Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Lobbaus kehittyy Suomessakin

Uutiset, Tiedotus, | maanantaina 12.10.2009 - Toimitus

Parhaina lobbaajina pidetään energia- ja lääketeollisuutta, kun taas kansalaisjärjestöjä ei pidetä tehokkaina vaikuttajina. Näin todetaan Pohjoisrannan ja Burson-Marstellerin tekemässä lobbaustutkimuksessa.

Lobbaus herättää ristiriitaisia näkemyksiä päättäjien ja virkamiesten keskuudessa Euroopassa. Läpinäkyvyyden puute on päättäjien mielestä lobbauksen suurin ongelma.

Suomessa vastaajat näkevät lobbauksen positiivisina puolina asiantuntemuksen jakamisen, kysymysten merkitysarvon nostamisen paikallisella tai kansallisella tasolla ja teknisen tai tieteellisen tiedon kiteyttämisen relevantille tasolle. Suurin osa (80 %) suomalaisista vastaajista peräänkuuluttaa läpinäkyvyyttä, ja pitää sen puutetta lobbauksen negatiivisena puolena. Suomalaisten vastaajien mielestä yritysten toimintaa pidetään kansalaisjärjestöjä läpinäkyvämpänä. Yleisesti Euroopassa läpinäkyvyyden puutetta ei nähty yhtä suurena ongelmana (57 %).

Tulokset nostavat esiin tärkeitä kysymyksiä kansalaisjärjestöjen vaikuttavuudesta Suomessa: yli 90 prosenttia vastaajista pitää niitä ei kovinkaan tai ei lainkaan tehokkaina lobbaajina. Vastaajien mukaan järjestöaktiivit perustelevat kantansa liian usein tunteilla faktojen sijasta. Ammattiyhdistykset ja toimialajärjestöt ovat Suomessa vahvassa asemassa. Ne lobbaavat tehokkaasti ja ovat tärkeässä roolissa päätöksenteossa.

Avoimuus ja kiinnostava aihe tärkeitä lobbauksessa

Suomalaiset vastaajat keskustelevat lobbaajien kanssa mieluiten, jos aihe kiinnostaa ja jos lobbaaja kertoo selkeästi, mitä hän edustaa. Suomessa lobbaajan tunteminen vaikuttaa halukkuuteen keskustella lobbaajan kanssa huomattavasti eurooppalaista keskiarvoa enemmän (Suomessa 57 %, eurooppalainen keskiarvo 32 %).

Hyödyllisinä tietolähteinä suomalaiset pitivät päätöksenteossa omaa henkilöstöään, itsenäistä tutkimusta, sekä digitaalista että perinteistä mediaa ja viranomaisia. Suomalaiset arvostavat edelleen perinteisiä tiedotusvälineitä tiedonlähteinään päätöksenteossa muita Euroopan maita enemmän (43% vrt. 26%). 70 prosentille suomalaisvastaajista on melko tärkeää tai erittäin tärkeää, että heitä lähestyvä henkilö edustaa heidän kanssaan samaa kansalaisuutta.

Tutkimukseen osallistui yli 500 poliittista päättäjää 15 Euroopan maasta ja Brysselin EU-toimielimistä. Mukana olivat Suomen lisäksi Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska, Tšekki, Unkari sekä Brysseli (EU-toimielimet). Vastaajia oli kustakin maasta vähintään 30 ja Brysselistä 50.


Toimitus

Kommentointi

Et ole kirjautunut

Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään

EIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä


Nimi

Otsikko:

Kommentti: