Tuulikki Ukkola: Kyllä hävettää
Media, | maanantaina 06.10.2008 - ToimitusYhden päätoimittajan erottamisesta syntynyt julkinen mekkala on aivan käsittämätön. Suorastaan järkyttävää on ollut huomata, että mielipidevainoa johtavat toimittajat, eivät poliitikot tai muut yhteiskunnalliset vaikuttajat. Kuitenkin juuri tämän ammattikunnan tärkein tehtävä on puolustaa sananvapautta, oikeutta ilmaista mielipide, olipa se sitten oikea tai väärä. Vain diktatuurissa “vääristä” mielipiteistä viedään polttoroviolle. Lue kansanedustaja Tuulikki Ukkolan kolumni.
Olen toimittaja ja häpeän koko ammattikunnan puolesta. Edes poliitikot eivät ole noin suvaitsemattomia.
Suvaitsevaisuus, jonka puolesta tässä nyt muka taistellaan, on Suomessa vain sanahelinää. On ollut aina – ja etenkin toimittajien keskuudessa.

Tuulikki Ukkola
1970-luvulla toimittajien joukossa kamppailtiin kiihkeästi oikean poliittisen uskonnon puolesta. Taistolaisia oli pilvin pimein sitoutumattomienkin lehtien toimituksissa. Taistolaisuuteen hurahtaneet yrittivät keinolla millä tahansa pakottaa toisinajattelijoita omaan uskoonsa. Toimittajien sananvapaus oli monessa lehtitalossa taistolaiskellokkaiden taskussa.
Taasko toimittajien ammattikunta on ajautumassa samaan ansaan? Jos et ole samaa mieltä kuin me, pidä turpasi kiinni.
Jos edes toimittajat eivät puolusta sananvapautta, niin kuka sen sitten tekee. Poliitikotko? Älkää viitsikö naurattaa. Siitä joukosta ei sananvapauden puolustajia löydy. Liisa Jaakonsaarikin huusi eduskunnassa kurkku suorana hallitukselle: paheksukaa, paheksukaa. Kas kun ei sanonut: ristiinnaulitkaa, ristiinnaulitkaa.
Muhammed-pilapiirroksista syntynyt mielipidemekkala on erinomainen esimerkki mielipiteen ilmaisun rajoista. Tanskassa pääministeri ja hallitus puolustivat piirrokset julkaisseen lehden ilmaisu- ja julkaisuvapautta, vaikka koko arabimaailma hyppi seinille. Meillä huippupoliitikot kumartelivat nöyrinä ja pyytelivät anteeksi Ville Rannan piirroksia. Kaltion päätoimittaja sai potkut.
Tämä episodi horjutti uskoani suomalaiseen demokratiaan ja suvaitsevaisuuteen. Nyt on myös todistettu, etteivät edes toimittajat puolusta sananvapautta. Päinvastoin. He sytyttävät vainovalkeat, jos joku uskaltaa sanoa oman mielipiteensä.
Jokaisessa lehdessä on aikoja, jolloin lukijat hermostuvat lehden kirjoitteluun ja peruvat tilauksia. Etenkin vaalien alla kiihkeimmät puoluepukarit saattavat jopa organisoida tilausten peruuttamiskampanjoita. Mutta kun vaalit ovat ohi, pikku hiljaa palataan oman lehden tilaajaksi.
Olen aina ollut suora sanoissani ja kirjoituksissani. Aina silloin tällöin jokin instanssi on vaatinut päätäni vadille ja potkuja. Kerrankin eräs puoluejärjestö tuli oikein lähetystönä toimitusjohtajan ja päätoimittajan pakeille ja vaati, että Ukkola on erotettava. Ei erotettu, eikä edes moitittu.
Mitä tulee varsinaiseen kiistaan eli Johanna Korhosen erottamiseen, se jää oikeuden ratkaistavaksi. On kuitenkin itsestään selvää, ettei lesbous tai puolison poliittinen toiminta voi olla irtisanomisperuste. Mutta valehtelu sen sijaan on, kummalle tahansa osapuolelle.
Onneksi on oikeuslaitos, joka ratkaisee, mitä tapahtui, missä, milloin ja miksi.
Kommentointi
Koestaja
06.10.2008
Hienoa että on vielä joku jonka päätä ei ole tällä älyttömällä koohotuksella sekoitettu.
Btw. eikö Johanna Korhosen vielä virassa olevana journalistilehden päätoimittajana olisi syytä ohittaa oma henkilökohtainen asiansa ja ottaa kantaa koko journalismin kannalta olennaiseen sananvapauskysymykseen.
Pentti Juhani Järvinen
07.10.2008
Kyllä tuon sananvapauskysymyksen tulee mennä Korhosen omien pulmien edelle, jos han saa yhä palkkaa hommasta Journalistilehdessä. Se ei ole kuulunut – toistaiseksi – liiton toimiperiaatteisiin. Mutta voisihan sitä alkaa vaatia.
Hienoa on, että joku yhä osaa nähdä eri pulmat eri pulmina. Tässä tuon “sananvapauden” tulee mennä “pestauskiistan” edelle, jos periaatteita kunnioitetaan. Sitä nyt marxilaiselta “johtavalta eliitiltä” ei voi vaatia. Mutta jäsenten tulisi vaatia jäsenmaksut takaisin, jos liitto ei toimi. Ei se tominut aikoinaan omassa tapauksessanikaan. Silloin Kepu oli myös päättämässä mielipiteen vapaudesta Suomessa. Olivat samaa mieltä kuin NL:n lähetystö.
Joku raja
07.10.2008
Pöyristyttäväähän tässä asiassa oli nimenomaan se, ettei korkeassa asemassa toimiville mediatalon päättäjille näyttänyt todellakaan olevan “itsestään selvää, ettei lesbous tai puolison poliittinen toiminta voi olla irtisanomisperuste.” Se koko jutun ydin onkin, ja siitä on syytäkin nousta kohu. Ei mielipidevapaus tarkoita sitä, että mitä tahansa pitää hyväksyä, esimerkiksi syrjintää. Nyt oli kyse myös konkreettisesta toiminnasta (päätoimittajan työsuhteen purusta), eikä vain mielipide-eroista. Minusta toimittajat tekevät tässä nimenomaan varsinaista työtään yhteiskunnan vallitsevien epäkohtien esilletuomisessa, eivätkä vain kysele mitä mieltä kukin on viimeisimmästä tosi-tv-tähdestä tai naisministerin uudesta kampauksesta tai poikaystävästä tms.
jarmoroope
07.10.2008
Jos Tuulikki Ukkola olisi HS (hallitussanomat/halosen sanomat) lehden päätoimittaja, niin sen (HS):n voisi tilata luettavaksi ja Johanna Korhonen apulaispäätoimittajaksi.
Ennen näitä muutoksia ei hesaria voi vapaaksi lehdeksi sanoa.
Näiden tekojen jälkeen voisi lehtituet lopettaa ns. 1 lehdiltä.
Pentti Juhani Järvinen
07.10.2008
“Joku raja´lle” 7.10.
Eikö noiden irtisanomisperusteiden joukossa ollut “epärehellisyys?” Tämä perustepuoli lienee avoin. Mutta jos selvässä asiassa on selvä mielipide, se on mielipde, jonka vapauden takaa laki. Kun minut vaiennettiin, kun KGB oli kirjoituksiani vastaan, olin Supon kirjoissa anarkisti, homo ja pederasti, mitä lie. Lisäksi Don Quijote, jonka tekoihin legitiimi oikeuksien puolustus Suomessa oli verrattavissa. Ja vaimoni lähin lapsuuden naapuri oli kommari, mikä oli myös raskautavaa. Suomi on näissä asioissa sairas pila.
Et ole kirjautunut
Mikali haluat jättää kommentin, sinun tulee kirjautua sisään
Kirjaudu sisäänEIkö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy tästä
Nimi
Otsikko:
Kommentti: