopers sekä Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.

Panelistinäkökulmaa tuovat:

Pramod Nair, Lead Security Architect, Cisco

Mikko Karikytö, Chief Product Security Officer, Ericsson

Pekka Sundström, Account Director Nordics & Baltics, Nokia

Juha Remes, Senior Manager Cybersecurity, 5G and Risk Management, PwC Finland

Raimo Kantola, Professor, Networking Technology, Aalto University

Juhani Eronen, Chief Specialist, The National Cyber Security Centre Finland

Tilaisuus pidetään englanniksi. Keskusteluun on varattu aikaa myös kysymyksille ja vastauksille. Voit myös esittää mahdolliset haastattelupyynnöt ilmoittautumisen yhteydessä.

Ilmoittaudu webinaariimme viimeistään torstaina 17.6. tällä lomakkeella. Voit myös halutessasi jakaa tätä kutsua toimituksessanne.

Lähetämme ilmoittautuneille osallistumislinkin sähköpostiin. Lisätiedot: reija.lang(at)traficom.fi, p. 050 5160 396

Taustaa:

https://www.traficom.fi/en/news/events/5g-cyber-security-decision-maker-webinar-18th-june-2021

https://5gcyberhack.fi/

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Koneoppiminen vaikuttaa myönteisesti kuntien talouteen – tietotyö ja palveluala vahvoilla automatisaation edessä

pe 11.06.2021

Koneoppimisella on myönteinen vaikutus kuntien talouteen. Tekoälyn hyödyntäminen kasvattaa tuotettujen tavaroiden sekä palveluiden arvoa ja parantaa työn tuottavuutta. Lisäksi kunnissa, joissa voidaan hyödyntää muita enemmän automaatiota ja tekoälyä, on parempi kilpailukykypotentiaali. Tämä selviää LUT-kauppakorkeakoulussa tehdystä pro gradu -tutkielmasta.

Työntekijä saa jatkossa keskittyä häntä itseään kiinnostaviin, erikoisosaamista vaativiin työtehtäviin. Tietokoneet hoitavat tylsinä pidetyt rutiinitehtävät. Tietyissä ammateissa myös palkka saattaa nousta, kun työn tarve ei enää painotu rutiinitöihin, joista maksetaan vähemmän kuin vaativammista työsuoritteista.

”Tekoälyn vaikutukset työllisyyteen eivät ole niin katastrofaalisia kuin mediassa usein näkee esitettävän. Työt eivät ole katoamassa, vaan työtehtäviä katoaa, kun ne siirtyvät ihmisiltä koneiden hoidettavaksi”, kuvailee kauppatieteiden maisteri Artur Mossolainen, joka tutki tekoälyn vaikutusta suomalaiskuntien kilpailukykyyn.

Tekoälytutkimuksessa selvitettiin koneoppimisen vaikutusta Suomen työmarkkinoihin Tilastokeskuksen vuosien 2010–2018 tietojen avulla. Kaikki Suomen 310 kuntaa olivat mukana selvityksessä.

Tietotyön kysyntä on kasvussa

Mossolaisen pro gradu Effect of machine learning on competitiveness of regions in Finland liittyy laajempaan LUT-kauppakorkeakoulussa tehtyyn tekoälytutkimukseen, jota johtaa professori Kaisu Puumalainen.

”Teknologinen kehitys ja pandemian kirittämä etätyön lisääntyminen tulevat epäilemättä muokkaamaan ihmisten työtehtäviä ja työnteon malleja radikaalisti. Tämä aiheuttaa Suomen eri alueilla niin uhkia kuin uusia mahdollisuuksiakin”, Puumalainen sanoo.

Osana tutkimusprojektia tehtiin myös toinen pro gradu, Changes in labor demand and supply in the Finnish labor market under the impact of digital technologies. Tutkielmassa selvitettiin tekoälyn vaikutusta eri ammattitaitojen kysyntään Suomessa.

Kauppatieteiden maisterin Angelina Efremovan tutkielman mukaan tietotyö säilyy todennäköisesti kaikkein vastustuskykyisimpänä automatisaation edessä. Suomen työmarkkinoilla koetaan lähitulevaisuudessa suurin kasvu juuri tietotyössä.

Tietotyön automatisointia pidetään erittäin vaikeana, koska tietokoneet ovat toistaiseksi hyviä vain tietyn erityistehtävän suorittamisessa. Tietotyöammattilaisista onkin kovin kysyntä ja heidän työllisyytensä kasvaa tasaisesti.

”Suomessa on jo havaittavissa trendi, että niiden ammattien työllisyys, joissa työtehtävät sopisivat tekoälyn suorittamiksi, laski keskimäärin vuosina 2011–2018. Joten voittajat näyttävät olevan niitä, jotka työskentelevät aloilla, jotka soveltuvat heikommin koneoppimiseen”, Efremova sanoo.

Työmarkkinoiden selviytyjiä voivat olla ne, joiden työhön liittyy paljon sosiaalista kanssakäymistä, kuten palvelu- ja myyntityöntekijät, valmentajat, henkilökohtaiset kouluttajat tai ravintola-alan työntekijät.

Pelkkä erikoistuminen ei ole välttämättä enää etu työntekijälle. Ammattilaiset, joilla on laaja tietopohja ja osaamisalue, kuten kotihoidon työntekijät, luovien alojen työntekijät, tutkijat ja ICT-asiantuntijat, ovat vahvoilla. Täysin uudet ammatit syntyvät hyvin usein joko tekniikan tai IT-alan pariin sekä ympäristöalalle.

Tekoälytutkimus on Viipurin Taloudellisen Korkeakouluseuran (VITAKO) rahoittama, ja se perustuu amerikkalaisen tekoäly- ja työelämätutkija Erik Brynjolfssonin työhön digitalisaation, automaation ja koneoppimisen taloudellisista vaikutuksista.

Lue lisää LUTin tekoälytutkimuksen tuloksista osoitteessa lut.fi.

Lisätietoja:

LUT-kauppakorkeakoulu, professori Kaisu Puumalainen, 040 5419831, kaisu.puumalainen@lut.fi

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Metsäpalojen riski on nyt erityisen suuri maan pohjoisosassa

pe 11.06.2021

Ilmatieteen laitos varoittaa metsäpalojen vaarasta lähes koko maassa maaston kuivuuden takia.

Nopeasti leviävien metsäpalojen riski on viikonloppuna erityisen suuri Koillismaalla sekä Etelä- ja Keski-Lapissa. Maan pohjoisosassa puhaltava voimakas ja puuskainen etelänpuoleinen tuuli voi saada palot leviämään nopeasti laajalle alueelle. Lisäksi maasto on näillä alueilla kaikkein kuivinta.

Väliaikaisen helpotuksen kuivuuteen tuo sadealue, joka leviää lauantaina maan länsipuoliskolle. Sadealue liikkuu hitaasti kohti itää ja ylittää koko maan sunnuntain aikana. Metsäpalovaara kuitenkin pysyy voimassa suuressa osassa maata.

- Sade ei ole niin runsasta, että maasto kastuisi läpikotaisin. Etenkin maan pohjoisosan kuivimmilla alueilla palojen leviämisen riski pysyy suurena vielä maanantainakin, sanoo päivystävä meteorologi Heikki Sinisalo Ilmatieteen laitokselta.

Ensi tiistaina pohjoiseen on odotettavissa laaja sadealue, joka helpottaa maaston kuivuutta.

Metsäpalovaroitusten aikana avotulen teko on kielletty. Metsäpalovaroitus annetaan maakunnittain, maan pohjoisosassa varoitus voidaan tarvittaessa antaa kuntakohtaisesti. Voimassa olevat varoitukset kerrotaan muun muassa Yleisradion sääennusteiden yhteydessä. Lisäksi ne näkyvät Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla.

Kevään ensimmäiset metsäpalovaroitukset annetaan useimmiten toukokuun alkupuolella. Metsäpalovaroituskausi päättyy syyskuussa tai viimeistään lokakuun alussa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Lisätietoa metsäpalovaroituksista Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Kouvola-Kotka-Hamina-ratahanke: juhannuksen pitkässä rataliikennekatkossa tehtävät työt

pe 11.06.2021

Juhannuksena pidetään Kouvola-Kotka/Hamina-rataosuudella pitkä, 60 tunnin rataliikennekatko, jossa edistetään merkittävästi hankkeen rakennustöitä.

Urakoittain tarkasteltuna katkossa työskennellään seuraavina aikoina: 

  • Päällysrakenteen uusiminen välillä Ojamaa-Pitkäkallio, työaika 25.6. klo 18:00 – 28.6. klo 6:00

Katkossa puretaan Kiehuvan vanha alikulkusilta ja siirretään uusi silta paikalleen. Katkossa uusitaan myös ratarumpu lähellä Kiehuvan siltaa. Siltatyöt vaikuttavat ajoneuvoliikenteeseen Kymenlaaksontiellä, joka suljetaan aamusta 23.6. ja avataan taas ajoneuvoliikenteelle 30.6. klo 00.00 mennessä.

  • Juurikorven ratapiha, työaika 28.6. klo 6:00 – 30.6. klo 6:00
  • Suurivuoren tunnelin ja Summajoen vesistösillan urakka, työaika 25.6. klo 19:00 – 28.6. klo 05:00
  • Inkeroisten ja Kymin kaapelireitit, työaika 26.6. klo 06.00 – 20.00

Katkossa poistetaan ratarumpu Kymin päässä.

  • Inkeroisten ratapiha, työaika la 26.6. klo 06:00 – ma 28.6. klo 05:45

Katkossa tehdään kaapelinjatkamistöitä Inkeroisten alikulkusillalla.

Lisäksi juhannuksen katkossa työskennellään Paimenportin siltatyömaalla. Työmaa ei ole osa Kouvola-Kotka/Hamina-ratahanketta. Työaika on pe 25.6. klo 20:00 - ma 28.6. klo 04:00.

 

Liitteet:

Kymenlaaksontien liikennejärjestelyt, kartta

Juhannuksen työkohteet hankealueen kartalla

 

Lisätietoja: Miia Kari, apulaisjohtaja, Väylävirasto, puh. 0295 34 3111, miia.kari@vayla.fi

Lisätietoja Paimenportin siltatyömaan töistä: Jetro Matilainen, projektipäällikkö, Väylävirasto, puh. 029 534 3573, jetro.matilainen@vayla.fi

 

Seuraa hanketta netissä: https://vayla.fi/kouvola-kotka-hamina

Seuraa hanketta Facebookissa: https://www.facebook.com/kouvolakotkahaminarata

 

Kouvola-Kotka/Hamina -hankkeen tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa rataosan kapasiteettia. Hanke tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen muun muassa nostamalla radan akselipainoa 25 tonniin. Rakentaminen on käynnistynyt 2020 ja hanke on kokonaisuudessaan valmis 2025.

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Ratatyöt aiheuttavat muutoksia I-junien kulkuun

pe 11.06.2021

Lukuisat ratatyöt vaikuttavat kesän junaliikenteeseen. Tälle kesälle osuu merkittäviä lähiliikenteeseen vaikuttavia töitä, jotka kaikki ovat yhteyksissä toisiinsa. Maanantaina 7.6.2021 alkanut Pukinmäen siltaremontti on aiheuttanut muutoksia lähijunaliikenteeseen. Huomisesta alkaen muutoksia selkeytetään.

Junille alun perin suunniteltu liikennemalli osoittautui tällä viikolla liian häiriöherkäksi ja matkustajien näkökulmasta ennakoimattomaksi. Tämän vuoksi Väylävirasto, Fintraffic, VR ja HSL ovat yhdessä tänään päättäneet muutoksista I-junien kulussa. Tavoitteena on näin sujuvoittaa ja parantaa liikennöintiä sekä informointia matkustajalle.

Jatkossa joka toinen I-juna ajetaan pysähtymättä myös Tikkurilan ja Oulunkylän välillä, eli Pukinmäen lisäksi Puistolan, Tapanilan ja Malmin ohi.  Väliasemien kautta kulkevat I-junat ajavat edelleen pysähtymättä Pukinmäen ohi.

Lähiliikennekonduktöörejä kohdennetaan opastamaan matkustajia Oulunkylän ja Malmin asemilla. Lisäksi kuulutuksia ja näytöissä olevaa matkustajainformaatiota muokataan ja junissa olevaa informaatiota parannetaan. Ajantasaista tietoa on saatavilla VR:n ja HSL:n palveluista.

Muutos tulee voimaan huomenna lauantaina 12.6.2021 ja kestää 29.8.2021 saakka.

Arkisin

Klo 5:45 lähdöstä alkaen klo 18:45 lähtöön asti joka toinen I-juna (lähdöt minuuteilla -05, -25 ja -45) ohittavat Pukinmäen, Malmin, Tapanilan ja Puistolan. Väliin jäävät I-junat (lähdöt minuuteilla -15, -35 ja -55) ohittavat vain Pukinmäen, kuten tähänkin asti.

Klo 19:15 lähdöstä alkaen klo 22:35 lähtöön asti kaikki I-junat ohittavat Pukinmäen, Malmin, Tapanilan ja Puistolan.

Niinä aikoina, kun I-junat ohittavat useampia asemia, palvelee K-juna Malmin, Tapanilan ja Puistolan matkustajia.

Viikonloppuisin  

Klo 7:55 lähdöstä alkaen klo 22:35 lähtöön asti kaikki I-junat ohittavat Pukinmäen, Malmin, Tapanilan ja Puistolan.

Niinä aikoina, kun I-junat ohittavat useampia asemia, palvelee K-juna Malmin, Tapanilan ja Puistolan matkustajia.

Lisätietoja eri kanavissa:

HSL tiedottaa ratatöistä verkkosivuillaan: hsl.fi/ratatyot2021

 

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Energiavirasto kehottaa Fi-Nergy Voiman ja 365 Hankinnan asiakkaita valitsemaan pikaisesti uuden sähkönmyyjän

pe 11.06.2021

Fi-Nergy Voima Oy, Fi-Nergy Voima OÜ sekä 365 Hankinta Oy eivät voi jatkaa sähköntoimituksia asiakkailleen tasevastaavan puuttumisen vuoksi. Yhtiöiden asiakkaiden sähkönjakelua ei katkaista välittömästi. Energiavirasto kehottaa asiakkaita tekemään pikaisesti sopimuksen uuden sähkönmyyjän kanssa. 

Fi-Nergy Voiman ja 365 Hankinnan sähköntoimitukset asiakkaille keskeytyvät, koska yhtiöillä ei ole tasevastaavaa kantaverkkoyhtiö Fingridin purettua 11.6.2021 tasevastaavana olleen yrityksen tasepalvelusopimuksen. Sähkömarkkinalainsäädäntö edellyttää sähkönmyyjällä olevan tasevastaava.

Fi-Nergy Voiman ja 365 Hankinnan asiakkaiden sähkönjakelua ei katkaista välittömästi. Verkkoyhtiöt lähettävät asiakkailleen ilmoituksen sähkönjakelun katkeamisesta ja huolehtivat sähköntoimituksen jatkumisesta kuluttaja-asiakkaille vähintään kolmen viikon ajan ilmoituksen lähettämisestä. Sähkönjakelun jatkuminen edellyttää, että asiakkaat itse tekevät sopimuksen uuden sähkönmyyjän kanssa. Jos asiakas ei tee sopimusta uuden sähkönmyyjän kanssa verkkoyhtiön ilmoittaman ajan kuluessa, verkkoyhtiöllä on oikeus katkaista asiakkaan sähkönjakelu.

Energiavirasto kehottaa yhtiöiden asiakkaita etsimään välittömästi uuden sähkönmyyjän ja solmimaan tämän kanssa uuden sähkönmyyntisopimuksen. Asiakkaita ei siirretä automaattisesti minkään sähkönmyyjän asiakkaiksi. Asiakas voi valita uuden sähkönmyyjän esimerkiksi kilpailuttamalla sähkösopimuksen Energiaviraston ylläpitämässä sahkonhinta.fi-palvelussa. Uudelle sähkönmyyjälle tulisi varata vähintään 14 päivää sähköntoimituksen järjestämiseen, jotkut myyjät saattavat vaatia pidemmänkin ajan. Uusi sopimus pitäisi siis solmia viipymättä, jotta sähkönjakelu kotitalouteen ei katkeaisi. 

Asiakkailla ei ole oikeutta saada tilapäistä kolmen viikon sähköntoimitusta verkkoyhtiöltä samalla hinnalla ja ehdoilla, joista he ovat sopineet sähkönmyyjän kanssa. Elleivät verkkoyhtiö ja asiakas pääse ehdoista yksimielisyyteen, asian ratkaisee Energiavirasto.

Lisätiedot: johtaja Antti Paananen, p. 029 5050 013 ja lakimies Jani Kostiainen, p. 029 5050 113,
spostit: etunimi.sukunimi@energiavirasto.fi.

Reklamaatiot ja korvauspyynnöt sähkönmyyjälle: Kuluttajaneuvonta, puh. 029 505 3050.  

 
Lue uutinen ▸