Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Kategoriat - ePressi

ePressi

Sirpa Pietikäisestä Marttaliiton uusi puheenjohtaja

la 21.04.2018

Marttaliiton vuosikokous on valinnut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen järjestön puheenjohtajaksi kaudelle 2018-2020.

Sirpa Pietikäinen (s. 1959) on kotoisin Hämeenlinnasta. Hän on europarlamentaarikko, ja toiminut kansanedustajana ja ympäristöministerinä. Marttajärjestössä hän on ollut jäsen vuodesta 2009 alkaen, ja kuuluu Vanajan Martat -paikallisyhdistykseen. Vuoden 2017 hän toimi Marttaliiton varapuheenjohtajana.

- Hyvinvointi, naisasia ja ympäristö ovat aina olleet minulle tärkeitä asioita. Sitten löysin Martat, ja tajusin, että tässä järjestössä edistetään kaikkia näitä. Martat on radikaali liike, toteaa Pietikäinen.

Pietikäinen tahtoo omalla puheenjohtajakaudellaan lisätä Marttojen vaikuttavuutta erityisesti ruokastrategiassa. Marttojen kotitalousneuvonnan kärkiteema vuosille 2018 ja 2019 on Kestävä arki.

- Maailmanlaajuisesti ruoan ympärille kytkeytyy isoja haasteita liittyen ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen. Martoilla on tarjota ratkaisuja, ja ruokaosaaminen on toimintamme ytimessä, sanoo Pietikäinen.

Uusia jäseniä Marttaliiton hallitukseen

Puheenjohtajan lisäksi Marttaliiton hallitukseen valittiin uusia jäseniä.

Uusina jäseninä erovuorossa olevien tilalle valittiin Anu Talka (s. 1966) ja Tarja Rintakoski (s. 1965). Talka on toiminut kehittämispäällikkönä Etelä-Karjalan liitossa ja ollut lappeenrantalaisen Nykymartat ry:n jäsen vuodesta 2011 alkaen. Rintakoski on ekonomi ja yrittäjä, joka on toiminut martoissa Pirkanmaan marttapiirin yhdistyksissä jo 14 vuoden ajan.

Lisäksi hallituksessa valittiin työtään jatkamaan erovuorossa olleet opetusneuvos Riikka Vacker (s. 1962) Uudeltamaalta ja agrologi Jenny Salmela (s. 1981) Pohjois-Karjalasta.

Hallituksessa jatkavat myös Sari Granni (s. 1971) Lounais-Suomesta, Sonja Haapakoski (s. 1963) Savosta, Mirja Stålnacke (s. 1949) Lapista ja Ilona Suppanen (s. 1961) Pohjois-Pohjanmaalta.

Lisätietoja

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Karhut kevätretkeilevät Ilomantsissa

la 21.04.2018

Ilomantsissa toivotetaan kevät tervetulleeksi sekä ennakoidaan tulevan kesän Karhufestivaaleja ja Villiruokafestareita vapunaattona 30. huhtikuuta. Karhujen kevätretki -tempauksessa Ilomantsin kontiot heräilevät talviuniltaan ja saapuvat Pogostalle.

 

Ilomantsin villiä menoa voi tulla seuraamaan klo 9 alkaen torilta, jonne ensimmäiset karhuveistokset sijoitetaan. Karhut saavat sijansa myös tulevien veistopaikkojen läheisyydestä kirkonkylän keskustassa. Karhujen kevätretki päättyy klo 13–15 Vaara-Karjalan Osuuspankin pihalle, jossa on sima- ja yrttilettutarjoilua.

Maaseudun Sivistysliiton, Ilomantsin kunnan ja useiden yhteistyökumppaneiden järjestämä Ilomantsin V Karhufestivaali on 16.–18.8.2018. Veistokilpailun teemana on tänä vuonna Villi luonto. Lauantaina 18.8. Vaara-Karjalan Leader järjestää Villiruokafestarit, jossa nostetaan esille suomalaisen luonnon antimia. Tapahtuma on pop up -ravintolatapahtuma, jossa eri toimijat valmistavat ja myyvät sekä paikan päällä syötäviä että mukaan ostettavia villiruokatuotteita.

Samaan aikaan festivaalien kanssa Ilomantsiin kokoontuu lähes sata metsästävää naista ympäri maailmaa. Neljättä kertaa järjestettävän Women and Sustainable Hunting (WaSH) -konferenssin aiheena on tällä kertaa Nainen ja karhu – menneisyydestä nykyaikaan. Konferenssin järjestävät Suomen Metsästäjäliitto ja Pohjois-Karjalan Jahtinaiset.

 

LISÄTIETOJA:

Karhufestivaali
www.karhufestivaali.fi
Maarit Hämäläinen-Koljonen
maarit.hamalainen-koljonen@msl.fi

puh. 040 579 5957

Villiruokafestrit
maakaista.fi/vaara-karjala
Mira Vihonen
mira.vihonen@lieksa.fi

puh. 040 104 4906

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Everstiluutnantti Kimmo Hakanen Vuoden kadettiupseeriksi

la 21.04.2018

Kadettikunta on nimennyt ansioituneen upseerin Vuoden kadettiupseeriksi vuodesta 1976 alkaen. Tänään on nimetty siten neljäskymmeneskolmas (43.) Vuoden kadettiupseeri, joista 33 aikaisemmin nimettyä ovat olleet aktiivipalveluksessa ja yhdeksän on edustanut evp-upseereita. 

Kadettikunnan hallitus on nimennyt Vuoden kadettiupseeriksi everstiluutnantti  evp Kimmo Hakasen Pohjois-Kymen kadettipiiristä, Kouvolasta.  Kimmo Hakanen on Pohjois-Kymen kadettipiirin varapuheenjohtaja ja piirin tiedottaja. 

Kimmo Hakanen on syntynyt vuonna 1955 ja valmistunut upseeriksi 64. Kadettikurssilta vuonna1980.  Hänen kadettinumeronsa on 6400. 

Everstiluutnantti Kimmo Hakanen on toiminut useita vuosia Pohjois-Kymen kadettipiirin hallituksessa ja myös sen puheenjohtajana. Hänelle on myönnetty Kadettikunnan ansiomitali vuonna 2011 ja Kadettikunnan ansiomitali miekkojen kera vuonna 2016. 

Kimmo Hakanen on toiminut useana vuonna Pohjois-Kymen kadettipiirin ja Kouvolan kaupungin perusopetuksen juhlatoimikunnan puheenjohtajana järjestettäessä koululaisten itsenäisyyspäivän juhlatilaisuutta Kouvolassa.

Viime vuonna, maamme viettäessä 100 vuotisjuhlaa, koululaisten juhlatilaisuus järjestettiin Kouvolan jäähallissa 4.12., johon osallistui noin      3 700 koululaista opettajineen. Upean jäähallijuhlan jälkeen koululaisille oli järjestetty Kouvolan varuskunnan joukkojen,Karjalan Prikaatin, Utin jääkärirykmentin ja 1.Logistiikkarykmentin, kalustoesittely Kouvolan pesäpallostadionilla.  

Everstiluutnantti Kimmo Hakanen on laajalti verkottunut ja yhteistoimintakykyinen upseeri, joka on tuttu näky myös erilaisissa urheilutapahtumissa. Kimmo Hakanen on toiminut esimerkillisenä kadettiupseerina ja esikuvana nuoremmille upseereille. 

Everstiluutnantti Kimmo Hakaselle luovutettiin Kadettikunnan Maanpuolustusrahaston stipendi ja hänen nimensä kirjataan Kadettikunnan Kultaiseen Kirjaan.

www.kadettikunta.fi ja www.kylkirauta.fi

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Keskustan puheejohtaja, pääministeri Juha Sipilä Keskustan puoluevaltuustossa Lahdessa 21.4.2018

la 21.04.2018

 

(muutosvarauksin)

 

Hyvä puoluevaltuusto,

Vuoden päästä tähän aikaan tiedämme, mikä puolue lähtee muodostamaan hallitusta. Se on pitkälti meistä kiinni, onko se Suomen Keskusta.

Meillä on nyt vajaa vuosi aikaa kertoa suomalaisille, mitä me haluamme tehdä seuraavalla vaalikaudella. Meidän on myös päätettävä, mitä me itse tahdomme ja tavoittelemme vaaleissa.

Palautan nyt mieliin, missä tilanteessa olimme samaan aikaan neljä vuotta sitten. Keskusta oli noussut gallupien kärkipaikalle vaalikauden puolivälissä keväällä 2013. Vuosi ennen eduskuntavaaleja kävimme kokoomuksen kanssa tiukan kisan paalupaikasta. Syksyllä 2014 nousimme jälleen selvästi gallupien kärkeen ja pidimme ykköstilan vaaleihin saakka.

Neljä vuotta sitten näihin aikoihin minä en ehtinyt juuri galluppeja katsella. Keskityimme täysillä eduskuntavaalien ohjelman valmisteluun. Kymmenet työryhmät tekivät pohjatyötä. Meillä oli pieni ja pippurinen eduskuntaryhmä, joka haastoi oppositiosta hallitusta joka päivä ja osallistui aktiivisesti vaalitavoitteiden valmisteluun.

Tuon valmistelun pohjalta syntyi vaaliohjelma ”Suomi kuntoon”.

Gallupien lisäksi haluan palauttaa mieliin myös sen palautteen, jota saimme vaalikampanjan aikana. Keskustan ehdokkaat saivat kuulla monenlaisia toiveita niin kuin kaikissa vaaleissa, mutta yksi toive nousi ylitse muiden. Se kuului: Tehkää jotakin!

Tuon toiveen taustalla oli kansalaisten pettymys silloiseen hallitukseen. Suomen talous polki paikallaan, vaikka kansainvälinen talous oli kääntynyt jo aikoja sitten selvään kasvuun finanssikriisin jälkeen.

Silloisen hallitusrintaman kyvyttömyyttä kuvaavat hyvin kesäkuun 2014 tapahtumat. Pääministerin vaihtuessa ohjelmaan kirjattiin samat tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseen kuin hallituksen alkuperäisessä ohjelmassa kesäkuussa 2011. Sokea Reettakin näki, että hallituksella ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia päästä noihin tavoitteisiin.

Lopputuloksen tunnemme. Suomi ajautui kriisiin, ihmiset menettivät työpaikkansa ja hallituspuolueet äänestivät omat esityksensä eduskunnassa nurin.

Hyvät ystävät!

Siksi meille keskustalaisille sanottiin, että tehkää jotakin. Otimme tämän toiveen hyvin vakavasti ja kuvasimme vaaliohjelmassa tarkasti, mitä aiomme tehdä.

Lupasimme 200 000 uutta työpaikkaa 10 vuoden aikana ja yhteiskuntasopimuksen. Nyt kolmessa vuodessa on syntynyt jo 90 000 uutta työpaikkaa ja yhteiskuntasopimus on ollut noin 1,5 vuotta voimassa. Sen ansiosta pääsimme viimeinkin mukaan kansainvälisen talouden imuun. Suomesta on tullut jälleen maa, johon uskaltaa investoida. Saavutamme erittäin kunnianhimoisen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen tällä vaalikaudella.

Asetimme tavoitteeksi vähintään kahden prosentin talouskasvun viimeistään vuonna 2019. Talous kasvoi lähes kolmen prosentin vauhtia jo viime vuonna.

Lupasimme laittaa pisteen velkaantumiselle. Velkaantuminen on jo taittunut ja velkasuhde jatkaa laskuaan. Velaksi eläminen saattaa loppua jo kaksi vuotta ennen vaaliohjelmamme tavoitetta.

Lupasimme laittaa valtion taseen töihin kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Näin on tehty vieläpä niin, että valtion omaisuuden arvo on kasvanut viidellä miljardilla.

Lupasimme laittaa omais- ja perhehoidon kuntoon. Näin olemme tehneet kaikin voimin.

Lupasimme hakea kasvua biotaloudesta ja digitalisaatiosta. Metsäteollisuuden jätti-investoinnit ovat paras esimerkki biotalouden etenemisestä.

Lupasimme pitää kuntien tehtävät ja talouden tasapainossa. Näin on toimittu.

Lupasimme purkaa turhia normeja. Niitä on purettu useita satoja.

Ja lupasimme viedä sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Nyt se on eduskunnan käsissä.

Tässä vain muutama esimerkki kakkaran muotoisesta vaaliohjelmastamme. Sen voi lukea punastumatta tänäkin päivänä. Melkein jokaisen lauseen perään voisi kirjoittaa sanan ”tehty”. Joissakin osiossa riittää vielä tekemistä ensi vaalikaudeksi, kuten yksinelävien aseman parantamisessa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

 

Hyvät ystävät!

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on joskus todennut, että kaikki tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei tiedä, miten tulla sen jälkeen uudelleen valituksi. Tämä aforismi on saattanut tulla monelle mieleen viime aikojen gallupeista. Kaikki tiesivät neljä vuotta sitten, mitä pitäisi tehdä. Äänestäjät antoivat meille valtakirjan tehdä se, mitä piti tehdä. Olemme sen tehneet.

Mutta hyvät aatesiskot- ja veljet, tämä ei näy kannatusmittauksissa.

Meillä on nyt kaksi vaihtoehtoa.

Helpompi tie olisi lähteä hakemaan kannatusta näyttävillä profiilin nostoilla ja mediaoperaatioilla. Voisimme rakennella julkisia riitoja hallituksen sisälle samaan tapaan kuin silloiset hallituspuolueet tekivät ennen viime vaaleja.

Minä en tähän vaihtoehtoon usko. Sen sijaan ottaisin oppia siitä, mitä itse teimme neljä vuotta sitten. Nytkin meidän täytyy keskittyä siihen, mitä Suomessa on tehtävä seuraavalla vaalikaudella.

On sattuvasti sanottu, että vaaleja ei voiteta jo rakennetuilla teillä ja silloilla vaan lupauksilla uusien teiden ja siltojen rakentamisesta. Huutokauppoja saattaa vaalihuumassa syntyä ja houkutus epärealistisiin tarjousten korotuksiin iskeä. Siihen emme voi ryhtyä. Lupausten on oltava kunnianhimoisia mutta realistisia.

Seuraavan vaalikauden suuri tehtävä on rakentaa suomalaisille turvallinen silta sen murroksen yli, jonka tekniikan kehitys, digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly aiheuttavat. Monet työt häviävät, mutta uusia syntyy tilalle. Meillä on miljoonan ihmisen uudelleenkouluttautumistarve, siksi koulutusta on uudistettava. Siksi meidän on sovitettava työ ja sosiaaliturva yhteen aivan uudella tavalla. Tällä kaudella tehty perustulokokeilu antaa hyvän lähtölaukauksen.

Murros vaatii erityistä huomiota yhteiskunnallisen eheyden ja sosiaalisen tasa-arvon vaalimiseen.

Työn tekeminen on tutkitusti kestävin keino eriarvoisuuden torjumiseksi. Työllisyyden edistämistä jatketaan, vaikka joka ikinen työtä luova ratkaisu aiheuttaa myös vastustusta, pelottelua ja epäluuloa. Hyvästä työllisyyskehityksestä johtuen eriarvoisuus ei ole tutkimusten mukaan tällä kaudella lisääntynyt.

Olemme aina olleet perusturvapuolue. Sitä olemme tänään ja tulevaisuudessakin.

Sosiaaliturvaa pitää rohkeasti uudistaa ensi kaudella. Järjestelmä on rakentunut pala palalta. Se ei vastaa tätä päivää. Uudistamisen ohjenuoraksi sopivat Santeri Alkion periaatteet: huolehdimme porukalla niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan ja haemme keinot heille, joilla on edellytykset alkiolaisen itseauttamiskyvyn kautta kuntoutua takaisin työelämään ja saada elämänhallinnasta kiinni. Alkio olisi kannustanut meitä aktivoimaan työttömiä.

Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan pysäyttämiseksi. Työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja, siksikin työttömyyden nujertaminen on niin tärkeää.

Uusi aika on tuonut onneksi uusia työkaluja perusturvan uudistamiseen. Jo hyvässä kehitysvauhdissa oleva tulorekisteri tulee mahdollistamaan työtulon ja sosiaaliturvaetuuksien paremman yhteensovittamisen. Ei ole hyväksyttävää, ettei hallinnollisten prosessien takia työtön uskalla ottaa vastaan lyhyttä pätkätyötä, koska oikeutetusti pelkää pitkää viivettä etuuksiensa maksussa. Tällä vuosikymmenellä yhteiskunnan on jo kyettävä parempaan.

Meillä ei ole vielä kiire hypätä minkään tietyn nimisen mallin taakse. Nyt on aika käydä keskustelua niistä keskeisistä perusvalinnoista, jonka pohjalle toimiva ja työhön kannustava sosiaaliturva aikanaan rakentuisi.

Tällaisia peruskysymyksiä ovat muun muassa se, onko sosiaaliturvajärjestelmämme jatkossakin universaali vai syyperusteinen. Malliesimerkki universaaleista etuuksista on lapsilisät. Lapsilisä kuuluu automaattisesti kaikille lapsille ja nuorille riippumatta vanhempien tulotasosta. Universaaleilla etuuksilla on ajateltu saavutettavan myös keskiluokan hyväksyttävyys – veronmaksaja on tyytyväinen, kun kokee itsekin saavansa vastinetta rahoilleen.

Toinen perusvalinta liittyy vastikkeellisuuteen ja vastikkeettomuuteen. Saako perusturvan saajaa velvoittaa jotenkin? Pientä esimakua tästä keskustelusta on saatu, kun aktiivimallin yhteydessä täsmennettiin, mitä toimia työttömältä itseltään odotetaan.

Kolmas keskeinen perusvalinta liittyy siihen, onko sosiaaliturvamme perhe- vai yksilölähtöinen.

Kun kivijalan tyyppisiin avainkysymyksiin on saatu vastaukset, hallinnollinen malli voidaan rakentaa sen perustalle. Keskustelua perusperiaatteista ei pitäisi sivuuttaa liian nopeasti. Meille keskustalaisille periaateohjelmamme uudistustyö tarjoaa muuten mitä parhaimman peilauspinnan myös sosiaaliturvan uudistamisprosessiin. Periaateohjelmamme kertoo keskustalaisen ihmiskäsityksen.

Keskustalle kehysriihessä oli erityisen tärkeää kaikkein pienimpien päivärahojen tason nostaminen. Haluamme puolustaa niitä todella pienillä tuloilla eläviä, joilla ei ole palkkatuloja tai niihin sidottuja etuja. Pienimpiä päivärahoja nostettiin jo tälle vuodelle. Nyt päätimme vielä tuntuvammasta korotuksesta. Näiden päätösten jälkeen esimerkiksi pienituloinen lasta hoitava vanhempi saa noin 100 euroa kuussa enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Enää pienituloisimmat äidit, isät ja sairauspäivärahan saajat eivät ole huonommassa asemassa kuin työmarkkinatuen saajat, kuten edellisen hallituksen päätöksillä tapahtui.

Kolmannen kerran korotamme kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Nyt se on noin 37 euroa enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Indeksien jäädyttämisestä on puhuttu paljon, mutta esimerkinomaisesti lasketin, että näillä tasokorotuksilla takuueläke on nyt 20 euroa kuukaudessa suurempi kuin indeksien jäädyttäminen on sitä vähentänyt.

Pienituloisten joukossa on paljon myös lääkkeitä paljon käyttäviä. Laskimme lääkekaton alarajaa, joten se tuo helpotusta pienituloisten toimeentuloon

Tuemme pienituloisten perheiden nuorten oppimateriaalihankintoja toisella asteella

Yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvaa parannetaan.

Asunnottomien ensisuojia korvataan asunnoilla. Mahdollistamme kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisärakentamisen.

Kasvun ja työllisyyden vahvistaminen on tärkein onnistumisen mittari myös seuraavalla kaudella. Matti Vanhasen ykköshallitus oli ensimmäinen hallitus kymmeniin vuosiin, joka saavutti työllisyystavoitteensa. Nykyisestä hallituksesta tulee toinen.

Seuraavan kauden tavoitteeksi on asetettava työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Luomme seuraavan vuoden aikana ja kirjoitamme vaaliohjelmaan näkyviin ne keinot, joilla tuo tavoite saavutetaan. Jotta tuohon tavoitteeseen voidaan päästä, työmarkkinauudistuksia on jatkettava. Samoin paikallisen sopimisen on mentävä aimo loikka eteenpäin.

Osaamisen monipuolinen kehittäminen on työntekijän parasta muutosturvaa. Pitäisikö esimerkiksi harkita, että yritys voisi vähentää verotuksessaan koulutuksen, joka ei täysin vastaa hänen työtehtäväänsä, mutta laajentaa työntekijän osaamista. Pitäisikö olla esimerkiksi työkkäreitä, vaikkapa yksityisiä tai kolmannen sektorin ylläpitämiä, jotka ovat erikoistuneet pelkästään osatyökykyisten työllistämiseen.

Alueellinen tasa-arvo on aina ollut ja pysyy myös tulevaisuudessa keskustan tärkeänä tavoitteena. Tällä kaudella tätä tavoitetta on edistänyt parhaiten uusien työpaikkojen synty kaikissa maakunnissa. Työvoimapulaa podetaan nyt niissäkin maakunnissa, missä on perinteisesti kärsitty muita korkeammasta työttömyydestä. Hyvästä työllisyyskehityksestä on myös jatkossa huolehdittava. Näin hillitsemme myös muuttopainetta ja sen aiheuttamia ongelmia suurimmissa keskuksissa.

Seuraavan kauden suuriin tehtäviin kuuluu myös sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano. Keskustan on johdettava sitä. Ei ole mikään sattuma, että uudistuksen valmistelu on nyt parhaalla tolalla niissä maakunnissa, joissa keskusta johtaa työtä. Uskon, että tämä työ palkitaan syksyn maakuntavaaleissa.

Hyvät ystävät,

Siitä olen todella surullinen, että hallituskauden aikana maatalouden kannattavuus on entisestään heikentynyt. Erityisesti Venäjän viennin tyrehtyminen ja maidontuotannon lisääntyminen muualla EU:ssa painavat hintoja alas. Viime vuoden vaikea satokausi on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Tähän päälle tullut tieto Valion maidon tuottajahinnan tippumisesta jälleen 2,5 sentillä litraa kohti on raskas uutinen. Toki tiedossa on ollut, että monessa jäsenmaassa tuotanto kasvaa voimakkaasti kiintiöiden poistuttua. Keskimääräisellä maitotilalla maatalousyrittäjän palkasta lähtee yli 500 euroa kuussa.   

Se on hyvät ystävät niin, että tämän porukan on löydettävä tähänkin ratkaisu. Toinen asia, mikä ei ratkea ilman Keskustaa, on tiestön huono kunto. Olemme poikkeuksellisen paljon laittaneet tiestöä kuntoon tällä vaalikaudella. Asia on niin suuri, että asia ei ratkea ilman Keskustan pitkään ajamaa rahoitusrakenteen remonttia. Toivottavasti lopulta saamme muut puolueet tähän mukaan.

Kuten teistä moni huomasi, kehysriihessä käsiteltiin myös Suomen kannalta hiljaa hiipinyttä suurta ongelmaa – syntyvyyden jatkuvaa alenemista. Se tiedetään jo, että nuorten miesten syrjäytyminen vaikuttaa syntyvyyteen. Asia on hyvin monitahoinen. Yhteiskunnan suhtautuminen lapsiin ja perheisiin vaikuttaa myös ihmisten halukkuuteen perustaa perhe. Seuraavissa vaaleissa meillä pitää olla uusia ratkaisuja tähänkin ongelmaan.

 

Hyvät keskustalaiset,

Ajattelemme helposti, että kotimaiset haasteet ovat ylivertaisen suuria. On kuitenkin hyvä muistaa, että ne suurimmat haasteet ja suoranaiset uhat liittyvät kansainvälisiin kysymyksiin. Globaalin toimintaympäristön muutoksen tahti tuntuu vaan kiihtyvän ja suunta muuttuu vähemmän ennustettavaksi. Tässä rinnalla Suomen omat ongelmat ovat sittenkin ihmisen kokoisia ja ratkaisutkin täysin omissa käsissä.

Kansainvälinen turvallisuus, talous, teknologia, arvot ja asenteet sekä näiden kautta kansainvälinen järjestelmä elävät murroskautta. Kaikki globaalit muutokset heijastuvat myös Suomeen. Suomen tie on pitää näissä muutoksissa pää kylmänä ja oma prosessikaavio kirkkaana. Pidämme kiinni yhdessä sovitusta sääntöpohjaisesta monenkeskisestä järjestelmästä, olipa sitten kyse ”kovan” turvallisuuden kysymyksistä tai vapaan kaupan edistämisestä.

Syyrian tilanne haastaa kansainvälistä järjestelmää oikein kunnolla. Kriisi jatkuu silmiemme alla yli seitsemättä vuotta.  Tilanne on turhauttava vuodesta toiseen. Siviilit kärsivät: jo arviolta

yli 5,4 miljoonaa on joutunut pakenemaan Syyriasta ja maan sisällä paossa on 6,1 miljoonaa syyrialaista. Kriisin uhrit lasketaan sadoissa tuhansissa. Syyrian sisällä rintamalinjat monimutkaistuvat eikä mitään realistista näkymää kriisin loppumiseen tunnu löytyvän.

Syyriassa käytetään myös kemiallisia aseita, vaikka niiden käyttö on kansainvälisellä sopimuksella kielletty. Tätä kansainvälinen yhteisö ei voi hyväksyä. Kemiallisten aseiden käyttö on kauhea sotarikos.

Syyrian sotaan ei ole sotilaallista ratkaisua. Assadin hallinto ei tunnu sitä ymmärtävän. Rauhaa pitäisi rakentaa ja siihen on vain yksi tie ja se kulkee YK:n kautta. On tärkeää, että kansainvälinen yhteisö kulkee päättäväisesti tähän suuntaan.

 

Hyvät ystävät,

Uskon, että tässä turbulentissa maailmassa turvallisuuspolitiikka ja kansainvälinen tilanne ovat yksi seuraavien vaalien suuria kysymyksiä. Geopolitiikan ongelmat ovat pysyviä. Haastan meidät keskustalaiset laajemmalla joukolla miettimään kansainvälistä politiikkaa ja ratkaisuja niihin ongelmiin. Meidän on pyrittävä löytämään yhteistä hyvää tuottavia ratkaisuja yksittäisten etujen ajamisen sijasta.

Sama koskee Eurooppa-politiikkaa. Toivon, että entistä suurempi osa meistä olisi luomassa aktiivista ja rakentavaa EU-politiikkaa. On tärkeä korostaa, että keskitien linja monissa uudistuksissa ei tarkoita passiivisuutta. Toisaalta kannattajiemme ja Suomen edun ohella meidän on osattava katsoa myös koko Euroopan etua ja pitkää tähtäintä. Tämä koskee monia asioita unionissa, kuten sisämarkkinoita, kauppapolitiikkaa, EU:n budjettia ja koheesiopolitiikkaa, oikeusvaltiokysymyksiä sekä talous- ja rajaliiton syventämistä. Euroopan etu on pitkällä tähtäimellä myös Suomen etu.

Otan esimerkin Euroopan kokonaisedusta. On selvää, että unioni ja sen niin sanotut vanhat jäsenmaat eivät ole onnistuneet kaikilta osin vuoden 2004 alkaneen laajentumisen suhteen. Tästä esimerkkinä on monissa Itä-Euroopan maissa voimistunut tyytymättömyys EU:n toimintaa kohtaan. Mutta miten unionin pitää nyt toimia? Helppo vastaus on tiiviimpi dialogi, yhteydet kaikilla yhteiskunnan tasoilla – myös kahdenvälisesti. On kuitenkin tunnustettava se tosiasia, että työ maiden integroimiseksi myös taloudelliseksi osaksi unionia on vielä kesken.

Vastineeksi edellytämme oikeusvaltion puolueettoman toiminnan sekä ihmisten demokraattisten oikeuksien kuten sananvapauden ja ihmisoikeuksien täysimääräistä turvaamista. Näistä eurooppalaisista arvoista emme tingi, emme missään oloissa.

Oikeusvaltiokehityksen puolustamisen lisäksi Euroopan unionilla on ainakin viisi isoa asiaa, jotka vaikuttavat keskeisesti unionin tulevien vuosien pärjäämiseen.

Ensimmäinen on EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö.EU on edennyt tällä sektorilla hämmästyttävän nopeasti pitkälti siltä pohjalta, jonka yhdessä Ranskan kanssa loimme kesällä 2016. Suomen tahtotila ja tavoite on selvä. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyön on konkreettisesti tuotava lisäarvoa jäsenmaiden väliseen solidaarisuuteen sekä tuettava kansallisten puolustuskykyjemme kehittämistä.

Toinen on maahanmuuttopolitiikka. Globaaleja kriisejä on vaan enemmän ja ihmiset vaeltavat vaarallisiakin reittejä pitkin parempien elionolojen toivossa.Keskustan tavoite on, että pääsemme eurooppalaisittain tilanteeseen, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta sekä läheisemmässä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Meidän on autettava ihmisiä lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että suora kotiinpaluu sieltä olisi ylipäätään mahdollista.

Kolmas iso asia on talous- ja rahaliiton kehittäminen. Tarvitsemme sekä sääntöjä että markkinakuria.

Neljänneksi Euroopan on otettava johtajuus ilmastopolitiikassa. Tässä meillä ei ole vaihtoehtoja. Esitin tämän vaateen pääministerinä heti, kun Yhdysvaltojen vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta vahvistui. Euroopan unionilla on oltava kunnianhimoiset tavoitteet myös uusiutuvan energian osalta. Unionin on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista ja unionin on kyettävä hyödyntämään kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä. Tässä kohtaa EU ei voi ajaa kaksilla rattailla. Ei voida asettaa entistä kovempia ilmastotavoitteita ja samaan aikaan vaikeuttaa uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä. Suomen on voitava jatkossakin hyödyntää metsävarojaan täysipainoisesti tarkasti määritellyn kestävyyden rajoissa.

Viidenneksi unionin on puolustettava avointa ja vapaaseen kauppaan perustuvaa kauppapolitiikkaa. Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtajan rooli.

Vapaan kaupan haasteiden edessä meidän on jatkuvasti etsittävä ja vahvistettava ”uusia” kumppanuuksia muun muassa Intian, Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean kaltaisten maiden sekä eteläamerikkalaisten MERCOSUR-maiden kanssa. EU neuvottelee puolestamme varsinaiset vapaakauppasopimukset, mutta me itse voimme tehdä paljon sen eteen, miten houkutteleva maa olemme kansainvälisille yrityksille. Tällä rintamalla olemme saaneet erinomaisia uutisia viime päivinä: viime vuonna rikottiin ennätyksiä uusien ulkomaalaisten yritysten investoinneissa sekä yritysostoissa Suomessa. Erityisen aktiivisesti ovat liikkeellä olleet muuten rakkaat länsinaapurimme. 

Laaja-alaisen talouskasvun ja hallituksen uudistuspolitiikan ansiosta Suomesta on tullut mielenkiintoinen maa. Miksi tämä on sitten tärkeää? Siksi että kansainvälisten yritysten merkitys Suomen kansantaloudelle on valtava. Suomessa toimivat n. 4 600 kansainvälistä yritystä maksoivat toissa vuonna yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa yhteisöveroa. Lähes 240 000 työntekijää oli suoraan kansainvälisten yritysten palveluksessa ja tämän päälle tulevat vielä muun muassa alihankintaketjut.

Isojen asioiden lisäksi hallituksen on myös valmistauduttava seuraavaan EU:n puheenjohtajuuskauteen, joka on heti ensi vaalikauden alussa, syksyllä 2019. Työlistalla ovat Brexit, rahoituskehykset sekä Euroopan parlamentin vaalien jälkeinen komission ja Euroopan parlamentin järjestäytyminen vain muutamia tässä mainitakseni.

Näissä kaikissa asioissa meillä on myös kansallisia intressejä puolustettavana. Keskustalaisuuteen on kuitenkin aina kuulunut se, että katsomme oman edun lisäksi myös koko Euroopan etua. Näin on myös jatkossa.

Hyvät ystävät!

Seuraavatkin eduskuntavaalit voittaa se joukkue, joka eniten tahtoo voittaa. Tämä on nähty lukemattomia kertoja aiemmissa vaaleissa.

Olen aivan varma siitä, että pystymme nytkin kirjoittamaan kaikkein parhaimman vaaliohjelman. Edellisessäkin vaaleissa muut puolueet seurasivat Keskustan esimerkkiä strategisesta hallitusohjelmavaihtoehdosta.

Keskusta on ollut kansanvallan puolue 112 vuotta ja aiomme olla sitä jatkossakin. Täällä ei sanella, kaikki saavat vaikuttaa ja ulkopuoliset eivät asialistaa tee. Täällä asialistasta päättävät eivät mahdu transitiin, vaan pitkään pitkään junaan. Niin pitkää junaa ei ole vielä Suomen rautateillä nähty.

Emme myöskään suostu siihen, että muut käsikirjoittavat vaalien lopputuloksen, jonka mukaan ykköstilasta kilpailevat kokoomus ja SDP. Me aiomme voittaa vaalit. Kyse on siitä, löytyykö tästä joukosta tarpeeksi voittamisen halua. Viime kausi oli sinipunan opinnäytetyö. Arvosana: hylätty. Lopputuloksena 100 000 työtöntä.

Kevään piirikokouskierros on vahvistanut minun uskoani siihen, että tästä porukasta löytyy seuraavan vuoden aikana myös tarpeeksi voittamisen tahtoa.

Lokakuussa meillä on edessä maakuntavaalit. Sote- ja maakuntauudistus on rauhan ajan suurin uudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, osa valtiontehtävistä siirtyy Helsingistä maakuntiin. Se on muuten kova juttu.

Keskusta on maakuntien äiti ja te muutoksentekijöitä. Olette paljon vartijoita, että uudistus toimeenpannaan rivakasti. Ja uudistuksen lopullinen onnistuminen on pitkälti toimeenpanosta kiinni.

Sote-maku -uudistuksen vastustamiseen käytetään tällä hetkellä hurjan paljon energiaa. Me olemme taas oman energiamme suunnanneet muutokseen ja sen vuoksi keskustajohtoisilla alueilla ollaan valmiita muutokseen. Kun tämä vastustamisen energia saadaan käännettyä joka paikassa toimeenpanoon, uudistus menee vauhdilla maaliin. 

Maakuntavaaleissa olemme kova porukka. Keskustan listoista jo puolet on täynnä, kun toiset vielä keskittyvät uudistuksen vastustamiseen. Ei ihme, että lipsahduksia vaalien siirtämisestä tapahtuu, jos ei olla tosissaan ja valmiina. Keskusta on vakavissaan uudistuksen kanssa.

Tulevan vuoden tärkein tavoitteeni on ykköstilan uusiminen huhtikuun 14. päivänä 2019. Siihen tarvitsen teidän kaikkien ja koko keskustaliikkeen tukea. Tehtävä on yhteinen. Sotkamon puoluekokouksesta lähtee vahva ja yhtenäinen voittajajoukkue.

 

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Cheerleadingin maailmanmestaruustitteleistä kilpaillaan 25-27.4.2018 Orlandossa

la 21.04.2018

Cheerleadingin maailmanmestaruuksista kilpaillaan ensi viikolla 25.-27.4.2018 Yhdysvalloissa, Floridan Orlandossa.

Keskiviikkona 25.4 kilpaillaan junioreiden mestaruuksista. Kilpailuissa ensimmäisenä suomalaisjoukkueena nähdään tanssijuniorit (Jr Team Freestyle -sarja) Helsinki Athletics Cheerleaders, HAC Emotion.

Juniorisekasarjan (Jr Coed Elite), jossa kilpailee sekä tyttöjä, että poikia pääsee avaamaan Helsinkiläinen Funky Team Blackbackz. Tyttöjen sarjassa (Jr All Girl Elite) nähdään Spirit Shakin’ Cheerleaders Blizzard Tuusulasta. Kaikki juniorijoukkueet ovat SM-kilpailuiden sarjojensa kultamitalisteja.

Juniorisarjan tulokset ovat odoteltavissa noin klo 23.00-0.30 Suomen aikaa. 

Torstaina 26.4 käydään esikarsintaa aikuisten sarjoissa perjantain finaalia varten. Aikusten sarjoista ensimmäisenä Suomea edustaa moninkertainen SM- kultamitalisti Funky Team Gorillaz Helsingistä. Gorillaz kilpailee sarjassa Coed Premier.

Joukkueen urheilija Marica Westerback mainitsee, että tämän vuoden kokoonpanon vahvuuksiin kuuluvat pyramidit sekä heitot. 

”Joukkue on tänä keväänä saanut vaikeampia taitoja ohjelmaan, koska niitä harjoiteltiin viime vuoteen verrattuna pidempään ennen ohjelman varsinaista kokoamista”, paljastaa Westerback. 

Viime vuoden syyskuussa koottu naisten cheermaajoukkue  (All Girl Premier -sarja) saapuu lavalle sekasarjassa kilpailevan Costa Rican jälkeen. Suomen cheertanssimaajoukkue pääsee lavalle näyttämään parhaansa sarjassa Team Freestyle Pom. Tanssimaajoukkueprojektin tämän kauden teemana on ollut The Beat Of Finland.

Finaalin pääsijät julkistetaan noin klo 2.00-2.15 Suomen aikaa (perjantain puolella). 

Aikuisten sarjojen finaali käydään perjantaina 24.4.2018. Tanssisarjan tulokset ovat odoteltavissa ennakkotiedon mukaan noin klo 21 Suomen aikaa. Muut aikuisten joukkueiden tulokset selviävät noin kahden ja kolmen välillä Suomen aikaa. 

Liitteenä julkaisuvapaita kuvia joukkueista 13.4 pidetystä lehdistötilaisuudesta. Mainitsethan kuvaajan (Tero Wester/Suomen cheerleadingliitto).

Lisätietoja:

Viestintävastaava
Arina Kalaeva/ SCL hallitus
tiedotus@scl.fi
p. 044 3434011

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Häiriö rautatieliikenteessä ohi

la 21.04.2018

Eilen illalla Vaajakoskella tapahtunut sähköratavaurio on korjattu. Junat kulkevat jälleen Jyväskylä-Pieksämäki rataosalla normaalisti.

 

 

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Häiriö rautatieliikenteessä

la 21.04.2018

Eilen illalla Vaajakoskella tapahtuneen sähköratavaurion vuoksi henkilöliikenteen junat korvataan toistaiseksi busseilla Jyväskylä-Pieksämäki -välillä.

Tarkkaa korjausarviota ei vielä ole. 

 

 

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Nokian KrP juhlii historiallista mitalia - Westend Indians kaatui Salibandyliigan pronssiottelussa

pe 20.04.2018

Nokian KrP juhlii kaikkien aikojen ensimmäistä Salibandyliigan mitaliaan kaadettuaan tänään Tampereella pronssiottelussa Westend Indiansin 5-4. Mestaruus ratkeaa huomenna Helsingissä pelattavassa Superfinaalissa.

Pronssiottelussa Tampereen Rahola Areenalla kohtasivat kauden kaksi positiivista yllättäjää, joista kumpikin jahtasi historiansa ensimmäistä miesten mitalia. Henri Johansson, Joni Henttonen ja kahdesti osunut Mikko Laakso laukoivat Nokian avauserässä jo 4-1-johtoon, mutta Indians ei häkeltynyt. Pelin puolivälissä tilanne oli jo 4-3 Teemu Venäläisen ja Joonas Föhrin osuttua espoolaisille. Illan voittomaali nähtiin jo toisessa erässä, kun liigan pistekuningas Henri Johansson laukoi ylivoimalla isännät 5-3-johtoon. Indiansin Otto Lehkosuo kavensi päätösjakson alussa, mutta viimeinen vartti väännettiinkin sitten ilman osumia.

- Hienot tunnelmat, ja oli hienoa saada jotain mukaan tästä kaudesta, upean kauden pelannut KrP-hyökkääjä Valtteri Viitakoski sanoi.
- Tasaista vääntöä jossa Indians hallitsi palloa jopa paremmin, mutta onneksi saatiin ensimmäisen erän loppuun tärkeät onnistumiset. Lopussa vähän kädet tärisivät, mutta piti koettaa olla ajattelematta liikaa ja hoitaa vain oma ruutu. Eiköhän tästä nyt saunomaan lähdetä.

Nokian KrP:n sen kaikkien aikojen parhaaseen kauteen johtanut päävalmentaja Jarmo Härmä antoi täyden tunnustuksen myös vastustajalle.
- Tosi tiukka peli, jossa hienon kauden pelannut Indians antoi loppuun asti hienon vastuksen ja jouduttiin taistelemaan loppuun saakka. Onneksi oltiin yhtä sitkeitä kuin on koko kausi oltu. Kauden mittaan on johdettu monessa pelissä ja totuttu pelaamaan lopussa kuutta vastustajaa vastaan, ja pelaajat ovat tehneet ison työn ja oppineet.
Historiallinen mitali saa Nokialla arvoisensa vastaanoton.
- Tämä on meille iso juttu ja juhlitaan sitä sen mukaisesti. Ja vaikkei tällä kertaa Superfinaaliin asti selvittykään niin huomenna lähdetään varmaan aika isolla porukalla Helsinkiin katsomaan mestaruuden ratkaisua, Härmä kertoi.

 
Lue uutinen ▸
ePressi

IIkka Heino jatkoon Hellas Internationalissa

pe 20.04.2018

 

Iikka Heino jatkoon Hellas Internationalissa

Maajoukkuepelaaja Iikka Heino (ESB) aloitti tänään pelinsä Sidirokastrossa Kreikassa. 

Hellas International
19.-22.4.2018, Sidirokastro Kreikka
Future series

Iikka Heino pelasi avausottelunsa tsekkiläistä Lukas Zevliä vastaan. Vaikeuksista huolimatta Heino sai pelin käännettyä itselleen kolmannessa erässä lähes tunnin kestäneen ottelun päätteeksi 21-12 18-21 21-18. Zevl on maailman rankingissa sijalla 255, Heinon sijoitus on 114. Seuraavana vastassa oli tanskalainen Mads Thorgersen. Heino dominoi ottelua alusta asti ja voitti lukemin 21-18 21-9. Thorgersenilla oli vastassaan itseään huomattavasti kovempi vastus, hänen tämän hetkinen sijoituksensa maailman rankingissa on 462.

-Ekassa pelissä oli vähän vaikeuksia. Se oli aikamoinen taisteluvoitto. Toinen peli oli selvästi parempi. Pelasin omalla tasolla, Heino kommentoi.

Huomisessa ottelussa Heino kohtaa turnauksen seitsemänneksi sijoitetun bulgarilaispelaajan Daniel Nikolovin.

Hellas Internationaliin osallistui naisten kaksinpelissä myös Hanna Karkaus (ÖIF), joka kärsi harmittavan tappion venäläiselle Ekaterina Kutille kolmannessa erässä lukemin 20-22 21-11 21-18.

Suomalaisten ottelut tänään

Iikka Heino – Lukas Zevl, tsekki 21-12 18-21 21-18

Iikka Heino – Mads Thorgersen, Tanska 21-18 21-9

Ekaterina Kut, Venäjä – Hanna Karkaus 20-22 21-11 21-18

Suomalaisten ottelut huomenna

Daniel Nikolov, Bulgaria – Iikka Heino, ottelun alkamisajankohta avoin.

Kaikki ottelut ja tulokset

http://www.tournamentsoftware.com/sport/matches.aspx?id=65DEEE82-EC2B-4DE0-8200-B572FE5C5ADF&c=FIN

Pelaajahaastattelut ja lehdistökuvat,

Annika Grahn
viestintäpäällikkö
annika.grahn@sulkapallo.fi
040 7368900

 
 
Lue uutinen ▸
ePressi

Mika Albertssonin luento lento-osasto Kuhlmeystä 26.4. Lappeenrannan pääkirjastossa

pe 20.04.2018

Museomestari, rajavartiomestari Mika Albertsson kertoo lento-osasto Kuhlmeyn tarinan. Lento-osasto Kuhlmey osallistui Suomen jatkosodan ratkaiseviin torjuntataisteluihin Immolan kentältä kesäkuusta 1944 lähtien.

Luento pääkirjaston lainaushallissa to 26.4. klo 18. Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin,
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan kaupunginkirjasto
040 6811874
merja.rostila@lappeenranta.fi

 
Lue uutinen ▸