Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Kategoriat - ePressi

ePressi

Järvilehto 16:s Seiser Almin slopestylessa

pe 24.01.2020

Kalle Järvilehdon sijoitus parhaana suomalaisena 16:s slopestylen maailmancupin kilpailussa Italiassa.

Italian Seiser Almissa laskettiin keskiviikkona ja torstaina slopestylen maailmancupin kilpailu, johon osallistui seitsemän suomalaislaskijaa. Kalle Järvilehto eteni karsinnoista finaaliin ja sijoittui parhaana suomalaisena sijalle 16. Järvilehdon lisäksi miesten kilpailuun osallistuivat Aleksi Nevakivi (sijoitus 29:s), Emppu Väisänen (sijoitus 39:s) sekä Joonas Bergman (sijoitus 47:s). Naisten kilpailuun Suomesta osallistuivat Henna Ikola (sijoitus 18:s), Emmi Parkkisenniemi (sijoitus 21:s) sekä maajoukkueen ulkopuolisena laskijana Karoliina Wuorivirta (sijoitus 23:s). Seiser Alm oli Wuorivirran uran ensimmäinen maailmancpin slopestylekilpailu. Miesten kilpailun voitti Venäjän Vlad Khadarin ja naisten kilpailun Australian Tess Coady.

Karsinnoissa Järvilehto laski eränsä neljänneksi. Finaalilaskuissa oli hienoista epäonnea: ensimmäisessä laskussa backside tripla 1440:n alastulossa hanskan remmi jäi siteeseen kiinni ja Järvilehto ei pysynyt pystyssä. Toisella laskulla viimeisen hyppyrin frontside 1440 jäi lievään takapainoon eikä myöskään pysynyt pystyssä.

- Täällä on Seiser Almin finaali vedetty ja oli tosi hauska laskea. Ihan sairaan hyvä sää ja parkki oli tosi hyvä tänään, paljon parempi kuin karsinnoissa. Finaalilaskuissa oli vähän sellainen first or last -meininki ja lähdin yrittämään täysillä sitä, mitä on saatavilla. Mietittiin, että ei ole mitään järkeä lähteä varmistelemaan liikaa tässä vaiheessa ja nyt kävi näin. Ekalla laskulla toisessa hyppyrissä jäi hanska kiinni etusiteeseen ja siihen jäi se hyppy. Hidastuksesta näki aika hyvin, että mitä siinä kävi. Toisella laskulla pääsi viimeiselle hyppyrille ja frontside 1440:een asti, joka pyöri vähän yli. Oli hyvä fiilis laskea ja hyvä fiilis siitäkin, että tällä laskulla olisi voinut olla tosi korkealla. Ei se kaukana ollut ja seuraavissa kisoissa sitten, Järvilehto kommentoi.

Valmentaja Tero Manninen oli tyytyväinen Järvilehdon laskuun, vaikkei huippusijoitusta tullutkaan.

- Aamulla treeneihin tullessa Kallella oli jo hyvä suunnitelma, että mitä tehdään: päivitystä karsintalaskujen reileihin eli enemmän pyörityksiä sisään ja se tuntui toimivan hyvin. Aamulla saatiin reilit kuntoon ja iltapäivällä mietittiin, että mitä viimeisestä hyppyristä ruvetaan tekemään. Päädyttiin frontside 1440:een, jota Kalle on tehnyt viimeksi Saas Feessa ja nyt oli sen oloinen hyppyri, että oli hyvä kokeilla. Tämä oli minunkin mielestäni hyvä idea. Treeneissä päivällä oli erittäin lähellä, että olisi tullut alas ja Kalle oli sitä mieltä, että se tulisi finaalissa sitten paremmin vielä. Jos ensimmäisen laskun toinen hyppy olisi pysynyt pystyssä, olisi myös saanut kaksi yritystä viimeiseen temppuun. Pisteiden ja temppujen puolesta näytti siltä, että Kallen lasku olisi onnistuessaan voinut viedä palkintokorokkeelle asti, Manninen kommentoi.

Seuraavaksi slopestylen maailmancupissa kilpaillaan Yhdysvaltojen Mammoth Mountainilla tammi-helmikuun vaihteessa.

Tulokset, miehet: http://medias3.fis-ski.com/pdf/2020/SB/7302/2020SB7302RLF.pdf
1. Vlad Khararin, RUS, 85,25
2. Ruki Tobita, JPN, 83,81
3. Hiroaki Kunitake, JPN, 79,75

16. Kalle Järvilehto, 51,81
29. Aleksi Nevakivi, 63,25
39. Emppu Väisänen, 42,00
47. Joonas Bergman, 14,25

Tulokset, naiset: http://medias4.fis-ski.com/pdf/2020/SB/7301/2020SB7301RLF.pdf
1. Tess Coady, AUS, 73,48
2. Katie Ormerod, GBR, 72,11
3. Brooke Voigt, CAN, 68,66

18. Henna Ikola, 36,00
21. Emmi Parkkisenniemi, 33,86
23. Karoliina Wuorivirta, 22,95

Aikuisten maajoukkueen viralliset tukijat ovat Ruka ja Pihlajalinna
Lisätietoja: 

päävalmentaja Antti Koskinen, email. antti.koskinen@fsa.fi / puh. 045-670 2060

viestintäpäällikkö Tuukka Tams, email. tuukka.tams@fsa.fi / puh. 044-543 1740

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Lakttagelser under läroplansresan: det pedagogiska ledarskapet har stor betydelse för att reformen ska lyckas

pe 24.01.2020

En utvecklingsinriktad atmosfär, pedagogiskt ledarskap och internt samarbete främjar att läroplanens innehållsmässiga mål uppnås i förskolenheter och skolor. Enligt resultaten av NCU:s utvärdering har läroplansreformen fått lärarna att reflektera mer över sina egna arbetssätt och dra nytta av olika lärmiljöer och undervisningsmetoder.

Uppgifterna har samlats in från 33 förskolenheter och skolor våren 2018 och 2019. Dessutom besvarade 348 lärare enkäten.

Det pedagogiska ledarskapet är nyckeln till en bättre verksamhetskultur

Gemensamma diskussioner om värden, synen på lärandet och läroplanens centrala mål stödjer skolorna då de utvecklar verksamhetskulturen. Genom pedagogiskt ledarskap är det möjligt att skapa utrymme för samarbete och på så sätt främja den gemensamma förståelsen.

Enligt de lärare som deltog i utvärderingen är samarbete bra för allt utvecklingsarbete. Även om det finns vilja till utveckling och samarbete visar utvärderingsbesöken att man sällan har tillräckligt med tid för det.

– Lärarna i förskolenheterna och skolorna arbetar flitigt för elevernas bästa och försöker svara mot barn- och elevgruppernas många behov. Om de prutar på något så är det tiden för gemensam planering, fortbildning och utvecklingsarbete i samband med pedagogiska reformer, konstaterar utvärderingsexperten Salla Venäläinen.

Ett pedagogiskt ledarskap som beaktar lärarnas välbefinnande främjar en atmosfär som är positiv till förändring i förskolenheter och skolor. Hela arbetsgemenskapen bär ändå ansvaret för att sätta sig in i reformerna och förbinda sig vid utvecklingsarbetet.

Att planera lärområden utvecklar hela arbetsgemenskapen

Arbetet med att planera och genomföra lärområden i enlighet med läroplansgrunderna har kommit bra igång i förskolenheterna och skolorna. Utvärderingen visar att samarbetet och den gemensamma planeringen ökar då lärarna utarbetar lärområdena. Dessutom har det gjort det möjligt att involvera lärare och elever på bred bas.

– I bästa fall har arbetet med lärområden utvecklats till en gemensam lärprocess som har bidragit till att verksamhetskulturen utvecklas, konstaterar utvärderingsrådet Jaana Saarinen.

Lärområdena borde skapas utgående från innehållet i läroplansgrunderna och de borde synliggöra sambanden mellan olika ämnen. Men enligt resultaten i utvärderingen har det här inte blivit verklighet överallt. Om lärområdena hade en starkare anknytning till läroämnenas innehåll, skulle särskilt ämneslärarna uppleva dem som mer meningsfulla.

En syntes av alla resultat i läroplansutvärderingen i slutet av 2020

Den rapport som nu publiceras är en del av det andra och tredje delprojektet i NCU:s läroplansutvärdering.  NVCU har våren 2018 och 2019 besökt sammanlagt 33 förskolenheter och skolor. Under besöken fick lärarna, rektorerna och föreståndarna berätta om sina erfarenheter av faktorer som främjat och förhindrat införandet av läroplanerna. Alla lärare vid de skolor som besökts fick dessutom möjlighet att besvara en enkät. Resultaten av det fjärde delprojektet, dvs. uppföljningsmaterialet, publiceras i slutet av 2020 liksom en syntesrapport som länkar samman alla delprojekt.

Mer information: utvärderingsexperten Salla Venäläinen, tfn 029 533 5549, e-post: salla.venalainen@karvi.fi och utvärderingsrådet Jaana Saarinen, tfn 029 533 5537, e-post: jaana.saarinen@karvi.fi

https://karvi.fi/sv/

https://ops-arviointi.karvi.fi/sv/

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Näkymiä OPS-matkan varrelta – pedagogisella johtamisella suuri vaikutus uudistuksen onnistumiseen

pe 24.01.2020

Kehittämismyönteinen ilmapiiri, pedagoginen johtaminen ja sisäinen yhteistyö edistävät opetussuunnitelmien sisällöllisten tavoitteiden saavuttamista esiopetusyksiköissä ja kouluissa. Karvin arviointitulosten mukaan opettajat ovat OPS-uudistuksen myötä voimakkaammin reflektoineet omia työtapojaan sekä hyödyntäneet erilaisia oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä.

Tiedot on koottu 33:sta esiopetusyksiköstä ja koulusta keväällä 2018 ja 2019. Lisäksi 348 opettajaa vastasi kyselyyn.

Pedagoginen johtaminen avaimena toimintakulttuurin kehittämiseen

Yhteiset keskustelut arvoista, oppimiskäsityksestä ja opetussuunnitelman keskeisistä tavoitteista tukevat toimintakulttuurin kehittämistä. Pedagogisella johtamisella voidaan luoda tilaa yhteistyölle ja siten edistää yhteistä ymmärrystä.

Arviointiin osallistuneiden opettajien mukaan yhteistyö edistää kaikkea kehittämistyötä. Vaikka tahtoa kehittämiseen ja yhteistyöhön on, arviointivierailut osoittivat, että siihen on harvoin tarpeeksi aikaa.

– Esiopetusyksiköiden ja koulujen opettajat ahkeroivat oppijoiden parhaaksi ja pyrkivät vastaamaan lapsi- ja oppilasryhmien moniin tarpeisiin. Jos jostain tingitään, niin se on yhteissuunnitteluaika, täydennyskoulutus ja pedagogisiin uudistuksiin liittyvä kehittämistyö, toteaa arviointiasiantuntija Salla Venäläinen.

Opettajien hyvinvoinnin huomioiva pedagoginen johtaminen edesauttaa muutosmyönteistä ilmapiiriä esiopetusyksiköissä ja kouluissa. Koko työyhteisöllä on kuitenkin vastuu uudistuksiin perehtymisestä ja kehittämistyöhön sitoutumisesta.

Oppimiskokonaisuuksien laatiminen kehittää koko työyhteisöä

Opetussuunnitelman mukaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus on esiopetusyksiköissä ja kouluissa hyvällä alulla. Oppimiskokonaisuuksien laatiminen on arvioinnin mukaan lisännyt yhteistyötä ja yhteissuunnittelua. Lisäksi se on mahdollistanut opettajien ja oppijoiden laajan osallistamisen.

– Oppimiskokonaisuuksista on muodostunut päiväkodeissa ja kouluissa parhaimmillaan yhteisöllinen oppimisprosessi, joka on tukenut toimintakulttuurin kehittämistä, toteaa arviointineuvos Jaana Saarinen.

Oppimiskokonaisuuksien tulisi rakentua OPS:n sisältöjen pohjalta ja esimerkiksi tehdä näkyväksi eri oppiaineiden välisiä yhteyksiä, mutta arviointitulosten mukaan tämä ei ole kaikkialla toteutunut. Mikäli oppimiskokonaisuudet kytkeytyisivät paremmin oppiaineiden sisältöihin, varsinkin aineenopettajat kokisivat ne mielekkäämpinä.

Synteesi kaikista OPS-arvioinnin tuloksista loppuvuodesta 2020

Nyt julkistettava raportti on osa Karvin OPS-arvioinnin toista ja kolmatta osahanketta. OPS-arviointi vieraili keväällä 2018 ja 2019 yhteensä 33 esiopetusyksikössä ja koulussa. Vierailuilla kuultiin opettajien, rehtoreiden ja johtajien kokemuksia OPS:n käyttöönottoa edistävistä ja estävistä tekijöistä. Kaikille vierailukoulujen opettajille annettiin lisäksi mahdollisuus vastata kyselyyn. Neljännen osahankkeen eli seuranta-aineiston tulokset julkaistaan loppuvuodesta 2020 samoin kuin kaikki osahankkeet yhdistävä synteesiraportti.

Lisätietoja: arviointiasiantuntija Salla Venäläinen, puh. 029 533 5549, s-posti: salla.venalainen@karvi.fi ja arviointineuvos Jaana Saarinen, puh. 029 533 5537, s-posti: jaana.saarinen@karvi.fi

Julkistamistilaisuus pidetään 24.1.2020 klo 17.45–18.45 Educa 2020 -messuilla Tieto-lavalla. Lisätietoa Karvin verkkosivuilta.

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Hyvinvointia Mäkelän kevään kirjoista

to 23.01.2020

Kombuchaa ja kimchiä helposti

Syömämme ruoka vaikuttaa meihin enemmän kuin moni tulee ajatelleeksi. Hapattamalla säilötty ravinto sisältää elintärkeitä bakteereita, jotka edistävät niin kehon kuin mielen hyvinvointia.

Fermentointi eli bakteerien ja hiivojen hyödyntäminen ruoan valmistuksessa ja säilönnässä on ikivanha taito, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Hapattaminen on yksi fermentoinnin laji, ja se perustuu maitohappobakteerien aikaansaamaan käymiseen.

Hapattaminen tuottaa ruokaan elimistölle suotuisia bakteereja sekä parantaa sen säilyvyyttä, makua ja ravintoarvoa. Se tekee vihanneksista myös helpommin sulavia. Hapatetun ruoan nauttiminen mm. korjaa ja vahvistaa elimistön omaa puolustusjärjestelmää.

Uusiin kokeiluihin houkutteleva kirja neuvoo, miten pääset helposti hapattamisen alkuun kotioloissa, miten hapatus käynnistyy ja mistä tietää, että tuote on valmis syötäväksi.

Kombucha on hiilihappopitoinen hapatettu juoma, jonka pohjana on tee. Teepohjaan lisätään sokeria ja sienimäinen kombuchaviljelmä, scoby. Kombucha sisältää hyviä bakteereja, eläviä entsyymejä ja antioksidantteja. Lisäksi sillä on antibakteerisia vaikutuksia.

Kimchiksi kutsutaan erilaisia hapattamalla säilöttyjä vihanneksia. Sen perusraaka-aineet ovat kiinankaali, suola ja chili. Maitohappokäyminen tuottaa valtavan määrän hyödyllisiä bakteereja. Kimchi on terveellistä ja vähäkalorista.

Erica Palmcranz Aziz: Kombuchaa ja kimchiä helposti (95 sivua)
Suom. Sinikka Sajama
ISBN 978-952-341-336-8

Lisää innostavaa tietoa terveellisestä ravinnosta löydät Erican aikaisemmista kirjoista.

Yksinkertaisesti joogaa

Jooga on suosittu harrastus, joillekin jopa elämäntapa. Joogata voi missä ja milloin vain. Jooga on kokonaisvaltaista – se vaikuttaa kehoon ja mieleen fyysisillä harjoitteilla, hengityksellä, tietoisella läsnäololla ja rentoutuksella. Jooga kartuttaa harjoittajansa niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin voimavaroja.

Yksinkertaisesti joogaa keskittyy klassiseen joogaan ja tarjoaa käytännönläheisen paketin toisiaan tukevia harjoituksia ja ohjelmia. Lyhyt joogaohjelma kestää 10–20 minuuttia, keskipitkä 30–60 minuuttia ja pitkä 60–90 minuuttia.

Valikoima on laaja ja monipuolinen, joten jokainen löytää tarjonnasta helposti omaan tasoonsa ja tarpeisiinsa sopivia harjoituksia. Mukana on erikseen vatsan hyvinvointia ja ruoansulatusta edistävä, selkää, hartioita ja niskaa notkistava sekä tasapainoa ja keskittymiskykyä parantava joogaohjelma.

Kaikki harjoitukset on kuvailtu selkeästi vaihe vaiheelta, ja havainnollisten mustavalkoisten valokuvien mallina on kirjailija itse. Hän kertoo oikean asennon ja liikkeen lisäksi sen, mihin harjoituksessa tulee keskittyä, mitä tulee varoa ja miten harjoitus vaikuttaa. Erinomainen hakuopas myös joogaohjelmia laativille!

Kirjailija, joogaopettaja ja joogakoulun perustaja Bente Helene Schei on harjoittanut joogaa 20 vuoden ajan. Hän on valmistunut joogaopettajaksi kotimaassaan Norjassa sekä jatkokouluttautunut ja osallistunut retriitteihin ympäri maailmaa.

Bente Helene Schei: Yksinkertaisesti joogaa (152 sivua)
Suom. Julia Rintala
ISBN 978-952-341-335-1

Arvostelukappaleet: tiedotus@kustannusmakela.fi 

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Lahden väkiluku joulukuussa 119 875

to 23.01.2020

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Lahden väkiluku oli vuoden 2019 joulukuun lopussa 119 875. Väestön määrä väheni kuukauden aikana 44 henkilöllä.

Joulukuun 2019 aikana maahanmuutto kasvatti kaupungin väestöä 20 henkilöllä. Kuntien välinen nettomuutto vähensi 24 henkilöllä. Kokonaisnettomuutto vähensi väkilukua siis 4 henkilöllä. Syntyneitä oli 39 vähemmän kuin kuolleita. Väkiluvun korjaus oli 1 henkilöä.

Vuoden 2019 alusta Lahden väkiluku on vähentynyt 76 henkilöllä. Vuoden 2019 tammi-joulukuun aikana muuttoliike on lisännyt Lahden väestömäärää 247 henkilöllä. Kuntien välinen muuttoliike on ollut 101 henkilöä miinuksella ja kuolleita on ollut 321 enemmän kuin syntyneitä. Vuoden 2018 tammikuusta väkiluku on lisääntynyt 225 henkilöllä.

Lähde: Tilastokeskus.

Muut tiedotteet

 

Lisätietoja:

suunnittelija Katja Karevaara

katja.karevaara@lahti.fi

p. 044 482 6233

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Arbetsgrupperna för att utreda jakt på varg i stamvårdande syfte har tillsatts

to 23.01.2020

I ett brett projekt som handlar om att planera stamvårdande jakt och specificera vad det innebär i praktiken ska utredas förutsättningarna och målen för jakt på varg som sker i stamvårdande syfte. Ytterligare ska det studeras andra tillfredsställande lösningar. Planeringen utgår från förvaltningsplanen för vargstammen och EU-domstolens förhandsavgörande om stamvårdande jakt.

För projektet Planering och specificering av jakt på varg i stamvårdande syfte som jord- och skogsbruksministeriet har startat har utnämnts berednings- och styrgrupper. Projektet ska undersöka vilka förutsättningar det finns och vilka mål det kan ställas på stamvårdande jakt. Vidare ska det diskuteras eventuella andra tillfredsställande lösningar. Ett av målen är att ta fram ett förslag till organisering av jakt på varg i stamvårdande syfte.

- Jakt är en viktig del av den systematiska förvaltningen av andra stora rovdjur, såsom björn och lodjur. Förutsättningarna för vargjakt i stamvårdande syfte ska nu utredas i ett brett samarbete. Jakten ingår i den färska förvaltningsplanen för vargstammen och målet är att vi nu till den delen kan driva planen framåt, säger jord- och skogsbruksminister Jari Leppä.

Till projektets styrgrupp hör företrädare för jord- och skogsbruksministeriet, miljöministeriet, Finlands naturskyddsförbund, Finlands jägarförbund, MTK och Finlands viltcentral. Styrgruppen styr beredningsgruppens arbete och lägger fram ett förslag för ministeriet utifrån beredningsgruppens plan.

Till beredningsgruppen hör företrädare för jord- och skogsbruksministeriet, miljöministeriet, Naturresursinstitutet, Polisstyrelsen, Finlands viltcentral, Forststyrelsen, MTK, Finlands naturskyddsförbund, Luonto-Liitto, Finska kennelklubben, Finlands jägarförbund och det landsomfattande viltvårdsrådet samt de regionala viltvårdsråden. Beredningsgruppen ska ge styrgruppen ett förslag till förutsättningar, mål, principer och plan för  jakt på varg i stamvårdande syfte samt till eventuella andra tillfredsställande lösningar. Arbetsgrupperna inleder arbetet den 23 januari 2020.

EU-domstolens förhandsavgörande som grund

När man undersöker förutsättningarna för vargjakt, beaktar man  EU-domstolens förhandsavgörande om stamvårdande jakt.

- Enligt EU-domstolens förhandsavgörande är stamvårdande jakt möjlig om myndigheterna kan uppvisa nödvändiga bevis för att det mål eller den grund utifrån vilket denna punkt i direktivet tillämpas ska vara godtagbart, säger Sami Niemi, konsultativ tjänsteman vid jord- och skogsbruksministeriet.

Även högsta förvaltningsdomstolens avgörande och Europeiska kommissionens uppdaterade anvisning för tolkning av habitatdirektivet kommer att beaktas i projektet.  

Projektet och en preliminär projektbeskrivning ingår i förvaltningsplanen för vargstammen i Finland. Projektet pågår till utgången av 2020 eller så länge som det på grund av tidsplanerna för högsta förvaltningsdomstolens avgörande och uppdateringen av anvisningen för tolkning av EU:s habitatdirektiv är nödvändigt.

Ytterligare upplysningar:

Sami Niemi, konsultativ tjänsteman, jord- och skogsbruksministeriet, Naturresursavdelningen, Enheten för vilt och fiske, tfn 0295 16 2391, sami.niemi@mmm.fi

Teppo Säkkinen, ministerns specialmedarbetare, tfn 050 516 2868, e-post: fornamn.efternamn@mmm.fi

Länkar:

Projektets preliminära beskrivning i Förvaltningsplanen för vargstammen i Finland

Pressmeddelande 5.11.2019: Förvaltningsplanens mål är att hantera vargrelaterade konflikter och trygga vargstammens livskraft

Pressmeddelande 10.10.2019: Europeiska unionens domstols förhandsavgörande om jakt på varg i stamvårdande syfte striktare än väntat

Arbetsgruppernas sammansättning (på finska)

Projektregister

 
Lue uutinen ▸
ePressi

VUODEN 2019 BETONIRAKENNE – JÄTKÄSAAREN PERUSKOULU, HELSINKI

to 23.01.2020

Betoni tiedottaa                                                                                                                                                                                       

Helsingin Jätkäsaaren peruskoulu palkitaan vuoden 2019 betonirakenteena taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta. Uusi koulu sijaitsee kaupunkikuvallisesti keskeisellä ja näkyvällä paikalla Jätkäsaaren merellisessä maisemassa.

Pitkäaikaiskestävyys ja laadukas suunnittelu olivat hankkeelle asetettuja keskeisiä tavoitteita, joihin nyt valituilla betonirakenne- ja materiaalivalinnoilla on vastattu. ”Merenrantakohteissa rakenteiden kosteusrasitus on korkea, mikä on asettanut haasteita rakennusmateriaalien valintaan, toteaa tuomaristo.

Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknisesti onnistunut, ilmeikäs ja taitavilla detaljeilla varustettu kiinnostava arkkitehtoninen kokonaisuus, joka luo osaltaan uutta vuorovaikutteista, julkista kaupunkitilaa Jätkäsaaren kaupunginosassa. ”Koulun julkisivuissa on käytetty ympäristöönsä sopivia ja kestäviä materiaaleja, kuten valkoista kuitubetonia, tiiltä ja merialumiinia”, korostaa kilpailun tuomaristo.

Rakennuksen tunnistettavassa ilmeessä betonilla on tärkeä rooli. Toisen ja kolmannen kerroksen valkoisista kuitubetonisista julkisivuista muodostuu vaihteleva, ikkunoiden ja reliefisyvennysten rytmittämä kuvio. Betonielementtien saumajako on häivytetty uritusten ja valesaumojen avulla. Ilmanvaihtosäleiköt on saatu osaksi betonista julkisivukuviota. Kuorielementtiratkaisulla on päästy kapeisiin elementtisaumoihin sekä mittatarkkaan ja korkealaatuiseen lopputulokseen. Samalla kerrosten välipohjajako on häivytetty julkisivukokonaisuudessa. ”Tiiviissä yhteistyössä niin suunnittelijoiden, pääurakoitsijan kuin elementtivalmistajan kanssa saavutettiin hieno lopputulos, joka innosti myös muiden rakennustöiden laadukasta toteutusta”, kiittää arkkitehti Erkko Aarti. 

Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy:n kilpailuvoittoon perustuva Jätkäsaaren peruskoulu toimii alueen tärkeänä monitoimitilana myös kouluaikojen ulkopuolella niin taito- ja taideaineiden iltakäytössä sekä erilaisissa yleisötilaisuuksissa. 

Sisätilat ryhmittyvät kolmessa kerroksessa korkean keskusaulan ympärille, johon 16 betonirakenteista kattolyhtyä tuovat runsaasti pehmeää ylävaloa. Kattolyhtyjen sisäpinnat ovat käsitelty kauttaaltaan akustoivalla massalla, minkä ansiosta korkean tilan akustiikka on hyvä.

 Keskusaulan lattiapinta, kuten pääosin muutkin koulun lattiapinnat ovat betonia. Lattiat pinnoitettiin valujen kuivuttua betonimassalla, joka hionnan jälkeen on ilmeikäs. Betonirakenteinen saumaton lattia on hengittävä, kestävä ja helposti huollettava. Vaaleiden sisätilojen vastapainoksi, paikallavaletut porrashuoneet seinä- ja lattiapintoineen jätettiin harmaille betonipinnoille. Kattoikkunan kautta valaistut betoniportaat detaljeineen ilmentävät materiaalin luonnetta käyttöpinnoissa.

Jätkäsaaren sijainti meren rannalla ja pitkäaikaiskestävyys asettivat haasteita rakenteille. Tontti paalutettiin betonisilla lyöntipaaluilla ja porapaaluilla. Rakennuksen rungossa on otettu huomioon tilaratkaisujen muuntojoustavuus. Betonirakenteiset porraskuilut toimivat rakennuksen jäykistävinä rakenteina.

Koulu toteutettiin Kuivaketju 10-ohjeistuksen mukaan, johon tilaajan puolelta osallistui asiantuntijakoordinaattori. Kohde toteutettiin puhtaudeltaan P1-kohteena.

Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, eri osapuolten saumattomasta yhteistyöstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta, toteutuksesta ja käsityötaidosta.

Jätkäsaaren peruskoulu, Helsinki
Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan:
Tilaaja: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Rakennuttajakonsultti: Indepro Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: Sitowise Oy
Projektinjohtourakoitsija: SRV Rakennus Oy
Julkisivujen betonielementit: Betoniluoma Oy

 

Vuoden 2019 Betonirakenne -kilpailun kunniamaininta

HASO Rantapuisto JA Heka Pukinmäki Isonpellontie 6

 Kunniamaininnan Vuoden 2019 Betonirakenne -kilpailussa saa Helsingin Pukinmäkeen Isonpellontie 6:een valmistunut kolmen viisikerroksisen asuinrakennuksen ja matalan piharakennuksen muodostama Haso Rantapuisto ja Heka Pukinmäki Isonpellontie 6:n muodostama harmoninen korttelikokonaisuus. 

Isonpellontien asuinkortteli sijaitsee Helsingin Pukinmäen rantapuistossa, Vantaanjoen arvostetussa kulttuurimaisemassa. Alueen maaperä on vanhaa jokisuistoa. Selkeästi rajattu korttelipiha on liitetty maaluiskalla luonnonmukaiseen piha-alueeseen ja puistoon. 

Kohteen suunnittelu ja toteutus perustuu rakennuttajana toimineen Helsingin kaupungin asuntotuotannon ja kaupunkisuunnitteluviraston 2015 järjestämään suunnittelukilpailuun, jonka voitti Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy kilpailuehdotuksellaan Nikamat. 

Suunnitteluehdotuksen nimi Nikamat viittaa polveilevan rakennusmassoittelun piha-alueita rajaavaan ja liikenteen melulta suojaavaan, kolmen viisikerroksisen talon muodostamaan ’selkärankaan’. Asunnoista avautuvat laajat näkymät Vantaanjoen rantapuistoon. Asuntojen koko vaihtelee pienistä kaksioista neljän huoneen perheasuntoihin. 

Betonirakenteisen rakennuskokonaisuuden erityisansiot nousevat esiin varsinkin näyttävissä ja taidokkaasti suunnitelluissa julkisivuissa. Korttelin rakennusten julkisivut on toteutettu sandwich-rakenteisina. Varmatoimisilla ja edullisilla sandwich-elementeillä on saatu aikaan laadukasta julkisivuarkkitehtuuria, joissa suuret väribetoniset pinnat muodostavat ilmeikästä ja kiinnostavaa julkisivupintaa. 

Julkisivu näyttää kauempaa katsottuna yhtenäiseltä, kun taas lähempää tarkasteltuna se muodostaa rikasta väripintaa ja tekstuuria.  Eri pintakäsittelyt valesaumojen kanssa rytmittävät julkisivua häivyttäen elementtien todelliset rajat. Julkisivujen elementtijako, elementtien- ja valesaumojen detaljit sekä nurkkaelementit on mietitty ja toteutettu oivallisesti. ”Oikean terrakottasävyisen ulkonäön löytämiseksi tutkittiin erilaisia väri- ja kiviainesyhdistelmiä sekä niille sopivia pintakäsittelytapoja. Päädyimme käyttämään yhtä väribetonimassaa, josta eri pintakäsittelyin samaan elementtiin oli mahdollista toteuttaa kolme erilaista pintaa ja värisävyä”, kertoo arkkitehti J-P Lehtinen. Muottipinta, hienopesu ja happopesu paljastavat kiviaineksen ja tuovat värisävyn eri tavoin esiin ja muodostavat vaihtelevaa pintatekstuuria. 

Valon ja varjon, sään vaihteluiden ja betonin ominaisuuksiin kuuluvan luonnollisen värivaihtelun mukaisesti lopputuloksena on nähtävissä lukematon määrä eri sävyjä, jotka muodostavat kuitenkin yhtenäisen ja raikkaan kokonaisuuden.

 Tuomaristo kiittää parvekkeiden innovatiivisesta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta. Lähtökohtana oli toteuttaa ne pilarittomina. Irtaimistovarastojen sijoittaminen parvekkeiden yhteyteen sekä niiden sijainnin vaihtelu kerroksittain on vaatinut suunnittelulta innovatiivisuutta. Parvekkeiden massiiviset seinämät ja palkit toimivat ja myös näyttävät parvekkeiden kantavilta rakenteilta. 

Näyttävä asuinkortteli on osoitus rakennuttajan ja suunnittelijoiden sekä toteuttajien kunnianhimoisesta yhteistyöstä kehittää niin uutta toimivaa asuntotuotantoa kuin innovatiivista julkisivuarkkitehtuuria. 

Haso Rantapuisto ja Heka Pukinmäki Isonpellontie 6, Helsinki
Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan:
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki asuntotuotanto
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy
Elementtisuunnittelu: JL-Rakenne Oy
Pääurakoitsija: Varte Oy
Betonielementit: Suutarinen Yhtiöt Oy

 

Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja vuonna 2019 se järjestettiin 50- kerran. Tällä kertaa kilpailuun osallistui tänä vuonna 14 ehdotusta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

Lisätietoja ja tiedotteet:

Betoniteollisuus ry: Maritta Koivisto, gsm 040-9003577 tai maritta.koivisto@betoni.com

http://www.betoni.com/tapahtumat/vuoden-betonirakenne

Kohteen lehdistötiedote ja -kuvat löytyvät osoitteesta:

Http://betoni.com/medialle/kuvapankki/betonipaivat-ja-nayttely/vuoden-betonirakenne/

 

VUODEN BETONIRAKENNE 2019 TUOMARISTO:
Toimitusjohtaja, Jussi Mattila, Betoniteollisuus ry, tuomariston puheenjohtaja
Arkkitehti SAFA, Sasu Marila, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
Rakennusarkkitehti RIA, Asko Eerola, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA
Dipl.ins., Pekka Talaskivi, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
Professori, Matti Pentti, Suomen Betoniyhdistys ry
Päätoimittaja, Tapio Kivistö, Rakennuslehti
Päätoimittaja, arkkitehti SAFA, Maritta Koivisto, Betoniteollisuus ry, Betoni-lehti, tuomariston sihteeri

 

VUODEN BETONIRAKENNE 2019 EHDOKKAAT (14 kpl), käsittelyjärjestyksessä:

Haso Rantapuisto & Heka Pukinmäki -Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy

Taidekeskus Salmelan graafisen betonin taidemuurit - Juhani Pallasmaa                                                                                                         

Courtyard by Marriott, Hotelli, Tampere - ALA Arkkitehdit

Kyrö Distillery Company, tynnyrivarasto, Isokyrö - Avanto Arkkitehdit
As Oy Espoon Hansakallion Helmi, Espoo - Arkkitehtitoimisto Konkret Oy

Ainoa ja Kirjakannen asuintalot: Espoon Hattara, Espoon Tammen Taittaja
ja Taian Taika, Tapiola, Espoo - Arkkitehtitoimisto SARC Oy
As Oy Espoon Piruetti, Espoo – Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy

Espoon Asunnot Oy Niittysillankulma 1, Espoo - ArkOpen Oy / Juha Kämäräinen                                                                                          

Meilahden raitioliikenteen sähkönsyöttöasema, Helsinki - Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co
Kalasataman sähköasema, Helsinki - Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co

K-Kampus, Kesko-konsernin uusi päätoimipaikka, Helsinki - JKMM Arkkitehdit Oy                                                                                     

Fiskarin Bryga, Helsinki - Arkkitehtitoimisto Huvila Oy

Kivistön alueellinen kokonaisuus, Vantaa - Useita arkkitehtitoimistoja

Jätkäsaaren peruskoulu, Helsinki - Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Suden kannanhoidollisen metsästyksen selvitykseen työryhmät

to 23.01.2020

Suden kannanhoidollisen metsästyksen laajapohjaisessa suunnittelu- ja määrittelyhankkeessa selvitetään suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja tavoitteita. Lisäksi arvioidaan muita tyydyttäviä ratkaisuja. Suunnittelun pohjana on susikannan hoitosuunnitelma ja EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskien suden kannanhoidollista metsästystä.

Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämälle Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja määrittely -hankkeelle on asetettu valmistelu- ja ohjausryhmät. Laajapohjaisessa hankkeessa selvitetään suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja tavoitteita. Lisäksi hankkeessa arvioidaan mahdollisia muita tyydyttäviä ratkaisuja. Tavoitteena on tuottaa esitys suden kannanhoidollisen metsästyksen järjestämisestä.

- Muiden suurpetojen, kuten karhun ja ilveksen, kohdalla metsästys on tärkeä osa suunnitelmallista kannanhoitoa. Suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytykset selvitetään nyt perusteellisesti laajapohjaisessa työssä. Metsästys on osa suden tuoretta kannanhoitosuunnitelmaa ja tavoite on, että se toteutuu, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön edustajien ohella ympäristöministeriön, Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen metsästäjäliiton, MTK:n ja Suomen riistakeskuksen edustajat. Ohjausryhmä ohjaa valmisteluryhmän työtä ja tekee maa- ja metsätalousministeriölle esityksen valmisteluryhmän suunnitelman pohjalta.

Hankkeen valmisteluryhmään kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Luonnonvarakeskuksen, Poliisihallituksen, Suomen riistakeskuksen, Metsähallituksen, MTK:n, Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton, Suomen Kennelliiton, Suomen metsästäjäliiton ja valtakunnallisen riistaneuvoston sekä alueellisten riistaneuvostojen edustajat. Valmisteluryhmän tehtävänä on tehdä ohjausryhmälle esitys suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksistä, tavoitteista, määrittelystä ja suunnitelmasta sekä arviot mahdollisista muista tyydyttävistä ratkaisuista. Työryhmien toimikausi alkaa 23.1.2020.

Pohjana EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu

Suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytysten selvittämisessä ja suunnittelussa otetaan huomioon EU-tuomioistuimen suden kannanhoidollista metsästystä koskeva ennakkoratkaisu.

- EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen, mikäli viranomaiset kykenevät tuottamaan tarvittavan määrän todistelua siitä, että se tavoite tai peruste, jonka vuoksi kyseistä direktiivin kohtaa käytetään, on hyväksyttävä, neuvotteleva virkamies Sami Niemi toteaa.

Myös korkeimman hallinto-oikeuden suden kannanhoidollista metsästystä koskeva ratkaisu ja Euroopan komission päivittyvä luontodirektiivin tulkintaohje tullaan ottamaan hankkeessa huomioon, kun ne julkistetaan.  

Hanke on kirjattu Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan, jossa on esitetty alustava hankekuvaus. Hanke kestää vuoden 2020 loppuun tai niin kauan kuin on korkeimman hallinto-oikeuden suden kannanhoidollista metsästystä koskevan ratkaisun ja EU:n luontodirektiivin tulkintaohjeen päivityksen aikatauluista riippuen tarpeen.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Sami Niemi, erätalousyksikkö, Luonnonvaraosasto, maa- ja metsätalousministeriö
p. 0295162391, sami.niemi@mmm.fi

ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen@mmm.fi

Linkit aiheeseen liittyen:

Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja määrittely -hankkeen alustava hankekuvaus on esitetty Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa.

Tiedote 5.11.2019: Susikannan hoitosuunnitelmalla pyritään hallitsemaan suteen liittyviä konflikteja ja turvaamaan susikannan elinvoimaisuus

Tiedote 10.10.2019: Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu suden kannanhoidollisesta metsästyksestä odotettua tiukempi

Työryhmien kokoonpano (pdf)

Hankerekisteri

 
Lue uutinen ▸
ePressi

LUT-yliopiston maisteriohjelmiin ennätysmäärä hakijoita – englanninkielisissä ohjelmissa kasvua yli 55 prosenttia

to 23.01.2020

LUT-yliopiston maisteriohjelmiin tuli yhteensä 4106 hakemusta, joista 1985 suomenkielisiin ja 2121 englanninkielisiin ohjelmiin. Hakemusten määrä kasvoi suomenkielisissä ohjelmissa 2,7 % ja englanninkielisissä ohjelmissa 55,2 % verrattuna edelliseen vuoteen. 

LUTin Lahden kampuksen suomenkieliset maisteriohjelmat olivat jälleen suosittuja. Kiinnostavin ohjelma oli työn ohessa opiskeluun suunniteltu tietojohtamisen ja johtajuuden maisteriohjelma, johon haki 689 hakijaa, joka on noin 15 hakijaa aloituspaikkaa kohden. Hakijoita keräsi hyvin myös tuotantotalouden DI-ohjelma, johon haki 201 hakijaa. 

Suomenkielisistä ohjelmista kiinnostivat myös etäopiskelun mahdollistavat kone-, sähkö- sekä energiatekniikan maisteriohjelmat. Niihin tuli hakemuksia yhteensä 677 kappaletta.

LUT-yliopiston koulutuksesta vastaavan vararehtori Jaana Sandströmin mukaan on selvää, että kysyntä joustavasti toteutetuille opinnoille kasvaa edelleen. 

"Joustavasti toteutetut opintomahdollisuudet ovat yksi LUTin vastaus opetuksen digitalisaatioon ja ihmisten jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Osaamistason nostaminen ja muuntaminen ovat tärkeitä työelämän muutostilanteissa sekä yrityksille kilpailukyvyn edellytys.”

Englanninkielisiin maisteriohjelmiin hakijoita 82 eri maasta

Englanninkielisiin maisteriohjelmiin tuli kaikkiaan 2121 hakemusta. Tekniikan 18 maisteriohjelmaa keräsi 1591 hakemusta ja viisi kauppatieteiden ohjelmaa 530 hakemusta. Suosituimmat tekniikan ohjelmat olivat Electrical Engineering (173 hakemusta), Software Engineering and Digital Transformation (154 hakemusta) ja Mechatronic System Design (135 hakemusta). Kauppatieteiden ohjelmista eniten kiinnosti Business Analytics -maisteriohjelma, johon tuli 136 hakemusta.

Hakijat edustavat 82 eri kansallisuutta. Eniten hakemuksia jätettiin Pakistanista, Bangladeshista ja Intiasta.

LUTissa rekrytoidaan opiskelijoita myös yhteistutkinto-maisteriohjelmiin, joissa opiskelija suorittaa tutkinnon vähintään kahdessa eri yliopistossa. Haku näihin päättyy myöhemmin. Syksyllä 2020 alkavien englanninkielisten maisteriohjelmien jatkuva haku on käynnissä vielä 31. toukokuuta asti.

Nyt päättyneessä maisterivaiheen haussa LUT-yliopisto haki opiskelijoita yhteensä 23 englanninkielellä opetettavaan maisteriohjelmaan sekä kahteentoista suomenkieliseen maisteriohjelmaan. Jaossa on yhteensä 835 aloituspaikkaa, joista 640 tekniikan alalle ja 195 kauppatieteisiin.

Englanninkielinen kandidaattiohjelma sai hakijaryntäyksen

Maisterihaun kanssa samaan aikaan päättyneessä ensimmäisessä yhteishaussa LUTissa oli tarjolla yksi englanninkielinen kandidaattiohjelma, jossa on 40 aloituspaikkaa. Toista vuotta haussa ollut tekniikan kandidaattiohjelma Technology and Engineering Science sai 228 hakemusta, joka oli peräti 159,1 prosenttia enemmän kuin ensimmäisenä vuonna.

Toisessa yhteishaussa 18.3.–1.4.2020 on tarjolla yhdeksän suomenkielistä kandidaattiohjelmaa

Lisätietoja:

Jaana Sandström, opetuksesta vastaava vararehtori, jaana.sandstrom@lut.fi, 040 571 6197

 
Lue uutinen ▸
ePressi

Yläkoululaisten Taitaja9-kilpailun finaaliin joukkue Orimattilasta

to 23.01.2020

Forssassa järjestetyn Taitaja9:n Hämeen aluekilpailun voitti orimattilalaisen Jokivarren koulun joukkue Team Jokivarsi ja näin kilpailee toukokuussa järjestettävässä Taitaja9-finaalissa. Aluekilpailun kolme parasta joukkuetta matkaa finaaliin. Aluekilpailun järjesti Forssan ammatti-instituutti Forssan Prisma-keskuksessa torstaina 23.1.

Taitaja9 on vauhdikas ja hyväntuulinen kilpailu 7.-9.-luokkalaisille, joka tempaa mukaansa niin kilpailijat kuin kannustusjoukotkin. Taitaja9-kilpailussa kolmen hengen joukkueet pääsevät tekemään tehtäviä, joissa pääsee testaamaan eri ammateissa tarvittavia taitoja. Tehtävien ratkaisemiseen tarvitaan myös ryhmätyötaitoja, nokkeluutta ja päättelykykyä. Aluekilpailussa joukkueet pääsivät haastamaan taitoja esimerkiksi käsipyyherullan vaihdossa, hajulukon purkamisessa ja pöydän kattamisessa.

Kisan tavoitteena on tehdä ammattikoulutusta tunnetuksi innostavalla, hauskalla tavalla ja nostaa taitoaineiden asemaa peruskouluissa, erityisesti tekniikan, tekstiilityön ja kotitalouden tuntemusta. Kilpailu tuottaa myönteisten elämysten kautta kokemusta eri ammateista ja kannustaa kiinnostumaan ammattikoulutuksesta väylänä niihin.

Finaaliin edenneen Team Jokivarren lisäksi Hämeen aluekilpailussa mukana olivat myös Teletapit Kivimaan peruskoulusta Lahdesta sekä MatikkaSepot, Llama adventure ja Hiirulaiset Lahden yhteiskoulusta. Joukkueet osallistuivat marraskuussa Salpauksessa järjestettyyn paikalliskilpailuun. Paikalliskilpailun viisi parasta joukkuetta lähti aluekilpailuun, joka nyt siis kisattiin Forssassa.

Taitaja9:n finaali järjestetään Jyväskylässä ammattitaidon SM-kilpailu Taitajan yhteydessä 12.-13.5.2020.

Tutustu Taitaja9-kilpailun sivuihin 

 

Kysy lisää

Krista Virtanen, opetusalapäällikkö, p. 050 538 2379, krista.virtanen@salpaus.fi

 
Lue uutinen ▸