Valikko
Kirjaudu
Tilaa ilmainen uutiskirje
Twitter Facebook
|
|
|
Tilaa ilmainen uutiskirje

Työryhmä: Televisiomaksun tilalle julkisen palvelun mediamaksu

Uutiset, Media, | torstaina 23.04.2009 - Toimitus

Yleisradion rahoitusta ja julkista palvelua pohtinut työryhmä ehdottaa, että nykyinen televisiomaksu korvataan julkisen palvelun 175 euron mediamaksulla, joka kerättäisiin automaattisesti kaikilta asuntokunnilta. Yrityksiltä kerättäisiin maksua 525 euroa, kun liikevaihtoa on yli 400.000 euroa.

Maksu olisi noin 175 euroa. Asuntokunnan maksu olisi sama riippumatta talouden koosta. Asuntokunnalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa.

Kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) johtama parlamentaarinen työryhmä luovutti loppuraporttinsa viestintäministeri Suvi Lindénille 23. huhtikuuta.

Maksu ei enää liittyisi television omistamiseen, ja samalla luovuttaisiin myös televisiomaksutarkastajista.

Yritysten julkisen palvelun mediamaksu olisi ehdotuksen mukaan kolme kertaa asuntokuntamaksun suuruinen, ja se perittäisiin silloin, kun yrityksen liikevaihto on vähintään 400 000 euroa vuodessa.

Maksun perisi Viestintävirasto. Uusi rahoitusjärjestelmä otettaisiin käyttöön vuonna 2011.

Työryhmän mukaan maksun suuruutta määrättäessä tulee lähtökohtana pitää sitä, että valtion televisio- ja radiorahastoon kertyisi varoja noin 450 miljoonaa euroa. Yleisradion saaman rahoituksen suuruudesta päättäisi jatkossakin valtioneuvosto.

Julkisen palvelun määritelmää muutetaan

Työryhmä pitää julkisen palvelun nykyistä määritelmää pääosin asianmukaisena. Määritelmä tehtävistä kaipaa kuitenkin ajantasaistamista sopimaan muuttuvaan mediamaailmaan.

Julkisen palvelun tehtävän määritelmää ehdotetaankin täsmennettäväksi. Nykyinen velvoite täyden palvelun ohjelmistoista muutetaan velvoitteeksi tuoda monipuolinen ja kattava ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.

Työryhmä korostaa, että julkisen tehtävän täyttäminen edellyttää nyt ja tulevaisuudessa uuden teknologian hyödyntämistä sisältöjen ja jakeluteiden kehittämisessä.

Työryhmä ehdottaa lisäksi, että Yleisradiolle asetettaisiin velvoite säilyttää ohjelma-aineistoa ja näin täyttää tärkeä tehtävä toimia kansakunnan muistina.

Nykyiseen määritelmään velvollisuudesta painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja ehdotetaan lisättäväksi myös nuoret ikäryhmät tavoittava ohjelmatarjonta.

Hallintoneuvoston tehtäviä täsmennettävä

Loppuraportissa otetaan kantaa myös julkisen palvelun valvontaan ja ohjaukseen.

Työryhmä katsoo, että Yleisradion hallintoneuvoston tehtäviä on täsmennettävä ja sen riippumatonta asemaa vahvistettava. Nykyisen lain määritelmä ei yleisluontoisuudessaan työryhmän mukaan vastaa enää nykyvaatimuksia. Myös hallintoneuvoston ja hallituksen tehtävänjakoa tulee edelleen selkiyttää.

Työryhmä painottaa hallintoneuvoston velvollisuutta valvoa, että julkisen palvelun toteuttamiseen osoitettujen varojen käyttö on läpinäkyvää ja tehokasta. Hallintoneuvoston on myös valvottava, ettei alihinnoittelua tai ristikkäistukia käytetä.

Taustaa

Kansanedustaja Mika Lintilän johtaman työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotuksia Yleisradion julkisen palvelun määrittelystä ja laajuudesta sekä rahoituksen järjestämisestä.

Lisäksi ryhmän tuli ottaa huomioon julkisen palvelun toimintaedellytysten turvaaminen, palvelun laajuuden ja rahoituksen vaikutukset viestintämarkkinoihin sekä julkisen palvelun merkitys suomalaisen sisältötuotannon edistäjänä.

Työryhmän varapuheenjohtajina toimivat kansanedustajat Tarja Filatov (sd) ja Jari Koskinen (kok).

Ryhmän jäsenet ovat kansanedustajat Bjarne Kallis (kd), Martti Korhonen (vas), Anni Sinnemäki (vihr), Raimo Vistbacka (ps) ja Ulla-Maj Wideroos® sekä alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, ylijohtaja Liisa Ero liikenne- ja viestintäministeriöstä, toimitusjohtaja Kari Väisänen Taloudellisesta Tiedotustoimistosta ja yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Wiio.


Toimitus

Kommentointi


Nimi:

Otsikko:

Kommentti: