Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Kategoriat - ePressi

ePressi

F-liiga naiset: Vuotava katto karkotti joukkueet Tampereella, B-lohkon kärkiottelun ratkaisu ajassa 59.59

la 23.01.2021

F-liigan naisten tasolohko B:n kärkiottelussa nähtiin dramaattinen ratkaisu, kun Pirkat nousi SaiPan vieraana loppuminuuteilla ensin tasoihin ja iski sitten viimeisellä sekunnilla 3–2-voittomaalin. Samalla Pirkat nousi pisteen erolla lohkokärkeen pelattuaan yhden ottelun SaiPaa enemmän.

SaiPa karkasi avauserässä Miisa Turusen kahdella osumalla 2–1-johtoon muttei kestänyt loppuun asti. Neljä minuuttia ennen loppua Oona Eerola tasoitti, ja lopussa Pirkat iski vielä. Marianne Viteli laittoi pallon laitavapaalyönnistä liikkeelle ja Pinja Myllymäki kiskaisi ratkaisun kellon pysähtyessä aikaan 59.59.

Päivän toinen B-lohkon ottelu oli sitten sitäkin selvempi, kun Welhot löi vieraissa jumbo LoSBin 13-2 taottuaan jo avauserään viisi maalia. Paula Jordman avasi kotijoukkueen maalitilin kolmannessa erässä vieraiden johtaessa jo 0-10. Miia Murtorinne oli maalillaan ja neljällä syöttöpisteellään Welhoista velhoin. Neljä pistettä kokosivat neljä maalia laukonut Lotta Lindi sekä 2+2 kirjauttanut Anna-Reetta Tölli.

A-lohkon kärkiottelu miteltiin Oulussa, jossa SSRA kukisti PSS:n 2-1. Avauserässä Jonna Virkkunen sipaisi Rankat Ankat johtoon, ja erän viimeisellä minuutilla Sanni Uimarihuhta lurautti keskialueen pallonriiston jälkeen eron kahteen. Porvoolaisten kavennus syntyi toisessa erässä hiukan yllättäen alivoimalla, kun SSRA-vahti Flavia Rentsch torjui ensin Julia Turusen läpiajon ja Alisa Kettunen pääsi vielä jatkamaan pallon maaliin. Loput 27 minuuttia pelattiin kuitenkin ilman osumia. SSRA nousi voitollaan sarjakärkeen pisteen edellä PSS:aa.

SB-Pro kaatoi kotonaan EräViikingit varmasti 5-1. Vieraiden Jenny Kettunen kuittasi vielä Jaana Lirkin avausmaalin, mutta jo ennen ensimmäistä erätaukoa Anu Raatevaara laukoi voittomaaliksi jääneen 2–1-osuman. Sen jälkeen osuivat vielä Lirkki ja Raatevaara kumpikin illan toisensa sekä lopuksi Karoliina Kujala tyhjiin.

Tampereella Koovee löi Classicin 9-5 ottelussa, jossa joukkueet joutuivat kolmannessa erässä siirtymään saman hallin toiseen kaukaloon katosta lattialle vuotaneen veden tehtyä pelaamisesta mahdotonta. Itse ottelussa Koovee karkasi aluksi 3–0-johtoon, mutta Classic ei vielä taipunut. Se tuli toisessa erässä tasoihin, ja kolmannen alussa Classicin Julia Woivalin kavensi tilanteeksi vielä 6-5. Viimeisellä kymmenminuuttisella Suvi HämäläinenNita Heino ja Sanni Koli kuitenkin varmistivat maaleillaan kaikki kolme pistettä Kooveelle. Hämäläinen (3+0) ja Veera Vilenius (2+1) olivat illan kolmen pisteen pelaajat.

 
Lue uutinen ▸
ePressi

F-liiga: Henri Johansson teki taas historiaa – ensimmäinen 600 runkosarjamaalin mies

la 23.01.2021

Nokian KrP:n marraskuusta alkanut seitsemän ottelun voittoputki F-liigassa katkesi tänään Jyväskylässä, kun Happee oli vahvempi maalein 7-5. Aihetta oli silti juhlaankin, sillä KrP:n Henri Johansson ylsi kaikkien aikojen ensimmäisenä pelaajana 600 runkosarjamaaliin iskiessään toisessa erässä nokialaisten 2–1-kavennuksen.

Joona Rantala vapautti pitkällä pystysyötöllä Henri Johanssonin läpiajoon, jonka tämä päätti varmasti matalaan laukaukseen ohi Happee-vahti Markus Laakson.

Joona Rantala nosti vielä toisessa erässä KrP:n lukemiin 3-2, mutta erän loppuun Joel Lahti ja Peter Kotilainen laukoivat tilanteeksi 5-2 eikä KrP kyennyt enää kuromaan eroa kahta maalia kaidemmaksi. Happeesta ahnehti Peter Kotilainen tehot 3+2 ja KrP:stä Joona Rantala 2+2. Henri Johansson osui kaikkiaan kahdesti.

Alavireinen Westend Indians koki kuudennen tappionsa yhdeksässä viime liigaottelussa, kun OLS ryösti pisteet Otahallista maalein 4-5. Kolmesti osunut Juho Sorri sekä Olli-Matti Virrankari latoivat oululaisille puoleen peliin neljän maalin johdon, jota Indians kävi kuromaan kiinni. Se onnistuikin kymmenessä minuutissa, kun puolustaja Otto Lehkosuo osui kahdesti ja Teppo Salo sekä Kevin Nylund kerran. Espoolaisille jäi lopulta kuitenkin käteen vain luu, kun kolmannessa erässä kentälle päässyt Mika Hirsikorpi sai erän alkuun pallon oikeaan laitaan ja kiskaisi maalin kattoon OLS:n voitto-osuman. Valte Karvonen syötti oululaisten maaleista kolme.

Sarjajumbo Welhot taisteli kotonaan Steelersiä vastaan sitkeästi mutta joutui lopulta taipumaan 3–4-tappioon. Markus Siprosen ja Niko Einiön avauserässä Steelersille laukoman kahden maalin johdon kuroivat Aleksi Ahokas sekä Jesper Ahola toisessa kiinni, ja vielä ottelun viimeiselle kympille lähdettiin tasalukemista 2-2. Kahdeksan minuuttia ennen loppua vei kuitenkin Nico Matilainen Teräsmiehet uudelleen edelle, ja Welhojen riskipeli lopussa ilman maalivahtia venytti verkkoja kummassakin päässä. Markus Sipronen osui tyhjiin illan toisensa, ja sekuntia ennen loppua löi Riku Tuononen kuopiolaisille laihan lohdutusosuman.

TPS käväisi Nurmon Jymyn vieraana toisessa erässä tappiolla mutta palasi lopulta Turkuun kolmen pisteen kanssa voitettuaan 7-2. Tommi Hakalan 2–1-maali toisen erän alkuun jäi isäntien viimeiseksi ilonaiheeksi Mikko Hautaniemen, Tino SalmisenMiko Kailialan ja Waltteri Vesterisen muutettua jo ennen toista taukoa lukemiksi 2-5. Turkulaisten seitsemään maaliin löytyi tänään kuusi eri viimeistelijää, ja kaksi ahnehti vain tehot 2+1 merkkauttanut Mikko Hautaniemi.

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Nurmijärvellä Seitsemän veljeksen koulussa joukkoaltistuminen koronavirukselle

la 23.01.2021

Nurmijärvellä Seitsemän veljeksen koulussa on tapahtunut joukkoaltistuminen koronavirukselle. Koululla on ollut koronapositiiviseksi todettu henkilö 12.-18.1. Altistuneet oppilaat ja osa henkilökuntaa asetetaan kotikaranteeniin Keusoten tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräyksestä. Keusoten infektio- ja tartuntatautiyksikkö on henkilökohtaisesti yhteydessä altistuneisiin. Huoltajat saavat tarkemmat ohjeet koulun rehtorilta Wilman kautta. Yhteensä karanteeniin asetetaan noin 60 oppilasta 9. luokilta ja opettajia.

Altistuneiden suuri määrä vaikuttaa koulun opetusjärjestelyihin. Koulun oppilaat ja huoltajat saavat tarkempaa tietoa opetusjärjestelyistä rehtorilta Wilman kautta sunnuntaina 24.1.2021.

Yleisohjeet väestölle koronavirustilanteeseen

Mikäli epäilet altistuneesi, seuraa terveydentilaasi aktiivisemmin ja vältä liikkumista koulussa, työpaikalla tai julkisissa tiloissa oireisena. Mikäli ilmenee lieviäkin oireita, hakeudu koronavirustestiin, ja jää kotiin, kunnes saat negatiivisen koronavirustuloksen. Yleistietoa karanteenista löydät verkkosivuiltamme osoitteesta www.keski-uudenmaansote.fi/koronavirus.

Koronavirustartunnan oireita ovat esimerkiksi lämpöily, kuume, yskä, päänsärky, lihaskipu, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus, haju- tai makuaistin menetys, pahoinvointi, ripuli ja poikkeava väsymys.

Keusoten alueen asukkaat voivat tehdä koronavirusoirearvion ja varata ajan koronavirusnäytteenottoon osoitteessa www.koronabotti.hus.fi. Koronavirustestiin Keusoten alueella pääsee myös Nettipalvelun kautta osoitteessa www.keusote.fi/nettipalvelu tai soittamalla Koronahoitopuhelimeen, p. 019 226 0099, 8-20.

Lisätiedot kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen, p. 040182 5797

Tietoa koronaviruksesta:

 

 

 

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Tuusulassa päiväkodissa Vauhti joukkoaltistuminen koronavirukselle

la 23.01.2021

Tuusulan Hyrylässä sijaitsevassa päiväkodissa Vauhti on tapahtunut joukkoaltistuminen koronavirukselle. Päiväkodissa on ollut tartuttavuusaikana koronapositiiviseksi todettu henkilö 19.1. Altistuneita ja osa henkilökuntaa asetetaan kotikaranteeniin Keusoten tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräyksestä. Keusoten infektio- ja tartuntatautiyksikkö on henkilökohtaisesti yhteydessä altistuneiden huoltajiin ja altistuneeseen henkilökuntaan. Huoltajat saavat tarkemmat ohjeet päiväkodin kautta. Altistuneita on yhteensä reilu 10 henkilöä.

Yleisohjeet väestölle koronavirustilanteeseen

Mikäli epäilet altistuneesi, seuraa terveydentilaasi aktiivisemmin ja vältä liikkumista koulussa, työpaikalla tai julkisissa tiloissa oireisena. Mikäli ilmenee lieviäkin oireita, hakeudu koronavirustestiin, ja jää kotiin, kunnes saat negatiivisen koronavirustuloksen. Yleistietoa karanteenista löydät verkkosivuiltamme osoitteesta www.keski-uudenmaansote.fi/koronavirus.

Koronavirustartunnan oireita ovat esimerkiksi lämpöily, kuume, yskä, päänsärky, lihaskipu, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus, haju- tai makuaistin menetys, pahoinvointi, ripuli ja poikkeava väsymys.

Keusoten alueen asukkaat voivat tehdä koronavirusoirearvion ja varata ajan koronavirusnäytteenottoon osoitteessa www.koronabotti.hus.fi. Koronavirustestiin Keusoten alueella pääsee myös Nettipalvelun kautta osoitteessa www.keusote.fi/nettipalvelu tai soittamalla Koronahoitopuhelimeen, p. 019 226 0099, 8-20.

Lisätiedot kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen, p. 040 182 5797

 

Tietoa koronaviruksesta:

 

 

 

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Laajoja joukkoaltistumisia koronavirukselle Joensuussa ja Ilomantsissa

la 23.01.2021

Joensuun yhteiskoulun lukiossa, Jukolan päiväkodissa Joensuussa sekä Ilomantsin peruskoulussa on eilen illalla varmistunut uusia koronavirustapauksia, joihin liittyy laajoja joukkoaltistumisia.

Yhteiskoulun lukiossa on todettu tällä viikolla kaikkiaan kaksi koronavirustartuntaa. Edellisestä, torstai-iltana varmistuneesta tapauksesta Siun sote tiedotti eilen, ja toinen tapauksista varmistui myöhemmin perjantai-iltana. Altistuneiden kartoitus ja yhteydenotot on aloitettu. Koska altistuneita on arviolta useampia satoja, jatkuu heidän tavoittamisensa huomiseen saakka. Osalle altistuneista voi riittää karanteenin sijaan oireseurantaan ohjaaminen, jos kasvomaskia on käytetty asianmukaisesti kaikissa tilanteissa eikä lähikontaktia tartunnan saaneeseen ole ollut.

Ilomantsin peruskoulussa on myös todettu eilen koronavirustartunta, joka on johtanut yhden koululuokan karanteeniin. Tartunta liittyy Ilomantsin aiempaan tartuntaketjuun, joka on ollut jo rauhoittumassa. Altistuneet tavoitetaan tämän päivän aikana.

Lisäksi Jukolan päiväkodissa Joensuussa yksi päiväkotiryhmä ja henkilökuntaa tullaan asettamaan karanteeniin. Tartunta varmistui tänä aamuna. Jäljitystyö on aloitettu ja altistuneiden tavoittaminen jatkuu todennäköisesti huomiseen saakka.

Koulut ja päiväkodit tiedottavat asiakkaitaan Wilma- ja Daisy-viesteillä asiasta. Siun sote tiedotti eilen uusista tartunnoista ja joukkoaltistumisista yhteiskoulun lukiossa ja Pataluodon päiväkodissa. Pataluodon päiväkodista asetettiin lopulta yksi kokonainen päiväkotiryhmä sekä henkilökuntaa karanteeniin.

Kaikkiaan Siun soten alueella on tällä hetkellä reilu parisataa henkilöä karanteenissa koronavirukselle altistumisen takia. Määrä tulee kasvamaan nyt todettujen tapausten myötä.

Kouluissa todetut tartunnat muistuttavat kasvomaskin käytön merkityksestä. Asianmukaisella maskin käytöllä voi pienentää tartunnan saamisen ja levittämisen riskiä, vaikka oleskeltaisiin samoissa luokkatiloissa tai koulukyydeissä. Kasvomaskin käyttöä suositellaan kaikille yli 12-vuotiaille.

Testaamalla estetään tartuntojen leviämistä

Lapsilla ja nuorilla koronavirustaudin oireet voivat olla hyvin lieviä, mutta koulu-, päiväkoti- ja harrastuskontaktien vuoksi tartunnoista seuraa usein hyvin laajoja altistumisia. Jotta tartuntaketjut saadaan nopeasti katkaistua ja estetään tartuntojen leviäminen laajasti väestöön, on tärkeää hakeutua koronavirustestiin mahdollisimman pian oireiden alettua.

Koronavirustestiin pääsee Siun soten alueella nopeasti ja tulokset tulevat 1–2 vuorokaudessa. Testiin voi hakeutua suoraan netissä koronaviruksen Omaolo-oirearvion kautta tai ottamalla puhelimitse yhteyttä terveysasemalle tai Päivystysapuun 116117.

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Reserviläisliitolle kolme varapuheenjohtajaa

la 23.01.2021

rl_epress_mediatiedotpohja_kuvat_kypa-cc-88ra-cc-88

Reserviläisliiton hallitus kokoontui tänään ja valitsi keskuudestaan kolme varapuheenjohtajaa. Tehtäviin valittiin yksimielisesti Ismo Nöjd Järvenpäästä, Terhi Hakola Tampereelta ja Kari Salminen Sääksmäeltä. Kokousta veti puheenjohtaja Ilpo Pohjola, jonka kolmas, kaksivuotinen puheenjohtajakausi alkoi tänä vuonna.

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan tehtäviin valittuja henkilöitä on mahdollisuus haastatella puhelimitse. Yhteystiedot ovat seuraavat:

Ismo Nöjd, 040 046 3417
Terhi Hakola, 050 350 8020
Kari Salminen, 040 096 8974

Reserviläisliiton hallitus muodosti myös liiton valiokunnan, johon liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien lisäksi valittiin Pasi Parkkila Pohjois-Pohjanmaalta, Jussi Mäkitalo Pirkanmaalta, Timo Soininen Helsingistä, Minna Nenonen Varsinais-Suomesta ja Mika Mäki Etelä-Pohjanmaalta. Liiton valiokunta vastaa liiton toiminnan ja talouden suunnittelusta sekä juoksevien asioiden hoidosta.

Lisätietoja antaa Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola, puh. 040 018 2700 tai s-posti ilpo.pohjola@reservilaisliitto.fi.

Liitteenä olevassa kuvassa vasemmalta varapuheenjohtaja Ismo Nöjd, puheenjohtaja Ilpo Pohjola sekä varapuheenjohtajat Terhi Hakola ja Kari Salminen. Kuva on median ja muiden tahojen vapaasti käytettävissä, mutta kuvalähteenä tulee mainita Reserviläisliitto.

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Turpeen polton alasajon ei pitäisi olla yllätys kenellekään

la 23.01.2021

Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen kenenkään ei pitäisi olla yllättynyt siitä, että fossiilisista polttoaineista pitää luopua pian. Tämä koskee myös turvealaa. Luonnonsuojeluliitto kysyy, miten turvealalla on valmistauduttu väistämättömään turpeen käytön loppumiseen. Luonnonsuojeluliitto esittää, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla tuetaan siirtymää turvetta kestävämpiin elinkeinoihin.

Media on pitkin viime syksyä ja alkuvuotta kertonut tarinoita turvealan yrittäjistä, joille turvealan alasajo on tullut yllätyksenä. Luonnonsuojeluliitto on vaatinut jo vuosikymmeniä suunnitelmaa turpeen poltosta luopumiseksi hallitusti, jotta tällaisilta yllätyksiltä vältyttäisiin. Liiton mielestä hallittu siirtymä on paras ja oikeudenmukaisin vaihtoehto kaikkien kannalta. 

Suunnitelmia siirtymästä ei ole kuitenkaan tehty, vaikka Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen kaikille olisi pitänyt olla selvää, että fossiilisista polttoaineista on luovuttava nopealla aikataululla. Sopimus solmittiin jo viisi vuotta sitten. Lisäksi päästöoikeuksien hinnan nouseminen viime vuosina on tehnyt turpeen poltosta kannattamatonta.

“Kannatamme turveyrittäjien tukemista tässä tilanteessa, mutta kyse ei kuitenkaan voi olla uudesta tuesta turpeen poltolle tai muulle käytölle“, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä toteaa.

Suomella on nyt hyvä mahdollisuus käyttää apuna EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, josta yhdessä muiden rahastojen kanssa on Suomelle tarjolla satoja miljoonia euroja vuosille 2021–2027. Luonnonsuojeluliitto toivoo, että varoja pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti puhtaampiin energiamuotoihin siirtymiseen ja yrittäjien tukemiseen siirtymään turpeesta korvaaviin kestäviin elinkeinoihin.

Turpeen poltolla on muutamissa maakunnissa muuta maata suurempi rooli taloudellisesti ja energiantuotannossa. Maakunnissa valmisteilla olevissa alueellisissa siirtymäsuunnitelmissa on tärkeää nyt kartoittaa turpeesta luopumisen vaikutukset. 

Siirtymän yhteydessä tulee varmistaa, että turvetta korvataan ensisijaisesti polttoon perustumattomilla vaihtoehdoilla. Metsäenergia ei ole hiilineutraalia. Investointitukien ja metsäbiomassan polton verottamisen avulla voitaisiin tehdä ilmastoystävällisemmistä vaihtoehdoista kilpailukykyisiä.

Luonnonsuojeluliiton Irti turpeesta -kansalaisaloitekampanjassa vaaditaan, että turpeen polton kieltämiseksi säädetään vastaavanlainen laki kuin kivihiilelle tehtiin. Jo 30 000 suomalaista kannattaa aloitetta. 

 

Lisätietoja: 

  • Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä, p. 040 722 9224, harri.holtta(a)sll.fi

  • suojelupäällikkö Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

  • suojeluasiantuntija Liisa Toopakka, p. 040 5042 989, liisa.toopakka(a)sll.fi

  • kansalaisaloite: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7020, kampanjasivut: www.irtiturpeesta.fi

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Asumisen päästöjen vähentäminen ei toimi

la 23.01.2021

Sadan miljoonan verorahat valuvat hukkaan, vaikka tarkoitus on hyvä  

Hallitus on varannut sata miljoona euroa käytettäväksi asumisen energiatehokkuuden parantamiseen 2020-22 siinä toivossa, että myös päästöt vähenisivät. Tuen myöntämisen laskentaperusteiden takia tavoite jää saavuttamatta. Tukea myönnettäessä huomioidaan rakennuksen rakentamisajankohdan tilanne, ja verrataan nyt suunniteltua parannusta siihen. Jos alun perin hiilellä lämmitetty taloyhtiö siirtyy nyt uusiutuvasta kaukolämmöstä maalämpöön, tuen perusteena pidetään edelleen alkuperäistä lämmitysmuotoa, eli kivihiililämmitystä. Rahaa myönnetään siis sen perusteella, mitä remontteja rakennukseen on koko sen elinkaaren aikana tehty. 

  • Energia-avustusten laskentatavassa on perustavanlaatuinen vääristymä, toteaa Energiateollisuuden asiantuntija Mirja Tiitinen. - Yhteiskunnan rahaa ohjataan nyt myös sellaisiin toimiin, jotka eivät paranna rakennusten energiatehokkuutta eivätkä ne myöskään vähennä Suomen tai EU:n päästöjä.  

Avustuksia on perusteltu hallitusohjelman kirjauksella ”Toteutetaan toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä asumisessa, parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta ja tuetaan siirtymistä päästöttömään lämmöntuotantoon.” Käytännössä tavoite ei toteudu 

Jos rakennus on rakennettu vuonna 1920 koksilämmitteisenä, ja se on vuonna1940 vaihdettu puulämmitteiseksi, vuonna 1965 on siirrytty öljylämmitykseen ja edelleen vuonna 1980 kaukolämpöön, vertailukohtana on edelleen sata vuotta sitten vallinnut tilanne. Eli jos rakennus irtautuu kaukolämmöstä nyt, ja siirtyy maalämpöön, "energiatehokkuuden paraneminen" lasketaan vertaamalla "uutta" rakennusta vuoden 1920 toteutukseen. Laskennan pohjana on se, että fossiilinen koksi korvataan maalämmöllä, vaikka todellisuudessa kyse on kaukolämmön korvaamisesta. Kaukolämpö on monin paikoin hiilineutraalia jo nyt, lähitulevaisuudessa laajemminkin. 

  • Irtautuminen kaukolämmöstä ei ole ilmastoteko, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. -  Kaukolämpöverkon ylläpito on välttämätöntä ilmastoneutraalin energiajärjestelmän kehittämiseksi, jotta voidaan hyödyntää hajautetusti tuotettua energiaa ja hukkalämpöjä. Verorahojen haaskaaminen nykyisiin tukiin on vastuutonta, Leskelä jatkaa.  

Tuki on tarkoitettu asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, mutta nykyisillä kriteereillä rahat valuvat myös sellaisiin toimiin, joilla ei ole päästöjä vähentävää vaikutusta. 

  • Nyt on mahdollista, että monilla tuen piirissä olevilla hankkeilla päästöjä ei vähennetä juuri lainkaan, vaikka tukea voi investointiin saada jopa 50 %, Tiitinen toteaa. - Käsityksemme mukaan valtion rahojen käyttö olisi syytä kohdistaa sellaisiin kohteisiin, missä rahoille saadaan paras vastine ja saadaan isoja päästövähennyksiä, Tiitinen jatkaa. 

Lisätietoja: Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry 050 593 7233 

Mirja Tiitinen, asiantuntija, Energiateollisuus ry050 434 6994 

 

 
Lue uutinen ▸
ePressi

70 vuotta täyttävä Järvenpää on täynnä rohkeutta ja onnistumisia

la 23.01.2021

Terijokelaishuviloita ja tornitaloja, kouluja ja oppimisympäristöjä, kenkätehtaita ja sushia, kansallistaiteilijoita ja bluesdiggareita. Ja tietysti sitkeää järvenpääasennetta. 

Näistä ja muista menneistä ja nykyisistä sanapareista syntyy 70 vuotta täyttävän juhlavuoden järvenpääläisyys. Vuoropuhelu, joka yhdistää historian ja tulevan. 

Sen minkä vanha erotti, uusi yhdisti

Lähtölaukaus juhlavuoteen saatiin uutenavuotena, kun kaupungin perinteinen ilotulitus korvattiin sydämiä lämmittävällä Valoa ja onnea! -tapahtumalla, joka sai järvenpääläiset mukaan osallistumaan. 

Valoa ja onnea! käynnistyi Sibeliuksen Finlandian sävelin, kun samalla neljä dronea kiersi ympäri kaupunkia ja kuvasi asukkaiden omilla valonlähteillä valaistua Järvenpäätä yläilmoista. Tapahtumaan osallistui ennätysmäärä järvenpääläisiä, joille lämmin kiitos! Yhteiseen jännitykseen ja liikutukseen voit palata illasta koostetussa videossa.
Valoa ja onnea! -video

Kuvaa oma sanaparisi

Nyt luomme katsauksen vastakohtien, historian ja nykypäivän, Järvenpäähän. Mitä olimme silloin ja mitä olemme nyt? Järvenpäässä yhdistyvät moderni ja yllätyksellinen kaupunkikulttuuri sekä menneiden päivien viehätys. Lähiviikkoina saatat nähdä kaupunkikuvassa ja sosiaalisessa mediassa kuvia ja pieniä tarinoita, joissa vilahtavat rinnakkain vanha Järvenpää ja  toisaalta nykypäivän moderni kaupunki.

Kuvaa ja tägää someen oma sanaparisi, sen mitä Järvenpää sinulle tällä hetkellä merkitsee: hashtägillä #järvenpää70. Sisältöjä käytetään alkuvuodesta Järvenpään kaupungin somekanavissa.

Näin mukaan juhlavuoteen

Jo nyt yhdistykset ja yritykset ovat ottaneet osaa juhlavuoteen ilmoittautumalla mukaan joko tapahtumajärjestäjiksi tai osallistujiksi. Kuka tahansa voi osallistua tapahtumaan ottamalla juhlavuosisivuilta käyttöön tapahtuman visuaalisen ilmeen ja kantamalla ylpeästi Juhlassa mukana -merkkiään tai kutsumalla mukaan muita.

Viralliset logot on varattu kaupungin yhteistyökumppaneille, osallistuvan budjetoinnin toteuttajille ja tapahtumajärjestäjille. Juhlassa mukana -logoa voi käyttää kuka tahansa.
Näin mukaan juhlavuoteen 

Ohjelmatiedot julkisia helmikuun alussa

Juhlavuoden tapahtumat rakentuvat kuuden isomman tuotannon varaan, joista voit lukea lisää verkkosivuiltamme: https://www.jarvenpaa.fi/jarvenpaa70. Sivuilta löytyy myös linkki aineistopankkiimme.

Kaikki tiedossa olevat muut tapahtumat julkaistaan helmikuun alussa Tapahtumakalenterissamme: https://tapahtumat.jarvenpaa.fi/fi-FI.

Sosiaalisen median haasteeseen voit osallistua kaupungin kanavissa:

Instagram: @cityofjarvenpaa
Facebook: Järvenpään kaupunki - City of Järvenpää

#järvenpää70


Lisätietoja:

Kulttuurijohtaja Sami Ylisaari, puh. 040 315 2244, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi
Tapahtumatuottaja Kristian Schmidt, puh. 040 315 3249, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Rakennusteollisuus varautuu työmatkaliikenteen keskeytymiseen

pe 22.01.2021

Valtioneuvoston päättämät uudet rajaliikenteen rajoitukset keskeyttävät myös rakennusalan työvoiman liikkumisen Suomeen.  

Kaikessa Schengen-alueen sisärajaliikenteessä sallitaan jatkossa vain sellainen työmatkaliikenne, joka liittyy yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkittävään työhön. Poikkeukset koskevat hyvin tiukasti rajattuja työtehtäviä eikä rakennustyön katsota kuuluvan niiden piiriin.

Rajoitukset tulevat voimaan keskiviikkona 27. tammikuuta kello 00, eli tiistain ja keskiviikon välisenä yönä ja ovat voimassa 25. helmikuuta saakka. Tämän jälkeen muun muassa Suomen ja Viron sekä Suomen ja Ruotsin välinen työmatkaliikenne loppuu lähes kokonaan. Rakennusalalla työskentelee normaalisti kymmeniätuhansia ulkomaisia työntekijöitä, joista valtaosa tulee Virosta.

”Toivomme, että ne ulkomaalaiset työntekijät, joilla on töitä täällä ja mahdollisuus jäädä, eivät poistuisi nyt Suomesta. Viime keväänä vastaavien rajoitusten aikana työntekijät kykenivät kiitettävästi joustamaan ja rakentaminen jatkui ilman suuria häiriöitä”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

Rakennusteollisuudessa on ymmärrystä hallituksen linjauksille muuntuneen koronaviruksen vuoksi, mutta odotetaan, että tiukkojen rajoitusten aika käytettäisiin testauskapasiteetin ja valmiustason nostamiseen.

”Nyt on tärkeä löytää yhdessä keinoja, joilla voidaan pysäyttää virus, mutta mahdollistaa ihmisten liikkuminen rajojen yli”, Randell toteaa.

Rakennusteollisuus RT on varautunut antamaan jäsenyrityksilleen suosituksen vaatia negatiivista testitulosta ulkomailta saapuvilta työntekijöiltä, jos viranomaiset edellyttäisivät Suomeen saapuvilta laajalti testaamista ja testauskapasiteetti saadaan tarvittavalle tasolle.

”Olemme viime viikkoina valmistelleet omaa suositustamme ja pitäneet tiiviisti yhteyttä eri viranomaisiin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin ja HUSin tuottaman Finentry-palvelun kanssa olemme etsineet tapoja maahantulijoiden kattavaksi testaamiseksi.”

Mikäli tiukat rajoitukset rajoilla jatkuisivat ilmoitettua pidempään ja työvoiman saatavuus heikentyisi, tilanne rakennustyömailla vaikeutuisi merkittävästi etenkin Etelä-Suomessa.

Rakennustyömailla on otettu epidemian alusta alkaen käyttöön useita erilaisia järjestelyjä, joilla tartuntoja ja niiden leviämistä on saatu ehkäistyä. Randell korostaa, että näitä on välttämätöntä noudattaa tinkimättä myös jatkossa ja tehostaa torjuntatoimia entisestään.

Rakennusteollisuus RT:n hallitus käsittelee valtioneuvoston nyt tekemiä päätöksiä ja alan mahdollisia jatkotoimia kokouksessaan tiistaina 26. tammikuuta.

Lisätietoja: 

  • Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT, puh. 0400 500 822 
  • Kim Kaskiaro, varatoimitusjohtaja/työmarkkinajohtaja, Rakennusteollisuus RT, puh. 050 548 1691 
  • Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, Rakennusteollisuus RT, puh. 040 587 2642 

    sähköposti: etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi 
 
Lue uutinen ▸