Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Kategoriat - ePressi

ePressi

Neste Rallin yhteydessä pääsee seuraamaan rallikuljettajan pelastusnäytöstä torstai-iltapäivänä

ke 26.07.2017

 

Suomen Palopäällystöliitto toteuttaa yhteistyössä AKK:n kanssa Autourheilutapahtumien ensivasteryhmien koulutusta. Neste Rallin yhteydessä järjestään näytös, jossa esitellään koulutuksen mukaista kilpa-autosta pelastamista hydraulisia pelastusvälineitä käyttäen.

Näytöstä seuraamassa on myös kansainvälisen palo- ja pelastusalan järjestön CTIF:n (Comité technique international de prévention et d´extinction du Feu) presidentti Tore Eriksson Ruotsista sekä CTIF:n alaisen Extrication and New Technology -komission jäseniä. Suomea komissiossa edustaa vuoromestari Mikko Saastamoinen (Etelä-Karjalan pelastuslaitos), joka toimii myös edellä mainitun koulutuksen pääkouluttajana.

Näytös toteutetaan torstaina 27.7.2017 klo 15.00 alkaen Paviljongin parkkipaikalla ja se kestää noin 30 minuuttia. Näytöksen jälkeen kiinnostuneilla on mahdollisuus keskustella sekä kansainvälisten vieraiden että kouluttajien kanssa.


Tervetuloa!


Lisätietoja antaa mielellään,

 

Pasi Uurasmaa

Koulutuspäällikkö

Suomen Palopäällystöliitto - Finlands Brandbefälsförbund

Puh +358 40 560 2112

 

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Skräpet i Aura å undersöks

ke 26.07.2017

Bommar har installerats i Aura å i Åbo för att samla in det skräp som flyter i ån under en veckas tid, från den 25 till den 30 juli. Avsikten med denna pilotundersökning är att mäta mängden och typen av skräp som transporteras med åvattnet ut i havet.

Skräpmätningarna i Aura å ingår i projektet BLASTIC, som är ett samarbete mellan länderna kring Östersjön för att kartlägga plastskräpets väg till havet samt mängden och typen av sådant skräp. Forskning visar att över 80 % av skräpet i haven har sitt ursprung på land. Till exempel åar som flyter genom städer för med sig en betydande del av det skräp som hamnar i haven.

Projektparterna Håll Skärgården Ren rf (HSR rf), Åbo stad och Finlands miljöcentral (SYKE) har installerat två skräpinsamlingsbommar i Aura å, en vid åns övre lopp och en annan vid åns nedre lopp invid Teaterbron. Informationsskyltar har också placerats ut i anslutning till bommarna. Motsvarande uppföljningsmätningar genomförs också i de andra länderna som deltar i projektet.

-          Just nu pågår den första av två uppföljningsperioder. Den andra anordnas senare på hösten. Under den här perioden får vi värdefull information om hur ett uppföljningssystem som detta fungerar i Aura å och hur stadsevenemang och turism påverkar nedskräpningen då vi jämför resultaten med senare resultat, berättar specialforskare Outi Setälä från SYKE.  

Den viktigaste målsättningen med uppföljningen är att fästa allmänhetens uppmärksamhet vid nedskräpning av haven.   

-          Förutom de synliga bommarna i ån har vi dessutom på stranden installerat infotavlor som berättar om projektet och bredvid dem uppfört en plastskräpsinstallation. Nedskräpningen av haven är ett allt större samtalsämne runt om i världen. Vi vill väcka medborgarnas uppmärksamhet och få dem att inse att problemet med nedskräpningen gäller också Östersjön – vi har själva sett det klart och tydligt t.ex. i samband med våra strandstädningskampanjer. Var och en kan med sitt eget beteende förhindra nedskräpning av haven genom att minska användningen av plast och genom att fästa uppmärksamhet vid vart skräpet hamnar, understryker Håll Skärgården Ren rf:s projektchef Anna von Zweygbergk.

Miljöskyddsplaneraren Liisa Vaino från Åbo stad berättar att Åbo strävar efter att ständigt förbättra både avfallshanteringen och vattenskydden

- Blastic förser staden med viktig information om vilka källor som bidrar till nedskräpningen av Östersjön. Vi vill lägga stor vikt på förebyggande arbete, det vill säga på att ingen avfall överhuvudtaget hamnar i ån och därigenom i havet, säger Liisa Vainio

 

Närmare information:

Anna von Zweygbergk                                                                                                
projektledare                                                                                      
Håll Skärgården Ren rf                                                                      
tlf +358 40 458 9156                                                                            
anna.zweygbergk@pssry.fi                                                            

Outi Setälä      
special forskare
Finlands miljöcentral
tlf +358 295 251 635
outi.setala@ymparisto.fi 

BLASTIC 2016–2018 finansieras ur programmet Central Baltic (2014–2020). Projektets totalbudget uppgår till 1 016 555,50 euro, varav Europeiska regionala utvecklingsfonden står för 784 522,46 euro. Partnerländer i projektet är Sverige, Finland, Estland och Lettland. www.blastic.eu

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Aurajoessa virtaavan roskan määrää tutkitaan

ke 26.07.2017

Turun Aurajokeen on asennettu puomit, jotka keräävät joessa virtaavaa roskaa vajaan viikon ajan 25.–30. heinäkuuta. Pilotissa on tarkoitus mitata, kuinka paljon ja minkä laatuista roskaa kulkeutuu joen kautta mereen.

Turun Aurajoen roskamittaukset ovat osa Itämerta ympäröivien maiden yhteistä BLASTIC-projektia, joka kartoittaa muoviroskien kulkureittejä mereen sekä kulkeutuvan roskan määrää ja laatua. Tutkimusten mukaan yli 80 % merten roskasta on peräisin maalähteistä. Esimerkiksi kaupunkien läpi kulkevat joet ovat yksi merkittävä meriroskan kulkureitti.

Projektissa mukana olevat Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry), Turun kaupunki ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat asentaneet kaksi keräyspuomia Aurajokeen, toisen joen yläjuoksulle ja toisen alajuoksulle Teatterisillan viereen. Vastaavanlaisia seurantamittauksia toteutetaan myös projektin muissa maissa.

-          Nyt käynnissä oleva seuranta on ensimmäinen kahdesta seurantajaksosta. Toinen järjestetään myöhemmin syksyllä. Tällä jaksolla saamme arvokasta tietoa tämänkaltaisen seurantamenetelmän toimivuudesta Aurajoessa sekä kaupunkitapahtumien ja turismin vaikutuksesta roskaantumiseen, kun vertaamme tuloksia myöhemmän seurantajakson tuloksiin, kertoo SYKEn erikoistutkija Outi Setälä.

Yksi seurannan keskeisistä tavoitteista on kiinnittää suuren yleisön huomio merten roskaantumiseen.

-          Joessa näkyvien puomien lisäksi olemme asentaneet rantaan hankkeesta kertovat infotaulut sekä toteuttaneet sen yhteyteen muoviroskainstallaation. Merten roskaantuminen puhututtaa yhä enemmän ympäri maailmaa. Haluamme herätellä kansalaisia siihen, että roskaantumisongelma koskettaa myös Itämerta – olemme itse nähneet tämän selkeästi esimerkiksi rantojensiivouskampanjoidemme yhteydessä. Jokainen voi omalla toiminnallaan edesauttaa merten roskaantumisen ehkäisyä vähentämällä muovin käyttöä sekä kiinnittämällä huomiota siihen, mihin omat roskat päätyvät, painottaa Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Anna von Zweygbergk.

Ympäristönsuojelun suunnittelija Liisa Vainio Turun kaupungilta kertoo, että Turku pyrkii jatkuvasti parantamaan jätehuoltoa ja vesiensuojelua.

-          Blastic antaa myös kaupungille tärkeää tietoa meren roskaantumisen reiteistä. Haluamme myös panostaa ennaltaehkäisyyn eli siihen, että roskia ei ylipäätään päätyisi jokeen ja sitä kautta mereen, Liisa Vainio sanoo.

 

Lisätietoa:

Anna von Zweygbergk                                                                                                        
projektipäällikkö                                                                                 
Pidä Saaristo Siistinä ry                                                                     
p. +358 40 458 9156                                                                            
anna.zweygbergk@pssry.fi                                                            

Outi Setälä
erikoistutkija
Suomen ympäristökeskus
p. +358 295 251 635
outi.setala@ymparisto.fi

BLASTIC 2016–2018 on Central Baltic -ohjelman (2014–2020) rahoittama. Projektin kokonaisbudjetti on 1 016 555,50 euroa, josta Euroopan alueen kehittämisrahaston osuus on 784 522,46 euroa. Projektin kumppanimaat ovat Ruotsi, Suomi, Viro ja Latvia.

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Forenom jatkaa ilman asuntoa jääneiden opiskelijoiden majoittamista myös syksyllä 2017

ke 26.07.2017

Forenom on päättänyt jatkaa edullisten opiskelija-asuntojen tarjoamista pääkaupunkiseudulta. PK-seudun kestokyky opiskelijoiden tulovirtaan asuntojen osalta on ollut koetuksella jo usean vuoden ajan. HOASin tietojen mukaan tälläkin hetkellä hakemuksia opiskelija-asuntoihin on jätetty lähes 11000.

Forenomilla halutaan ojentaa auttava käsi niiden opiskelijoiden suuntaan, jotka jäävät tänä syksynä ilman asianmukaista asuntoa. Forenom on toteuttanut vastaavanlaisen kampanjan jo edellisenä vuonna, jolloin kysyntä oli merkittävää.

”Viime vuonna meillä oli opiskelijoita vielä joulun allakin majoitettuina, kun sopivaa opiskelija-asuntoa ei ollut syksyn aikana löytynyt”, kertoo Forenomin markkinointipäällikkö Sarianna Haakana.

”Asuntotilanne on pääkaupunkiseudulla sen verran haastava, että tällaiselle konseptille on selkeästi tarvetta alueella. Tästä syystä halusimme toteuttaa kampanjan uudelleen”, Haakana päättää.

Forenom tarjoaa kampanjan aikana yksityisiä huoneita useista hostelleista hyvien kulkuyhteyksien ääreltä. Otaniemen hostellista on Aalto-yliopiston kampusalueelle vain parin sadan metrin matka, ja Pitäjänmäen hostellista pääsee julkisilla helposti eri puolille pääkaupunkiseutua. Huoneen saa itselleen hintaan 489€/kk, kun tekee vähintään 30 päivän sopimuksen. Hinta on selkeästi markkinoilla tarjolla olevista samanlaisista ratkaisuista edullisin.

Hinnoittelu pitää sisällään oman kalustetun huoneen TV:llä ja työpöydällä varustettuna, ilmaisen Wi-Fin sekä jaetun keittiön, suihkut, pyykinpesutilat sekä oleskelutilat – saman kokonaisuuden siis kuin perinteisessä soluasunnossa. Opiskelijan ei tarvitse ottaa mukaansa kuin henkilökohtaiset tavarat.

 

Lisätietoja sekä varaukset opiskelijoille suunnatuista huoneista;

Forenom Myynti

p. 020 198 3420 tai varaukset@forenom.fi

https://www.forenom.com/fi/kampanjat/opiskelija-asunto/

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Suomen MotoGP-osakilpailun ajankohta julkistetaan ensi viikolla

ke 26.07.2017

KymiRingin lähtösuora 14.6.2017. Kuva: Ari Ollikainen

MotoGP-sarjan promoottorin Dorna Sportsin pääjohtaja Carmelo Ezpeleta saapuu ensi viikolla viralliselle vierailulle Suomeen ja KymiRingille. Ezpeletan vierailtua KymiRingillä ja neuvoteltua Suomen viranomaisten kanssa, järjestetään keskiviikkona lehdistötilaisuus, jossa Dorna Sports kertoo ehdotuksensa, jonka se tulee esittämään Kansainväliselle Moottoriliitto FIM:lle Suomen MM-osakilpailun ajankohdasta.

Ratamoottoripyöräilyn MM-sarja tulee tekemään paluun Suomeen lähes 40 vuoden jälkeen, kun kuninkuusluokan osakilpailu ajetaan Iittiin rakenteilla olevalla KymiRing-radalla. MotoGP-sarjan markkinoinnilliset oikeudet omistava Dorna Sports on jo vahvistanut Suomen palaavan MM-kalenteriin, mutta kilpailun ajankohta on vielä auki.

Ensi viikon tiistaina Dorna Sportsin pääjohtaja Carmelo Ezpelata saapuu seurueineen Suomeen. Keskiviikkona 2.8. klo 15.30 Helsingin Musiikkitalolla järjestetään lehdistötilaisuus, jossa Dorna julkistaa ehdotuksensa Suomen MM-osakilpailun ajankohdasta. Lehdistötilaisuudessa ovat paikalla eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho, Dorna Sportsin pääjohtaja Carmelo Ezpeleta, Suomen Moottoriliiton puheenjohtaja Tapio Nevala, KymiRingin hallituksen puheenjohtaja Kari O. Sohlberg sekä KymiRingin hankejohtaja Timo Pohjola.

– MotoGP-osakilpailun saaminen Suomeen on mahtava asia. Se tuo aikamoisen potkun Suomen moottoripyöräurheilulle ja koko Suomen moottoriurheilulle. Odotamme erittäin innoissamme tulevaa kilpailua, iloitsee Suomen Moottoriliiton puheenjohtaja Tapio Nevala.

– Kilpailun taloudellinen vaikutus Iitin, Kouvolan ja Lahden alueille on merkittävä. Vaikutukset ulottuvat tietenkin myös Helsinkiin. Odotamme, että Suomen MotoGP-osakilpailua saapuu paikanpäälle katsomaan arviolta 100.000 ihmistä. Luonnollisesti television kautta Suomi saa huikeaa näkyvyyttä ympäri maailman, Nevala jatkaa.

Lisätietoa KymiRingistä: www.kymiring.fi

KymiRingin kuvapankki

Teksti: KymiRing Tiedotus

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Uutta osaamista HAMKin avoimessa ammattikorkeakoulussa – ilmoittautuminen syksyn opintoihin 1.-15.8.2017.

ke 26.07.2017

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) avoimessa ammattikorkeakoulussa on mahdollista opiskella osia kiinnostavista AMK-tutkintoon tai ylempään AMK-tutkintoon johtavista opinnoista – suomeksi ja englanniksi. Ilmoittautumisaika syksyn avoimiin opintoihin on 1.-15.8.2017.

HAMK avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat pienempiä kokonaisuuksia tutkintoon johtavista opetussuunnitelmista. Syksyllä 2017 HAMKin avoimissa opinnoissa on mahdollisuus perehtyä muun muassa ympäristöliiketoimintaan, puutarhakasvien tuotetietouteen, kestävään kehitykseen, yrittäjyyteen, henkilöstöjohtamiseen ja varaston hallintaan.

Avoimen AMKin opinnoilla voi kehittää omaa ammattitaitoaan tai päivittää jo olemassa olevaa osaamista. Verkkototeutukset sopivat niille, jotka haluavat opiskella ajasta ja paikasta riippumatta. Pääsääntöisesti HAMKin avoimessa AMKissa opiskelu tapahtuu yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Avoimessa AMKissa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea ammattikorkeakouluissa, ja ne on mahdollista sovittaa myös lukion tai ammatillisen oppilaitoksen tutkintoon.

 

Polkuopintojen kautta tutkinto-opiskelijaksi

Avoimen AMKin opinnot voivat olla alku tutkinto-opinnoille. Tarjolla on polkuopintopaikkoja kaikissa suomen- ja englanninkielisissä koulutuksissa, päivä- ja monimuoto-opintoina. Polkuopinnot muodostuvat AMK-tutkinnon ensimmäisen vuoden opinnoista ja YAMK-tutkintojen polkuopinnot kestävät ensimmäisen lukukauden ajan.  Ne ovat erinomainen vaihtoehto, jos ei tullut valituksi tutkinto-opiskelijaksi vielä ensimmäisellä hakukerralla, tai kun haluaa täydentää osaamistaan ja tavoitteena on korkeakoulututkinto. Kun polkuopinnot on suoritettu, voi hakea tutkinto-opiskelijaksi erillishaussa ilman valintakoetta ja suoritetut opinnot hyväksiluetaan tutkintoon.

HAMK avoimen AMKin tarjonta on nähtävissä osoitteessa www.hamk.fi/avoin, jonka kautta opintoihin voi myös ilmoittautua 1.-15.8.2017. Lisätietoja ja neuvontaa avoimia opintoja koskien antavat koulutusalojen opintosihteerit, joiden yhteystiedot löytyvät samasta osoitteesta. Heiltä saa apua myös kiinnostavien opintojen etsimiseen ja tietoja henkilökohtaisen opetussuunnitelman ja ohjauksen mahdollisuuksista.

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Henkilöautoja on rekisterissä reilut kolme miljoonaa – Vaihtoehtoiset käyttövoimat tasaisessa kasvussa

ke 26.07.2017

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä on jatkanut tasaista kasvuaan. Henkilöautojen suosituin merkki on Toyota ja suosituin väri on harmaa. Vaihtoehtoiset käyttövoimat ovat hienoisessa kasvussa.

Ajoneuvorekisteissä oli kesäkuun 2017 lopussa noin neljä miljoonaa autoa. Näistä henkilöautoja oli 3,4 miljoonaa. Pakettiautoja oli reilu 400 000, kuorma-autoja oli 150 000 ja muita autoja 30 000. Liikennekäytössä autoista oli 3,2 miljoonaa. Henkilöautoista liikennekäytössä oli noin 2,7 miljoonaa.

Suosituimmat merkit henkilöautoille olivat Toyota (355 000 kpl), Volkswagen (297 300 kpl) ja Volvo (218 000 kpl). Eniten henkilöautoja oli liikennekäytössä Uudellamaalla (714 000 kpl) ja vähiten Keski-Pohjanmaalla (37 000). Suosituimmat värit henkilöautoille olivat harmaa, punainen ja sininen.

Henkilöautoja on viimeisen 10 vuoden aikana ensirekisteröity vuosittain 90 000–140 000 kpl. Kuluvan vuoden ensirekisteröinnit tulevat mitä luultavammin olemaan samassa haarukassa, kun kesäkuun loppuun mennessä henkilöautoja oli ensirekisteröity jo yli 60 000 henkilöautoa.

Henkilöautojen ensirekisteröinnit 2007-2017**

** 30.6.2017 mennessä ensirekisteröidyt

Tarkasteltaessa samalla ajanjaksolla liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrää, voidaan sen sijaan havaita, että ajoneuvojen määrä on kasvanut melko tasaisesti vuosittain.

”Ensirekisteröintien määrässä ei ole havaittavissa varsinaista trendiä suuntaan tai toiseen, vaan määrä vaihtelee pitkälti suhdanteiden mukana vuodesta toiseen”, osastopäällikkö Toni Pallaspuro toteaa.

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä 2007-2017

 

 

Liikennekäytössä olevat henkilöautot 2007-2017 interaktiivisena Dexmen-kaaviona

 

Kesäisin autoja on tosin niin sanottujen kesäautojen takia liikennekäytössä hieman normaalia enemmän, joten tuorein luku saattaa näyttää hieman liian suurta kasvua.

”Joka tapauksessa henkilöautokannassa on havaittavissa selvä tasainen autojen määrän lisääntyminen”, Pallaspuro sanoo.

Tästä voidaan päätellä, että henkilöautoja on otettu viimeisen 10 vuoden aikana käyttöön enemmän kuin niitä on poistunut ajoneuvokannasta. Kun ajoneuvokantaan jää enemmän vanhoja autoja, kuin sinne tulee uusia, niin seurauksena ajoneuvokannassa olevien henkilöautojen keski-ikä kasvaa eli kanta vanhenee.

Henkilöautojen keski-ikä 2007-2017

* Vuoden 2017 on laskettu 30.6. ajoneuvorekisteristä ja ne ovat ennakollisia.  

Uusien autojen päästöt ovat laskeneet huomattavasti viime vuosina. Tästä johtuen autokannan vanhenemisesta huolimatta autojen keskimääräiset päästöt ovat kuitenkin laskeneet samaan aikaan. Päästöistä enemmän tietoa Trafin tuottamassa ajoneuvokannan tilakuvassa.

Päästöihin olennaisesti vaikuttaa autojen käyttövoima. Yleensä tavallista autoa vähemmän CO2-päästöjä tuottaa ns. vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimiva auto. Termillä viitataan muulla käyttövoimalla kuin bensiinillä tai dieselillä kulkevaan ajoneuvoon.

”Vaikkakin vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus uusissa ajoneuvoissa on kasvanut viime vuosina melko dramaattisesti, niin osuus koko ajoneuvokannasta on vielä tällä hetkellä melko pieni”, Pallaspuro kertoo.

Henkilöautot käyttövoimittain 30.6.2017

Taulukon luvuissa tulee huomioida, että hybridit, joissa ei ole latausmahdollisuutta luetaan käyttövoimaltaan bensiinikäyttöisiksi. Tällaisia ajoneuvoja on liikennekäytössä tällä hetkellä noin 20 000. Yhteenlaskettuna liikenteessä on siis lähes 31 000 muulla kuin puhtaasti bensiinillä tai dieselillä kulkevaa ajoneuvoa. Koko ajoneuvokannasta tämä on reilun prosentin verran.

”Tämä ei vielä kuulosta paljolta, mutta kehitys on ollut varsin nopeaa. Vuonna 2007 vastaava osuus oli vain 0,02 prosenttia”, Pallaspuro sanoo.

Vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivien henkilöautojen osuus ajoneuvokannasta 2007-2020

Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus on kasvanut vuodesta 2007 vuosittain keskimäärin 50% joka vuosi. Mikäli kasvu jatkuu samanlaisena, niin hyvin pian merkittävä osuus autoista kulkee muulla kuin bensiinillä tai dieselillä. Kaaviossa teoreettinen ennuste mahdollisesta osuuden muutoksesta lähivuosina.

”Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen määrän lisääntyminen on myös kiinni hyvin pitkälti mallitarjonnan laajentumisesta sähköautojen ja lataushybridien tarjonnan kasvaessa. Samalla ihmisten asenteet uusia teknologioita kohtaan muuttuvat. Tekniikan kehittyessä ennakkoluulot pienenevät”, Pallaspuro pohtii.

 

Lisätietoja

osastopäällikkö Toni Pallaspuro, p. 029 534 5395, toni.pallaspuro@trafi.fi

erityisasiantuntija Mika Idman, p. 029 534 5222, mika.idman@trafi.fi (tilastot)

 

Trafin ajoneuvokantatietoja

Trafin ajoneuvotilastopalvelu

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Kehollisuus pariterapiassa saattaa sopia erityisesti miehille

ke 26.07.2017

Käsitys, että suomalainen mies ei osaa ilmaista tunteitaan, ei pidä paikkaansa. Näin vakuuttaa tutkimusten perusteella psykoterapian professori Jaakko Seikkula.

– On totta, että naisilla on laajempi sanavarasto tunteiden ilmaisuun, mutta miehet kokevat tunteensa kehollaan. Tunne-elämyksiä voi kokea monella eri tavalla.

Ruumiillisuus-teema on nykyisin suosittu psykologiassa ja sen lähitieteissä. Aiemmasta puhetta painottavasta lähestymistavasta on luovuttu myös terapiatutkimuksessa. On havaittu, että kommunikaatio ei ole ainoastaan puhetta, vaan kaikki vuorovaikutteinen ilmaisu on myös kehollista. Suuri osa kehollisuudesta on ei-tahdonalaista, esimerkiksi ilmeitä on vaikea säädellä. Toisaalta joitakin omia tapojaan, kuten käsien liikkeitä puhuessa, voi ainakin yrittää kontrolloida.

Jo lapsesta saakka kehon liike on ihmisen ensimmäinen myötäsyntyinen kieli, jolla tämä toteuttaa tunnetilojensa säätelyä ja kommunikaatiota. Vauvan liikkeet ja ääntely ovat samanaikaisesti sekä oman tunneärsytyksen säätelyä että kommunikaatiota, johon vanhemmat vastaavat. Tässä vuorovaikutuksessa vauva ja vanhemmat ovat vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa, vanhemmat eivät kasvata lastaan.

– Lapsi tekee vanhemmista äidin ja isän kutsumalla näitä vastaamaan kehollisella dialogillaan, Seikkula tiivistää. – Ihminen on alusta lähtien intersubjektiivinen olento, eikä yksilöä voi erottaa ympäristöstään.

Joka ikinen kokemus jättää jälkensä ruumiin hermostolliseen muistiin. Niistä vain hyvin pieni osa on sellaisia, jotka ihminen tiedostaa. Kehollinen muisti toimii esimerkiksi tilanteissa, joissa yhtäkkiä koetaan puhuminen vaikeaksi tai ahdistavaksi, liikututaan, vaikkei oikein ole varsinaista syytä.

Terapiaistunnoissa saattavat purkautua hyvinkin vanhat asiat, joita ihmiset eivät edes tiedä muistavansa.

– Itku, ruumiin liikkeet, hiljaisuus, nämä kaikki ovat kehollisia tunneilmaisuja, Seikkula luettelee.

Seikkulalla ja hänen ryhmällään on pitkä kokemus terapiasta. Suomen Akatemian rahoittama Rationaalinen mieli -tutkimushanke on niistä viimeisimpiä. Sen puitteissa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen terapiaklinikalla muun muassa seurattiin kahtatoista pariskuntaa, joilla kaikilla oli useita terapiakäyntejä.

Tunneilmaisu ei ole pelkkää puhetta

Klinikalla pariskuntien kanssa työskentelee kerrallaan kaksi terapeuttia. He eivät eristäydy tarkkailijoiksi, vaan he osallistuvat aktiivisesti istuntoon. Terapeutit keskustelevat paitsi tutkittavien kanssa, myös keskenään. Pariterapia tarjoaa hyvän tilaisuuden tutkia miten keskinäinen virittäytyminen toimii puolisoiden ja terapeuttien kesken, kun he puhuvat elämän tärkeistä asioista. Tutkimustilanteessa syntyy luottamuksellinen suhde, jossa on luonnollista kokea ja jakaa tunteita. Terapeutit ja asiakkaat ovat vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa, jossa myös terapeutit vastaavat ruumiillisesti.

Ihon sähkönjohtavuus on yksi mittari autonomisen hermoston aktivaatiosta ja kertoo hikoilun kautta vireystason noususta ja laskusta. Terapiatilanteita myös nauhoitetaan ja tallenteita käydään läpi tutkijan kanssa.

– Usein tutkittavat kokevat nauhoitetta seuratessaan saman tunnetilan kuin varsinaisessa istunnossa, Seikkula kertoo.

Entä miten parisuhteiden hoidossa kehollista kommunikaatiota voisi hyödyntää? Jaakko Seikkula kehottaa yksinkertaisesti antamaan toiselle tilaa.

– Voi olla yhdessä hiljaa ja rauhoittua toisen kanssa. Aina ei tarvita puhetta eikä sanallista ilmaisua toisen tunteiden ymmärtämiseen, ellei se tunnu luontevalta, hän tiivistää.

Lisätietoja:

Jaakko Seikkula, puh. +358504432361, jaakko.a.t.seikkula@jyu.fi

tiedottaja Anitta Kananen tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Lappiin edellisvuotta enemmän hirvenpyyntilupia

ke 26.07.2017

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Lapin alueelle 9346 pyyntilupaa. Myönnetty lupamäärä nousi 40 % edellisvuoden 6676 pyyntiluvasta.

Syksyn 2017 metsästyskaudelle myönnetty pyyntilupamäärä perustuu Lapin alueellisen riistaneuvoston keväällä 2015 Lapin yhdeksälle hirvitalousalueelle asettamiin hirvikannan tiheystavoitteisiin. Tavoitteet ovat hirvitalousalueittaisia ja voimassa kolme vuotta. Tavoitehaarukat hirvitiheydelle ovat alhaisimmat Ylä-Lapissa ja korkeimmat Etelä-Lapissa. Viime metsästyskauden jälkeen talvikannan tiheydet olivat hirvitalousalueiden osalta tavoitehaarukoissa lukuun ottamatta Lounais-Lapin aluetta 8 ja Kolarin, Pellon, Muonion sekä Kittilän muodostamaa aluetta 5. Nyt myönnetyt pyyntiluvat mahdollistavat yli 11 000 hirven saaliin. Edellisellä metsästyskaudella Lapissa saaliiksi saatiin 7438 hirveä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvioiden mukaan Lapin hirvikanta on ollut melko vakaa vuodesta 2011 alkaen. Ajanjaksolla talvikannan arvio on vaihdellut noin 16 000–18 000 yksilön välillä. Luonnonvarakeskuksen mukaan edellisvuoden kanta-arvioon liittyi kuitenkin monilla alueilla epävarmuutta ja tähän perustuen Luke suositteli huomioimaan tämän verotussuunnistelussa. Lapin hirvikannasta saatiin lisäksi talven 2017 aikana tarkentavaa tietoa Luken toteuttamilla helikopterilaskennoilla hirvitalousalueilta 5 ja 9. Erityisesti hirvitalousalueen 5 kanta-arvio tarkentui entistä korkeammaksi lentolaskennan myötä. Nyt myönnetyillä pyyntiluvilla hirvikantaa pyritään leikkaamaan nykyisestä tavoitteen yläpuolella olevilla hirvitalousalueilla sekä Itä-Lapin hirvitalousalueella 6 ja Posion ja Ranuan hirvitalousalueella 9, joilla hirvikanta on tavoitteiden ylärajalla. Myönnetyllä lupamäärällä pyritään hirvien aiheuttamat vahingot pitämään kohtuullisella tasolla, ottamaan huomioon alueelliset erityispiirteet hirvikannan hoidossa ja säilyttämään hirvikanta elinvoimaisena ja metsästettävänä.

Hirven pyyntiluvat oli ensimmäistä kertaa mahdollista hakea sähköisesti. Lapin alueella sähköinen hakeminen otettiin kiitettävästi käyttöön, kun 460 hakemuksesta noin 95 % oli sähköisiä. Saadut hirvisaaliit ja metsästyksen aikana tehdyt hirvihavainnot voidaan ilmoittaa Oma riista -palvelun avulla viime vuoden tapaan. Suomen riistakeskus toivoo, että metsästäjät kirjaisivat metsästyksen yhteydessä tekemänsä hirvihavainnot tarkasti ja ohjeiden mukaisesti palveluun, jotta hirvikannan arviointiin käytettävä aineisto olisi entistä kattavampaa. Hirvenmetsästyksen ensimmäinen jakso alkaa ensimmäistä kertaa koko Lapin alueella 1. syyskuuta. Ensimmäinen jakso päättyy 15.9. koko Lapin alueella. Toinen jakso alkaa kiimarauhoituksen jälkeen lokakuun toisena lauantaina 14.10 koko alueella. Utsjoella, Inarissa ja Enontekiöllä metsästys päättyy 30.11. Muualla Lapissa metsästys päättyy 31.12.

 

Lisätietoja:

Sami Tossavainen, Riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Lappi

029 431 2304, sami.tossavainen@riista.fi

 

Urpo Kainulainen, Riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus Lappi

029 431 2252, urpo.kainulainen@riista.fi

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Lappi guvlui eanet ealggabivdolobit go diibmá

ke 26.07.2017

Lappi guvlui eanet ealggabivdolobit go diibmá

Suoma fuođđoguovddáš lea mieđihan boahtte čavčča ealgabivdui Lappii 9 346 bivdolobi. Lobit lea mieđihuvvon 40 % eanet go diibmá. Diibmá lobit mieđihuvvojedje 6 676.

Čavčča 2017 meahcástanbadjái mieđihuvvon bivdolohpemearri vuođđuduvvá meriide, maid Lappi guovllu fuođđoráđđi giđđat 2015 ásahii Lappi ovcci ealgadoalloguvlui. Ulbmilmearit leat sierra guđege ealgadoalloguvlui ja fámus golbma jagi. Ásahuvvon ulbmilmearit lea buot uhcimusat Davvi-Lappis ja buot stuorimusat Mátta-Lappis. Mannán meahcástanbaji maŋŋá dálvit nálli lei ásahuvvon ulbmiliid siste earet Máttaoarje-Lappis guovllus 8 ja Kolari, Pello, Muoná ja Gihttela guovllus 5. Dál mieđihuvvon bivdolobiid veagal sáhttá bivdit 11 000. Ovddit meahcástanbajis Lappis godde 7 438 ealgga.

Luondduriggodatguovddáža (Luke) dieđuid mielde Lappis lea leamaš stáđis ealganálli jagi 2011 rájes. Dien áigodagas ealggaid mearri lea dálvit molsašuddan sullii 16 000–18 000 ealgga gaskkas. Luondduriggodatguovddáža mielde ovddit jagi náli sturrodaga árvvoštallamis ledje máŋggain guovlluin eahpesihkkarvuođat ja dan Luke ávžžuhii váldit vuhtii vearuhanplánas. Lappi ealganális ožžo lassedieđuid vel dálvit 2017 dahkkojuvvon helikopterrehkenastimiid maŋŋá guovlluin 5 ja 9. Earenoamážit ealgadoalloguovllus 5 girdimiid maŋŋá gávnnahedje leat eanet ealggat go maid ledje árvvoštallan. Dál mieđihuvvon bivdolobiin figget geahpedit ealggaid dain guovlluin, gos leat eanet ealggat go ásahuvvon ulbmil ja dain guovlluin, main mearri lea ulbmilrájá badjeosiin dego Nuorta-Lappi ealgadoalloguovllus 6 ja Posio ja Ranua ealgadoalloguovllus 9. Mieđihuvvon lobiiguin  geahččalit doalahit ealggaid dagahan vahágiid govttolaš dásis, váldit vuhtii guovlluid earenoamášvuođaid go dikšot ealganáli ja seailluhit ealganáli ealásin ja dakkárin, ahte bivdu lea vejolaš.

Ealgalobiid lei vuosttas geardde vejolaš ohcat elektronalaččat. Lappi guovllus elektronalaš ohcan váldojuvvui giittihahtti bures atnui. Oktiibuot 460 ohcamušaš sullii 95 % sáddejuvvui elektronalaččat. Ealgasállašiid ja meahcástusa áigge áicojuvvon ealggaid sáhttá almmuhit Oma riista -bálvalusa bokte dego diibmáge. Suoma fuođđoguovddáš sávvá, ahte meahcásteaddjit merkešedje bálvalussii meahcástusa oktavuođas áicojuvvon ealggaid dárkilit ja rávvagiid mielde, vai ealganáli árvvoštallamii geavahuvvon materiála livčče eanet. Čavčča ealgabivddu vuosttas badji álgá vuosttas geardde olles Lappi guovllus čakčamánu 1. beaivve. Vuosttas badji nohká 15.9. olles Lappis. Nubbi badji álgá ragatráfáiduhttima maŋŋá golggotmánu nuppi lávvardaga 14.10 olles guovllus. Ohcejogas, Anáris ja Eanodagas meahcástus nohká 30.11. Eará guovlluin Lappis meahcástus nohká 31.12. 

 

Lassedieđut:

Sami Tossavainen, Fuođđohoavda, Suoma fuođđoguovddáš

029 431 2304, sami.tossavainen@riista.fi

 

Urpo Kainulainen, Fuođđoplánejeaddji, Suoma fuođđoguovddáš

029 431 2252, urpo.kainulainen@riista.fi

 
Lue uutinen ▸